KIRJE HEPREALAISILLE

1 Kauan sitten Jumala puhui esi-isillemme profeettojen kautta monessa tilanteessa ja monin tavoin,+ 2 mutta näiden päivien lopussa hän on puhunut meille Pojan kautta,+ jonka hän asetti kaiken perilliseksi+ ja jonka välityksellä hän teki kaiken maailmassa olevan.*+ 3 Hän on Jumalan kirkkauden heijastuma+ ja hänen olemuksensa tarkka kuva,+ ja hän ylläpitää kaikkea hänen voimakkaalla sanallaan. Puhdistettuaan meidät synneistämme+ hän istui korkeuksissa Majesteetin oikealle puolelle.+ 4 Niinpä hänestä on tullut enkeleitä mahtavampi,+ koska hän on perinyt nimen,* joka on heidän nimeään parempi.+

5 Kenelle enkeleistä Jumala on esimerkiksi koskaan sanonut: ”Sinä olet minun poikani. Minusta on tänään tullut sinun isäsi”+ tai ”Minusta tulee hänen isänsä, ja hänestä tulee minun poikani”?+ 6 Mutta kun hän jälleen tuo Esikoisensa+ maailmaan,* hän sanoo: ”Kumartakoot kaikki Jumalan enkelit häntä.”*

7 Hän sanoo enkeleistä: ”Hän tekee enkeleistään henkiä ja palvelijoistaan+ tulen liekin.”+ 8 Mutta Pojasta hän sanoo: ”Jumala on sinun valtaistuimesi+ aina ja ikuisesti, ja valtakuntasi valtikka on oikeudenmukaisuuden valtikka. 9 Sinä rakastit sitä, mikä on oikein,* ja vihasit sitä, mikä on väärin.* Siksi Jumala, sinun Jumalasi, voiteli sinut+ öljyllä ja sai sinut iloitsemaan enemmän kuin toverisi.”+ 10 Lisäksi: ”Herra, alussa sinä laskit maan perustukset, ja taivas on sinun kättesi työtä. 11 Ne tuhoutuvat, mutta sinä pysyt, ja ne kuluvat kaikki kuin vaate. 12 Sinä käärit ne kokoon kuin viitan, kuin vaatteen, ja ne vaihdetaan. Sinä olet kuitenkin sama, eivätkä sinun vuotesi milloinkaan lopu.”+

13 Mutta kenestä enkelistä hän on koskaan sanonut: ”Istu minun oikealla puolellani, kunnes minä asetan vihollisesi jalkojesi alustaksi”?*+ 14 Eivätkö he kaikki ole pyhässä palveluksessa+ olevia henkiä, jotka on lähetetty palvelemaan niitä, jotka perivät pelastuksen?

2 Sen vuoksi meidän täytyy kiinnittää tavallista enemmän huomiota kuulemiimme asioihin,+ jottemme koskaan ajelehdi pois.+ 2 Jos kerran enkelien välityksellä puhuttu sana+ osoittautui varmaksi ja jokaista rikkomusta ja tottelematonta tekoa seurasi oikeudenmukainen rangaistus,+ 3 niin kuinka me pääsemme pakoon, jos emme välitä pelastuksesta, joka on niin suuri,+ että Herramme puhui siitä ensimmäisenä+ ja ne, jotka kuuntelivat häntä, vahvistivat meille hänen sanomansa? 4 Myös Jumala todisti heidän kanssaan tekemällä ihmetekoja, ihmeitä* ja monenlaisia mahtavia tekoja*+ ja jakamalla pyhää henkeä tahtonsa mukaan.+

5 Hän ei alistanut tulevaa maailmaa,* josta puhumme, enkelien valtaan.+ 6 Eräs todistaja on jossain sanonut: ”Mikä onkaan ihminen niin että muistat häntä, tai ihmisen poika niin että huolehdit hänestä!+ 7 Sinä teit hänet hieman enkeleitä vähäisemmäksi. Sinä kruunasit hänet kirkkaudella ja kunnialla ja asetit hänet huolehtimaan kättesi töistä. 8 Kaiken sinä alistit hänen jalkojensa alle.”+ Alistaessaan kaiken hänen valtaansa+ Jumala ei jättänyt mitään alistamatta hänen valtaansa.+ Nyt emme kuitenkaan vielä näe kaikkea hänen valtaansa alistettuna.+ 9 Mutta me näemme, että vähän enkeleitä alhaisemmaksi+ tehty Jeesus on nyt kruunattu kirkkaudella ja kunnialla, koska hän kärsi kuoleman,+ jotta hän Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä* maistaisi kuolemaa jokaisen ihmisen puolesta.+

