ENSIMMÄINEN KIRJE TESSALONIKALAISILLE

1 Paavali, Silvanus*+ ja Timoteus+ tessalonikalaisten seurakunnalle, joka on Jumalan, Isän, ja Herran Jeesuksen Kristuksen yhteydessä:

Ansaitsematonta* hyvyyttä ja rauhaa teille.

2 Kiitämme aina Jumalaa, kun mainitsemme teidät kaikki rukouksissamme.+ 3 Me pidämme Jumalamme ja Isämme edessä jatkuvasti mielessämme uskollisen työnne, rakkaudesta lähtöisin olevan vaivannäkönne ja kestävyytenne, joka johtuu siitä, että olette panneet toivonne+ Herraamme Jeesukseen Kristukseen. 4 Mehän tiedämme, Jumalalle rakkaat veljet, että hän valitsi teidät, 5 koska emme saarnanneet teille hyvää uutista vain sanoin vaan myös voimassa, pyhässä hengessä ja lujassa vakaumuksessa. Tekin tiedätte, miten me toimimme teidän hyväksenne, kun olimme luonanne. 6 Te aloitte jäljitellä meitä+ ja Herraa,+ koska otitte sanan vastaan ankarassa ahdingossa+ iloiten pyhän hengen vaikutuksesta. 7 Näin teistä tuli esimerkki kaikille Makedonian ja Akhaian uskoville.

8 Jehovan* sana ei ole kantautunut teidän luotanne ainoastaan Makedoniaan ja Akhaiaan, vaan teidän uskostanne Jumalaan on kuultu joka paikassa,+ niin ettei meidän tarvitse sanoa mitään. 9 Kaikkialla kerrotaan jatkuvasti, miten me tapasimme teidät ensimmäisen kerran ja miten te hylkäsitte epäjumalanne+ ja aloitte palvella elävää tosi Jumalaa hänen orjinaan 10 ja aloitte odottaa taivaasta hänen Poikaansa,+ jonka hän herätti kuolleista, nimittäin Jeesusta, joka pelastaa meidät tulevasta vihasta.+

2 Te itsekin varmasti tiedätte, veljet, ettei käyntimme teidän luonanne ole ollut tulokseton.+ 2 Vaikka olimme ensin kärsineet ja meitä oli kohdeltu röyhkeästi Filippissä,+ kuten tiedätte, me keräsimme Jumalamme avulla rohkeutta kertoa teille Jumalan hyvää uutista+ kovasta vastustuksesta huolimatta.* 3 Kehotus, jonka annamme, ei ole lähtöisin valheesta, epäpuhtaudesta eikä petollisuudesta, 4 vaan koska Jumala on todennut meidän olevan sellaisia, joille voidaan uskoa hyvä uutinen, me puhumme miellyttääksemme Jumalaa, joka tutkii sydämemme,+ emme miellyttääksemme ihmisiä.

5 Tehän tiedätte, ettemme ole koskaan puhuneet imartelevasti eikä motiivinamme ole ollut ahneus,+ jota olisimme yrittäneet peittää teeskentelyllä. Jumala on todistajamme! 6 Emme ole myöskään yrittäneet saada kunniaa ihmisiltä, emme teiltä emmekä muilta, vaikka Kristuksen apostoleina voisimmekin olla teille raskas taloudellinen taakka.+ 7 Päinvastoin me kohtelimme teitä lempeästi niin kuin imettävä äiti hoitaa hellästi* omia lapsiaan. 8 Koska siis tunsimme teihin hellää kiintymystä, olimme päättäneet* antaa teille Jumalan hyvän uutisen lisäksi oman itsemmekin.*+ Niin rakkaita teistä oli tullut meille.+

