Jeremia
7 Sana, joka tuli Jeremialle* Jehovalta, kuului: 2 ”Asetu Jehovan huoneen porttiin, ja sinun on julistettava siellä tämä sana+ ja sanottava: ’Kuulkaa Jehovan sana, kaikki te Juudasta olevat, jotka tulette sisään näistä porteista kumartaaksenne Jehovaa. 3 Näin on armeijoiden Jehova, Israelin Jumala*, sanonut: ”Tehkää tienne ja menettelynne hyviksi, niin annan kyllä teidän asua tässä paikassa.+ 4 Älkää panko luottamustanne valheellisiin sanoihin,*+ kun sanotaan: ’Tämä on* Jehovan temppeli*, Jehovan temppeli, Jehovan temppeli!’ 5 Sillä jos ehdottomasti teette tienne ja menettelynne hyviksi, jos ehdottomasti panette oikeuden täytäntöön miehen* ja hänen toverinsa välillä,+ 6 jos ette sorra muukalaisasukasta*, isätöntä poikaa ettekä leskeä+ ettekä vuodata tässä paikassa viatonta verta+ ettekä kulje muiden jumalien* perässä onnettomuudeksi itsellenne,+ 7 niin minä olen antava teidän asua tässä paikassa, maassa jonka olen antanut esi-isillenne, ajan hämärästä aina ajan hämärään asti.”’”+
8 ”Katso, te panette luottamuksenne valheellisiin sanoihin – siitä ei ole oleva mitään hyötyä.+ 9 Voidaanko varastaa,+ murhata+ ja syyllistyä aviorikokseen+ ja vannoa väärin+ ja suitsuttaa uhrisavua Baalille+ ja kulkea muiden jumalien perässä, joita ette olleet tunteneet,+ 10 ja täytyykö teidän tulla seisomaan minun eteeni tähän huoneeseen, joka on minun nimiini otettu,+ ja täytyykö teidän sanoa: ’Varmasti meidät vapautetaan’, siitä huolimatta että teette kaikkia näitä inhottavuuksia? 11 Onko tämä huone, joka on otettu minun nimiini,+ tullut silmissänne ryöstäjien luolaksi?+ Katso, minäkin olen nähnyt sen”, lausuu Jehova.+
12 ”’Mutta menkääpä paikkaani, joka oli Silossa,+ jossa ensin annoin nimeni asua,+ ja nähkää, mitä tein sille kansani Israelin pahuuden takia.+ 13 Ja nyt, koska te jatkuvasti teitte kaikkia näitä tekoja’, lausuu Jehova, ’ja minä toistuvasti puhuin teille, nousin varhain ja puhuin,+ mutta te ette kuunnelleet,+ ja minä kutsuin teitä lakkaamatta, mutta te ette vastanneet,+ 14 niin minä olen tekevä sille huoneelle, joka on otettu minun nimiini+ ja johon te luotatte,+ ja sille paikalle, jonka annoin teille ja teidän esi-isillenne, samoin kuin tein Silolle.+ 15 Ja minä heitän teidät pois kasvojeni edestä+ niin kuin heitin pois kaikki teidän veljenne, kaikki Efraimin jälkeläiset.’+
16 Äläkä sinä rukoile tämän kansan puolesta äläkä kohota heidän puolestaan harrasta huutoa tai rukousta äläkä ahdista minua,+ sillä minä en kuuntele sinua.+ 17 Etkö näe, mitä he tekevät Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla?+ 18 Pojat keräävät risuja, ja isät sytyttävät tulen, ja vaimot* alustavat taikinaa tehdäkseen uhrikakkuja ’taivaiden kuningattarelle’;*+ ja juomauhreja vuodatetaan*+ muille jumalille, jotta minua loukattaisiin.+ 19 ’Minuako he loukkaavat?’ lausuu Jehova.+ ’Eivätkö itseään omien kasvojensa häpeäksi?’+ 20 Sen tähden Suvereeni Herra Jehova on sanonut näin: ’Katso! Minun suuttumukseni ja vihastukseni vuodatetaan tämän paikan ylle,+ ihmisten* ylle ja kotieläinten ylle ja kedon puun ylle+ ja maan hedelmän ylle, ja sen täytyy palaa, eikä se sammu.’+
