2. Korinttilaisille

3 Rupeammeko taas suosittelemaan itseämme?+ Vai tarvitsemmeko ehkä, niin kuin jotkut, suosituskirjeitä+ teille tai teiltä? 2 Te itse olette meidän kirjeemme,+ joka on kirjoitettu sydämeemme* ja jonka kaikki ihmiset tuntevat ja lukevat.+ 3 Sillä te osoittaudutte Kristuksen kirjeeksi, jonka me palvelijoina olemme kirjoittaneet,+ jota ei ole kirjoitettu musteella vaan elävän Jumalan hengellä,+ ei kivitauluihin+ vaan lihatauluihin, sydämiin.*+

4 Tällainen luottamus Jumalaan meillä on Kristuksen kautta.+ 5 Emme ole kylläkään itsessämme riittävän päteviä katsomaan mitään itsestämme lähteväksi,+ vaan meidän riittävä pätevyytemme* on lähtöisin Jumalasta,+ 6 joka onkin tehnyt meidät riittävän päteviksi olemaan uuden liiton palvelijoita,*+ ei kirjoitetun lakikokoelman,*+ vaan hengen,+ sillä kirjoitettu lakikokoelma tuomitsee+ kuolemaan, mutta henki tekee eläväksi.+

7 Sitä paitsi jos se lakikokoelma, joka palveluksellaan tuottaa kuoleman+ ja joka kaiverrettiin kirjaimin kiviin,+ syntyi* kirkkaudessa,+ niin että Israelin pojat eivät voineet katsella kiinteästi Mooseksen kasvoja hänen kasvojensa kirkkauden vuoksi,+ sellaisen kirkkauden, joka oli määrä poistaa, 8 niin miksi ei hengen palvelus+ olisi paljon enemmän kirkkaudessa?+ 9 Sillä jos se lakikokoelma, joka palveluksellaan tuottaa langettavan tuomion, *+ oli loistoisa,*+ niin paljon runsaammin vanhurskauden palveluksessa+ on kirkkautta.+ 10 Siltäkin näet, mikä on kerran tehty loistoisaksi, on tässä suhteessa riisuttu kirkkaus+ sen ylittävän kirkkauden tähden.+ 11 Sillä jos se, mikä oli määrä poistaa, tuotiin kirkkaudessa,+ niin paljon enemmän tulee se, mikä pysyy, olemaan kirkkaudessa.+

12 Kun meillä siis on tällainen toivo,+ me puhumme aivan vapaasti 13 emmekä tee niin kuin Mooses, joka pani aina verhon+ kasvoilleen, jotta Israelin pojat eivät katselisi kiinteästi sen loppua,+ mikä oli määrä poistaa. 14 Mutta heidän mielensä turtui.*+ Sillä vielä tänäkin päivänä sama verho pysyy kohottamattomana luettaessa vanhaa liittoa,*+ koska se poistetaan Kristuksen välityksellä.+ 15 Vielä tänäänkin, aina kun Moosesta luetaan,+ verho on heidän sydämellään.+ 16 Mutta kun tapahtuu kääntymys Jehovan* puoleen, verho otetaan pois.+ 17 Ja Jehova* on Henki,+ ja missä Jehovan* henki+ on, siellä on vapaus.+ 18 Ja me kaikki,+ samalla kun verhoamattomin kasvoin heijastamme kuin peilit Jehovan* kirkkautta,+ muutumme+ samaksi kuvaksi+ kirkkaudesta kirkkauteen,+ juuri niin kuin Jehova*, Henki*, saa sen aikaan.+