Jaakobin kirje
2 Veljeni, ette kai puolueellisin+ teoin pidä kiinni Herramme Jeesuksen Kristuksen, kirkkautemme,+ uskosta?* 2 Sillä jos kokoukseenne*+ tulee mies kultasormuksia sormissaan ja loistavissa vaatteissa, mutta tulee myös köyhä likaisissa vaatteissa,+ 3 ja kuitenkin te katsotte suosiollisesti+ loistavissa vaatteissa olevaa ja sanotte: ”Istu sinä tähän hyvälle paikalle” ja köyhälle sanotte: ”Seiso sinä” tai: ”Istu tuohon alas jalkajakkarani viereen”, 4 niin eikö teillä ole luokkaeroja keskuudessanne+ ja eikö teistä ole tullut tuomareita,+ jotka langettavat pahoja päätöksiä?+
5 Kuunnelkaa, rakkaat veljeni. Eikö Jumala valinnut ne, jotka ovat maailman kannalta köyhiä,+ olemaan rikkaita+ uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka hän lupasi häntä rakastaville?+ 6 Te olette kuitenkin häpäisseet köyhää. Eivätkö rikkaat sorra+ teitä, ja eivätkö he raahaa teitä tuomioistuimien+ eteen?* 7 Eivätkö he rienaa+ sitä hyvää nimeä, jonka mukaan teitä on kutsuttu?+ 8 Jos te nyt pidätte tapananne panna täytäntöön kuninkaallisen lain+ tämän raamatunkohdan mukaan: ”Sinun on rakastettava lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”,+ niin teette varsin hyvin. 9 Mutta jos te jatkuvasti osoitatte puolueellisuutta,+ niin teette syntiä, sillä laki+ ojentaa teitä rikkojina.
10 Sillä se, joka noudattaa koko Lakia, mutta ottaa harha-askeleen* yhdessä kohdassa, on tullut rikkoneeksi kaikkia kohtia vastaan.+ 11 Sillä hän, joka sanoi: ”Et saa tehdä aviorikosta”,+ sanoi myös: ”Et saa murhata.”+ Jos et teekään aviorikosta, mutta murhaat, niin sinusta on tullut lain rikkoja. 12 Puhukaa jatkuvasti siten ja tehkää jatkuvasti siten kuin ne, jotka vapaan kansan laki*+ tulee tuomitsemaan. 13 Sillä se, joka ei harjoita armoa, saa tuomionsa ilman armoa.+ Armo on voitonriemuinen tuomion rinnalla.*
14 Mitä hyötyä siitä on, veljeni, jos joku sanoo, että hänellä on uskoa,+ mutta hänellä ei ole tekoja?+ Ei kai se usko voi häntä pelastaa?+ 15 Jos joku veli tai sisar on alastomana ja sen päivän ruokaa vailla+ 16 ja silti joku teistä sanoo heille: ”Menkää rauhassa, pysytelkää lämpiminä ja hyvin ravittuina”, mutta ette anna heille heidän ruumiinsa tarpeita*, niin mitä hyötyä siitä on?+ 17 Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja,+ on itsessään kuollut.
18 Kuitenkin joku sanoo: ”Sinulla on uskoa, ja minulla on tekoja. Näytä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä näytän uskoni sinulle teoillani.”+ 19 Sinähän uskot, että on yksi Jumala?+ Teet varsin hyvin. Mutta demonitkin uskovat – ja vapisevat.*+ 20 Mutta haluatko tietää, oi tyhjänpäiväinen ihminen, että usko ilman tekoja on toimeton? 21 Eikö Abraham, meidän isämme,+ julistettu vanhurskaaksi teoista, kun hän oli uhrannut poikansa Iisakin alttarilla?+ 22 Sinä näet, että hänen uskonsa vaikutti hänen tekojensa mukana ja hänen uskonsa täydellistyi hänen teoistaan,+ 23 ja se raamatunkohta täyttyi, joka sanoo: ”Abraham uskoi Jehovaan*, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi”,+ ja häntä kutsuttiin ”Jehovan* ystäväksi”.+
24 Te näette, että ihminen julistetaan vanhurskaaksi+ teoista+ eikä ainoastaan uskosta.+ 25 Eikö samalla tavoin portto Rahabkin+ julistettu vanhurskaaksi teoista, kun hän oli ottanut sanansaattajat vieraanvaraisesti vastaan ja lähettänyt heidät pois toista tietä?+ 26 Tosiaan, niin kuin ruumis ilman henkeä* on kuollut,+ niin myös usko ilman tekoja on kuollut.+