9 Muistatte varmasti, veljet, miten paljon näimme vaivaa ja teimme työtä. Työskentelimme yötä päivää, ettemme olisi olleet kenellekään teistä raskas taloudellinen taakka,+ kun saarnasimme teille Jumalan hyvää uutista. 10 Te olette sen todistajia – ja niin on Jumalakin – että olimme uskollisia, oikeudenmukaisia* ja moitteettomia, kun olimme tekemisissä teidän uskovien kanssa. 11 Te tiedätte hyvin, että me jatkuvasti kehotimme, lohdutimme ja neuvoimme teistä jokaista+ niin kuin isä+ lapsiaan, 12 jotta eläisitte edelleen Jumalan arvon mukaisesti,+ hänen, joka kutsuu teitä valtakuntaansa+ ja kirkkauteensa.+

13 Sen vuoksi me myös kiitämme Jumalaa lakkaamatta+ siitä, että kun kuulitte meidän julistavan teille Jumalan sanaa, te ette ottaneet sitä vastaan ihmisten sanana vaan, niin kuin se todella on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä uskovissa. 14 Veljet, teidän esimerkkinänne ovat olleet Juudeassa olevat Jumalan seurakunnat, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen yhteydessä. Teidän maanmiehenne aiheuttivat teille samoja kärsimyksiä+ kuin juutalaiset aiheuttavat heille. 15 Juutalaiset tappoivat jopa Herran Jeesuksen+ ja profeetat ja vainosivat meitä.+ He eivät myöskään miellytä Jumalaa vaan toimivat vastoin kaikkien ihmisten etuja, 16 kun he yrittävät estää meitä puhumasta muiden kansojen ihmisille heidän pelastamisekseen.+ Näin heidän syntiensä määrä aina vain kasvaa. Hänen vihansa on kuitenkin lopulta saavuttanut heidät.+

17 Veljet, kun olimme olleet erossa teistä vähän aikaa* (fyysisesti, emme sydämeltämme) ja halusimme kovasti nähdä teitä, teimme kaikkemme tavataksemme teidät kasvotusten. 18 Siksi halusimme tulla teidän luoksenne – minä, Paavali, yritin tulla luoksenne, en vain kerran vaan kahdesti – mutta Saatana katkaisi tiemme. 19 Kuka on toivomme ja ilomme ja riemun kruunumme Herramme Jeesuksen edessä hänen läsnäolonsa aikana? Ettekö juuri te?+ 20 Te olette varmasti meidän kunniamme ja ilomme.

3 Niinpä kun emme kestäneet enää kauempaa, me katsoimme parhaaksi jäädä yksin Ateenaan+ 2 ja lähetimme veljemme Timoteuksen,+ Jumalan palvelijan,* joka julistaa Kristusta koskevaa hyvää uutista, vahvistamaan teitä ja lohduttamaan teitä uskossanne, 3 jotta nämä koettelemukset eivät horjuttaisi ketään. Tehän tiedätte, ettemme voi välttyä sellaisilta kärsimyksiltä.*+ 4 Kun olimme teidän kanssanne, meillä oli tapana kertoa teille etukäteen, että joutuisimme koettelemuksiin, ja kuten tiedätte, niin on myös käynyt.+ 5 Siksi kun en voinut kestää enää kauempaa, lähetin hänet saadakseni kuulla, oletteko pysyneet uskollisina.+ Pelkäsin nimittäin, että Kiusaaja+ olisi jotenkin kiusannut teitä ja vaivannäkömme olisi ollut turhaa.

6 Mutta Timoteus on juuri tullut teidän luotanne+ ja tuonut meille hyviä uutisia uskollisuudestanne ja rakkaudestanne. Hän on kertonut, että te muistelette meitä aina lämmöllä ja kaipaatte nähdä meitä niin kuin mekin teitä. 7 Sen vuoksi, veljet, me olemme kaikissa vaikeuksissamme* ja koettelemuksissamme saaneet lohdutusta teidän ansiostanne, siitä, että te olette uskollisia.+ 8 Me saamme uutta elinvoimaa,* kun te pysytte lujina Herran yhteydessä. 9 Miten voimmekaan kiittää Jumalaa riittävästi teistä ja siitä suuresta ilosta, jota tunnemme teidän vuoksenne Jumalamme edessä? 10 Me rukoilemme yötä päivää niin hartaasti kuin vain voimme, että tapaisimme teidät kasvotusten ja voisimme antaa teille sen, mitä uskostanne puuttuu.+

