2 Silloin Isebel lähetti Elian luo viestinviejän sanomaan: ”Rangaiskoot jumalat minua ankarasti, ellen huomenna tähän aikaan mennessä ole tehnyt sinulle samoin kuin tehtiin jokaiselle heistä!”

4 Hän itse meni päivämatkan päähän erämaahan, istui kinsteripensaan alle ja pyysi saada kuolla.* Hän sanoi: ”Nyt riittää! Jehova, anna minun kuolla,*+ sillä en ole esi-isiäni parempi.”