45 Heti sen jälkeen Jeesus käski opetuslastensa astua veneeseen ja mennä edeltä vastarannalle kohti Betsaidaa sillä aikaa kun hän itse lähettäisi ihmisjoukon pois.+ 46 Hyvästeltyään heidät hän meni vuorelle rukoilemaan.+ 47 Illan tultua vene oli keskellä järveä mutta hän oli yksin maalla.+ 48 Kun hän näki, että heidän oli vastatuulen vuoksi hyvin vaikea soutaa, hän tuli noin neljännellä yövartiolla* heitä kohti kävellen veden päällä mutta aikoi mennä* heidän ohitseen. 49 Nähdessään hänen kävelevän veden päällä he ajattelivat: ”Se on aave!” ja huusivat kovaa. 50 He kaikki nimittäin näkivät hänet ja hätääntyivät. Mutta hän sanoi heti heille: ”Olkaa rohkeita! Minä se olen. Älkää pelätkö.”+ 51 Sitten hän nousi veneeseen heidän luokseen, ja tuuli laantui. Tällöin he olivat aivan ihmeissään, 52 sillä he eivät olleet tajunneet leipien merkitystä, eivätkä he vieläkään pystyneet ymmärtämään asioita sydämessään.

16 Kun tuli ilta, hänen opetuslapsensa menivät alas järven rantaan,+ 17 ja astuttuaan veneeseen he lähtivät järven toiselle puolelle Kapernaumiin. Oli tullut jo pimeä, eikä Jeesus ollut vielä saapunut heidän luokseen.+ 18 Järvellä nousi kova aallokko, koska puhalsi voimakas tuuli.+ 19 Mutta kun he olivat soutaneet noin viisi tai kuusi kilometriä,* he näkivät Jeesuksen kävelevän veden päällä ja tulevan lähelle venettä, ja he pelästyivät. 20 Hän kuitenkin sanoi heille: ”Minä se olen. Älkää pelätkö!”+ 21 Silloin he ilahtuivat ja ottivat hänet veneeseen, ja samassa vene tulikin maihin sinne, minne he olivat menossa.+