11 Rukoilemme, että Jumalamme ja Isämme itse ja Herramme Jeesus auttaisivat meitä pääsemään teidän luoksenne. 12 Toivomme myös, että Herra saisi teidän rakkautenne toisianne ja kaikkia kohtaan kasvamaan,+ niin, tulemaan runsaaksi, sellaiseksi kuin meidän rakkautemme on teitä kohtaan, 13 jotta hän tekisi sydämenne lujiksi, moitteettoman pyhiksi Jumalamme ja Isämme edessä+ Herramme Jeesuksen ollessa läsnä+ kaikkine pyhineen.

4 Vielä lopuksi, veljet: Olemme opettaneet teille, miten teidän pitää käyttäytyä ja miellyttää Jumalaa,+ ja niin te teettekin. Nyt me pyydämme teitä ja vetoamme teihin Herran Jeesuksen nimessä: jatkakaa niin tekemistä yhä täysipainoisemmin. 2 Tehän tiedätte ne ohjeet,* jotka annoimme teille Herran Jeesuksen kautta.

3 Jumalan tahto on, että teidän tulee olla pyhiä+ ja pysyä erossa seksuaalisesta moraalittomuudesta.*+ 4 Jokaisen teistä tulee tietää, miten hallita omaa ruumistaan*+ pitääkseen sen pyhänä+ ja kunniallisena. 5 Älkää antautuko ahneen, hillittömän seksuaalisen himon valtaan+ niin kuin kansat, jotka eivät tunne Jumalaa.+ 6 Kenenkään ei tule ylittää sopivuuden rajoja ja aiheuttaa vahinkoa veljelleen tässä asiassa, sillä Jehova* rankaisee kaikesta tällaisesta, kuten olemme aiemmin sanoneet teille ja myös varoittaneet teitä vakavasti. 7 Jumala ei ole kutsunut meitä olemaan epäpuhtaita vaan pyhiä.+ 8 Niinpä se, joka jättää tämän huomiotta, ei jätä huomiotta ihmistä vaan Jumalan,+ joka antaa teille pyhää henkeään.+

9 Meidän ei kuitenkaan tarvitse kirjoittaa teille veljellisestä rakkaudesta,+ sillä Jumala on opettanut teidät rakastamaan toisianne.+ 10 Te osoitattekin rakkautta kaikkia veljiänne kohtaan koko Makedoniassa. Me kuitenkin kehotamme teitä, veljet, osoittamaan sitä yhä enemmän. 11 Ottakaa tavoitteeksenne viettää hiljaista elämää+ ja pitää huolta omista asioistanne+ ja tehdä työtä käsillänne,+ niin kuin neuvoimme teitä. 12 Näin ulkopuolella olevat näkevät, että vietätte kunnollista elämää,+ eikä teiltä puutu mitään.

13 Lisäksi, veljet, haluamme teidän olevan selvillä niistä, jotka ovat nukkuneet pois,+ jottette surisi niin kuin ne, joilla ei ole toivoa.+ 14 Jos uskomme, että Jeesus kuoli ja nousi jälleen,+ niin uskomme myös, että Jumala antaa elämän niille, jotka ovat nukkuneet pois Jeesuksen seuraajina, jotta he olisivat Jeesuksen kanssa.+ 15 Sanomme teille Jehovan* sanan perusteella, että ne meistä, jotka ovat elossa Herran läsnäolon aikana, eivät millään tavoin tule edeltämään niitä, jotka ovat nukkuneet pois, 16 sillä Herra itse laskeutuu taivaasta huutaen käskyhuudon ylienkelin+ äänellä ja pidellen Jumalan trumpettia, ja ne, jotka ovat kuolleet Kristuksen yhteydessä, nousevat ensin.+ 17 Jälkeenpäin ne meistä, jotka ovat elossa, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä+ Herraa vastaan+ ilmaan, ja näin me tulemme aina olemaan Herran kanssa.+ 18 Lohduttakaa siis jatkuvasti toisianne näillä sanoilla.

