35 Hänet nähdessään Jefta repäisi vaatteensa ja sanoi: ”Voi ei, tyttäreni! Sinä olet särkenyt sydämeni,* sillä nyt minun täytyy lähettää sinut pois. Olen antanut lupauksen* Jehovalle enkä voi perua sitä.”+

24 Israelin miehet olivat sinä päivänä kuitenkin uuvuksissa, sillä Saul oli vannottanut heillä valan: ”Kirottu on se mies, joka syö jotain* ennen iltaa ja ennen kuin olen kostanut vihollisilleni!” Niinpä kukaan heistä ei syönyt mitään.+

33 Te olette myös kuulleet, että muinoin eläneille on sanottu: ’Et saa rikkoa vannomaasi valaa,+ vaan sinun pitää täyttää Jehovalle* antamasi juhlalliset lupaukset.’+