2. Korinttilaisille
11 Kunpa kestäisitte minulta jotakin vähäistä järjettömyyttä.+ Mutta tehän kestättekin minua! 2 Olen näet mustasukkainen teistä jumalisella mustasukkaisuudella,+ sillä kihlasin+ teidät henkilökohtaisesti yhdelle aviomiehelle+ esittääkseni teidät siveellisesti puhtaana*+ neitsyenä Kristukselle.+ 3 Mutta pelkään, että jotenkin, niin kuin käärme vietteli Eevan+ viekkaudellaan, teidän mielenne saattaisi turmeltua+ pois siitä vilpittömyydestä ja siitä siveellisestä puhtaudesta, jotka kuuluvat Kristukselle.+ 4 Sillä jos nykyisellään joku tulee ja saarnaa toista Jeesusta kuin sitä, jota me saarnasimme,+ tai te saatte toisen hengen kuin saitte+ tai toisen hyvän uutisen+ kuin otitte vastaan, niin häntä te helposti kestätte.+ 5 Sillä katson, etten ole missään suhteessa osoittautunut ylen oivallisia+ apostoleitanne huonommaksi.+ 6 Mutta jos olenkin harjaantumaton puheessa,+ en varmasti ole tiedossa,+ vaan kaikin tavoin me teimme sen teille ilmeiseksi kaikessa.+
7 Vai teinkö synnin nöyrryttämällä itseni,+ jotta teidät korotettaisiin, koska julistin teille mielelläni maksutta+ Jumalan hyvää uutista? 8 Muita seurakuntia minä riistin ottamalla vastaan mitä ylläpidokseni tarvitsin* palvellakseni teitä,+ 9 ja kuitenkaan, kun olin läsnä teidän luonanne ja jouduin puutteeseen, en tullut taakaksi ainoallekaan,+ sillä ne veljet, jotka tulivat Makedoniasta,+ toimittivat runsain määrin sen, mitä minulta puuttui. Niin, kaikin tavoin pidätyin olemasta teille taakaksi ja pidätyn edelleenkin.+ 10 On Kristuksen totuus+ minun tapauksessani, ettei tätä minun ylpeilyäni+ varmasti lopeteta Akhaian seuduilla. 11 Mistä syystä? Siitäkö, etten rakasta teitä? Jumala tietää, että rakastan.+
12 Mutta mitä teen, sitä teen+ yhä ottaakseni pois tekosyyn niiltä, jotka tahtovat tekosyytä, jotta heidät todettaisiin meidän kanssamme samanvertaisiksi virassa, josta he ylpeilevät. 13 Sillä sellaiset ovat vääriä apostoleita, petollisia työntekijöitä,+ jotka muuttavat itsensä Kristuksen apostoleiksi.+ 14 Eikä ihme, sillä itse Saatana muuttaa jatkuvasti itseään valon enkeliksi.+ 15 Ei siis ole paljon, jos hänen palvelijansakin+ muuttavat jatkuvasti itseään vanhurskauden palvelijoiksi. Mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen.+
16 Sanon jälleen: älköön kukaan ajatelko, että olen järjetön. Jos kuitenkin ajattelette niin, ottakaa minut vastaan järjettömänäkin, jotta myös minä voisin hieman ylpeillä.+ 17 Mitä puhun, sitä en puhu Herran esimerkin mukaan, vaan kuin järjettömyydessä, tässä ylpeilylle+ ominaisessa itsevarmuudessa. 18 Koska monet ylpeilevät lihan mukaan,+ minäkin ylpeilen. 19 Sillä mielellänne te niitä kestätte, jotka ovat järjettömiä, koskapa itse olette järkeviä. 20 Tehän kestätte ketä tahansa, joka orjuuttaa teitä,+ ketä tahansa, joka ahmii sen mitä teillä on, ketä tahansa, joka kahmaisee sen mitä teillä on, ketä tahansa, joka korottaa itsensä yläpuolellenne, ketä tahansa, joka lyö teitä kasvoihin.+
21 Sanon tämän häpeäksi meille, ikään kuin asemamme olisi ollut heikko.
Mutta missä joku muu toimii rohkeasti – puhun järjettömästi+ – siinä minäkin toimin rohkeasti. 22 Ovatko he heprealaisia? Minäkin olen.+ Ovatko he israelilaisia? Minäkin olen. Ovatko he Abrahamin siementä? Minäkin olen.+ 23 Ovatko he Kristuksen palvelijoita? Vastaan kuin järkeä vailla: minä vielä huomattavammin:+ vaivannäöissä runsaammin,+ vankiloissa runsaammin,+ lyöntien alaisena ylen määrin, usein lähellä kuolemaa.+ 24 Juutalaisilta sain viisi kertaa yhtä vaille neljäkymmentä lyöntiä,+ 25 kolme kertaa minua piestiin raipoilla,+ kerran minua kivitettiin,+ kolme kertaa koin haaksirikon,+ vuorokauden olen viettänyt syvässä meressä; 26 usein matkoilla, vaaroissa jokien tähden, vaaroissa maantierosvojen tähden,+ vaaroissa oman heimokuntani taholta,+ vaaroissa kansakuntien taholta,+ vaaroissa kaupungissa,+ vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa valeveljien keskuudessa, 27 vaivannäössä ja uurastuksessa, usein öitä valvottaessa,+ nälässä ja janossa,+ monesti ruoasta pidättyen,+ vilussa ja alastomuudessa.
28 Näiden ulkonaisten seikkojen lisäksi päälleni vyöryy päivästä päivään huoli kaikista seurakunnista.+ 29 Kuka on heikko+ minun olematta heikko? Kenet saatetaan kompastumaan minun tulistumatta?
30 Jos ylpeillä täytyy, ylpeilen+ siitä, mikä koskee heikkouttani. 31 Herran Jeesuksen Jumala ja Isä, hän joka on ikuisesti ylistettävä*, tietää etten valehtele. 32 Damaskoksessa kuningas Aretaan alainen käskynhaltija* vartioi damaskolaisten kaupunkia ottaakseen minut kiinni,+ 33 mutta minut laskettiin muurissa olevasta ikkunasta pajukorissa maahan,+ ja pääsin pakoon hänen käsistään.