5 Ajoista ja ajanjaksoista, veljet, teille ei tarvitse kirjoittaa mitään. 2 Te itse tiedätte erittäin hyvin, että Jehovan* päivä+ tulee juuri niin kuin varas yöllä.+ 3 Silloin kun ihmiset sanovat: ”Rauha ja turvallisuus!”, äkillinen tuho kohtaa heidät samassa+ niin kuin synnytyskivut raskaana olevan naisen, eivätkä he missään tapauksessa pääse pakoon. 4 Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä yllättäisi teidät niin kuin päivänvalo yllättää varkaat, 5 sillä te olette kaikki valon poikia ja päivän poikia.+ Me emme kuulu yöhön emmekä pimeyteen.+

6 Meidän ei siis tule enää nukkua niin kuin muut,+ vaan meidän tulee pysyä valveilla+ ja pysyä järkevinä.+ 7 Ne, jotka nukkuvat, nukkuvat yöllä, ja ne, jotka juovat itsensä humalaan, ovat humalassa yöllä.+ 8 Mutta meidän, jotka kuulumme päivään, tulee pysyä järkevinä ja pukea päällemme uskon ja rakkauden rintahaarniska ja ottaa kypäräksi pelastuksen toivo.+ 9 Jumala ei nimittäin valinnut meitä sitä varten, että meitä kohtaisi viha, vaan sitä varten, että hankkisimme pelastuksen+ Herramme Jeesuksen Kristuksen välityksellä. 10 Hän kuoli meidän puolestamme,+ jotta me, pysymmepä hereillä tai olemme unessa,* eläisimme yhdessä hänen kanssaan.+ 11 Siksi rohkaiskaa* toisianne ja vahvistakaa* toisianne jatkuvasti,+ niin kuin teettekin.

12 Me pyydämme teitä, veljet, osoittamaan kunnioitusta niille, jotka työskentelevät kovasti teidän keskuudessanne ja johtavat teitä Herran yhteydessä ja neuvovat teitä. 13 Osoittakaa heille poikkeuksellista huomiota ja rakkautta heidän työnsä vuoksi.+ Säilyttäkää rauha keskuudessanne.+ 14 Toisaalta kehotamme teitä, veljet: varoittakaa* häiriön aiheuttajia,+ puhukaa lohduttavasti masentuneille,* tukekaa heikkoja, olkaa kärsivällisiä kaikkia kohtaan.+ 15 Katsokaa, ettei kukaan maksa pahaa pahalla kenellekään.+ Pyrkikää sen sijaan aina tekemään hyvää toisillenne ja kaikille muille.+

16 Iloitkaa aina.+ 17 Rukoilkaa lakkaamatta.+ 18 Kiittäkää kaikesta.+ Tätä Jumala tahtoo teiltä, jotka olette Kristuksen Jeesuksen yhteydessä. 19 Älkää sammuttako hengen tulta.+ 20 Älkää halveksiko profetioita.+ 21 Varmistautukaa kaikesta;+ pitäkää kiinni siitä, mikä on hyvää. 22 Pysykää erossa kaikenlaisesta pahuudesta.+

23 Pyhittäköön itse rauhan Jumala teidät kokonaan. Pysyköön teidän koko henkenne ja sielunne* ja ruumiinne moitteettomana Herramme Jeesuksen Kristuksen läsnäolon aikana.+ 24 Hän, joka kutsuu teitä, on uskollinen, ja hän tulee varmasti tekemään niin.

25 Veljet, rukoilkaa edelleen meidän puolestamme.+

26 Tervehtikää kaikkia veljiä pyhällä suudelmalla.

27 Minä velvoitan teitä Herran kautta huolehtimaan siitä, että tämä kirje luetaan kaikille veljille.+

28 Herramme Jeesuksen Kristuksen ansaitsematon* hyvyys olkoon teidän kanssanne.