Laulujen laulu
8 Kunpa olisit kuin veljeni,
jota äitini imetti rinnoillaan!
Jos tapaisin sinut ulkona, suutelisin sinua,+
eikä kukaan halveksisi minua.
Antaisin sinulle juotavaksi mausteviiniä,
granaattiomenien tuoretta mehua.
4 Minä vannotan teitä, Jerusalemin tyttäret:
älkää yrittäkö herättää tai sytyttää minussa rakkautta ennen kuin se itse haluaa.”+
5 ”Kuka tuolta erämaasta tulee
nojaten rakkaaseensa?”
”Omenapuun alla herätin sinut.
Siellä äitisi synnytti sinut,
siellä synnyttäjälläsi oli synnytyskipuja.
6 Laita minut sinetiksi sydämellesi,
sinetiksi käsivarrellesi,
sillä rakkaus on yhtä voimakas kuin kuolema+
Sen liekit ovat roihuava tuli, Jahin* liekki.+
Jos joku tarjoaisi kaiken arvokkaan talostaan rakkauden vastineeksi,
sitä* halveksittaisiin syvästi.”
Mitä teemme sisarellemme
sinä päivänä, jona häntä kositaan?”
9 ”Jos hän on muuri,
rakennamme hänelle hopeisen sakaraharjan,
mutta jos hän on ovi,
telkeämme hänet setrilankulla.”
10 ”Minä olen muuri,
ja rintani ovat kuin tornit.
Hän voi omin silmin nähdä,
että olen löytänyt rauhan.
11 Salomolla oli viinitarha+ Baal-Hamonissa.
Hän uskoi viinitarhan vartijoiden hoitoon.
Jokainen antoi sen hedelmistä tuhat sekeliä hopeaa.*
12 Minulla on oma viinitarha, joka on vain minun.
Ne tuhat sekeliä hopeaa* kuuluvat sinulle, Salomo,
ja kaksisataa niille, jotka vartioivat hedelmiä.”
Anna minun kuulla sitä.”+