21 Näin on armeijoiden Jehova, Israelin Jumala*, sanonut: ’Lisätkää nuo kokonaispolttouhrinne teurasuhreihinne ja syökää lihaa.+ 22 Sillä minä en puhunut esi-isienne kanssa enkä sinä päivänä, jona toin heidät pois Egyptin maasta, antanut heille käskyä kokonaispolttouhria enkä teurasuhria koskevista asioista.+ 23 Mutta tämän sanan minä annoin käskynä heille sanoen: ”Totelkaa minun ääntäni,+ niin minusta on tuleva teidän Jumalanne+ ja teistä itsestänne tulee minun kansani; ja teidän on vaellettava kaikessa sitä tietä,+ josta annan teille käskyn, jotta teidän kävisi hyvin.”’+ 24 Mutta he eivät kuunnelleet eivätkä kallistaneet korvaansa,+ vaan lähtivät vaeltamaan omien neuvojensa* mukaan pahan sydämensä itsepäisyydessä,+ niin että he kääntyivät taaksepäin eivätkä eteenpäin,+ 25 siitä päivästä, jona esi-isänne tulivat Egyptin maasta, tähän päivään asti;+ ja minä lähetin toistuvasti luoksenne kaikki palvelijani, profeetat, nousin joka päivä varhain ja lähetin heidät.+ 26 Mutta he eivät kuunnelleet minua eivätkä kallistaneet korvaansa,+ vaan jäykistivät niskaansa.+ He toimivat pahemmin kuin esi-isänsä!+
27 Ja sinun on puhuttava heille kaikki nämä sanat,+ mutta he eivät kuuntele sinua, ja sinun on kutsuttava heitä, mutta he eivät vastaa sinulle.+ 28 Ja sinun on sanottava heille: ’Tämä on se kansakunta, joka ei ole totellut Jehovan, Jumalansa, ääntä+ eikä ole ottanut kuria vastaan.+ Uskollisuus on kadonnut, ja se on karsittu pois heidän suustaan.’+
29 Keritse leikkaamaton tukkasi* ja heitä se menemään+ ja viritä paljailla kukkuloilla surulaulu,+ sillä Jehova on hylännyt+ ja jättää vimmansa alaisen sukupolven.*+ 30 ’Sillä Juudan pojat ovat tehneet sitä, mikä on pahaa minun silmissäni’, lausuu Jehova. ’He ovat asettaneet iljetyksensä huoneeseen, joka on otettu minun nimiini, saastuttaakseen sen.+ 31 Ja he ovat rakentaneet Hinnomin pojan laaksossa*+ olevan Tofetin uhrikukkulat+ polttaakseen poikiaan ja tyttäriään tulessa,+ mitä minä en ole käskenyt ja mikä ei ole noussut sydämeeni.’+
32 ’Sen tähden katso, päivät tulevat’, lausuu Jehova, ’jolloin sitä ei enää sanota Tofetiksi eikä Hinnomin pojan laaksoksi, vaan tappolaaksoksi;+ ja on haudattava Tofetiin, eikä tilaa ole riittävästi.*+ 33 Ja tämän kansan ruumiiden on tultava ruoaksi taivaiden lentäville luomuksille ja maan eläimille kenenkään pelästyttämättä niitä.+ 34 Ja minä lakkautan Juudan kaupungeista ja Jerusalemin kaduilta riemun äänen ja ilon äänen, sulhasen äänen ja morsiamen äänen,+ sillä maasta tulee täysin hävitetty paikka.’”+