10 Oli sopivaa, että hän, jonka vuoksi ja jonka vaikutuksesta kaikki on olemassa ja joka johdattaa monia poikiaan kirkkauteen,+ teki heidän pelastuksensa pääedustajasta*+ täydellisen kärsimysten välityksellä.+ 11 Sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään,+ ovat kaikki peräisin yhdestä,+ ja siitä syystä hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi.+ 12 Hän sanoo: ”Minä julistan nimeäsi veljilleni, seurakunnassa minä ylistän sinua lauluin.”+ 13 Hän sanoo myös: ”Minä luotan häneen”+ ja ”Katsokaa! Minä ja lapset, jotka Jehova* on minulle antanut.”+

14 Koska siis ”lapset” ovat lihaa ja verta, hänestäkin tuli lihaa ja verta,+ jotta hän kuolemallaan tekisi lopun siitä, joka kykenee aiheuttamaan kuoleman,+ toisin sanoen Paholaisesta,*+ 15 ja vapauttaisi kaikki ne, jotka olivat kuolemanpelon orjia koko elämänsä ajan.+ 16 Hän ei näet auta enkeleitä vaan Abrahamin jälkeläisiä.*+ 17 Näin ollen hänestä täytyi tulla joka suhteessa ”veljiensä” kaltainen,+ jotta hänestä voisi tulla Jumalaan liittyvissä asioissa armollinen ja uskollinen ylimmäinen pappi, joka voisi uhrata sovitusuhrin+ kansan syntien puolesta.*+ 18 Koska hän itse kärsi, kun häntä koeteltiin,+ hän pystyy auttamaan niitä, joita koetellaan.+

3 Näin ollen, pyhät veljet, taivaallisen kutsun saaneet,+ ajatelkaa sitä apostolia ja ylimmäistä pappia, jonka me tunnustamme, Jeesusta.+ 2 Hän oli uskollinen Jumalalle, joka hänet nimitti,+ niin kuin Mooseskin oli uskollinen koko Jumalan seurakunnassa.*+ 3 Jeesusta pidetään suuremman kirkkauden+ arvoisena kuin Moosesta, koska rakentajalle annetaan enemmän kunniaa kuin rakennukselle. 4 Jokainen rakennus on tietenkin jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala. 5 Mooses palveli uskollisesti Jumalan seurakunnassa todistukseksi siitä, mistä piti puhua jälkeenpäin, 6 mutta Kristus oli uskollinen Jumalan seurakuntaa hallitsevana Poikana.+ Me olemme tuo seurakunta,*+ jos pidämme lujasti kiinni vapaudesta puhua ja toivosta, josta olemme ylpeitä loppuun asti.

7 Siksi, niin kuin pyhä henki sanoo:+ ”Kunpa te tänä päivänä kuuntelisitte häntä, joka sanoo: 8 ’Älkää kovettako sydäntänne niin kuin silloin kun saitte minut vihastumaan, kun minua koeteltiin erämaassa,+ 9 jossa teidän esi-isänne panivat minut koetukselle, vaikka he olivat 40 vuoden ajan nähneet tekojani.+ 10 Niin minä tympäännyin tähän sukupolveen ja sanoin: ”He noudattavat aina itsepäisesti sydämensä oikkuja, eivätkä he ole oppineet tuntemaan minun teitäni.” 11 Siksi minä vannoin vihastuneena: ”He eivät pääse minun lepooni.”’”+

12 Varokaa, veljet, ettei teistä kenenkään sydän koskaan muutu pahaksi, sellaiseksi, jossa ei ole uskoa, sen vuoksi että vetäytyisitte pois elävästä Jumalasta.+ 13 Sen sijaan rohkaiskaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin voidaan puhua ”tästä päivästä”,+ jottei kukaan teistä paadu synnin petollisuuden vuoksi. 14 Me näet tulemme osallisiksi Kristuksesta vain, jos säilytämme sen luottamuksen, joka meillä oli alussa, lujana loppuun asti.+ 15 Onhan sanottu: ”Kunpa te tänä päivänä kuuntelisitte häntä, joka sanoo: ’Älkää kovettako sydäntänne niin kuin silloin kun saitte minut vihastumaan.’”+

16 Ketkä kuulivat ja silti saivat hänet vihastumaan? Eivätkö kaikki, jotka lähtivät Egyptistä Mooseksen johdolla?+ 17 Keihin Jumala oli lisäksi tympääntynyt 40 vuoden ajan?+ Eikö niihin, jotka tekivät syntiä ja joiden ruumiit jäivät erämaahan?+ 18 Keille hän vannoi, etteivät he pääse hänen lepoonsa? Eikö niille, jotka olivat tottelemattomia? 19 Näemme siis, etteivät he voineet päästä siihen, koska heillä ei ollut uskoa.+

4 Sen vuoksi, koska lupaus hänen lepoonsa pääsemisestä on edelleen voimassa, meidän on varottava,* ettei jotakuta teistä katsota arvottomaksi saavuttamaan sitä.+ 2 Hyvä uutinenhan on julistettu myös meille+ samoin kuin heille. Sana, jonka he kuulivat, ei kuitenkaan hyödyttänyt heitä, koska heillä ei ollut samanlaista uskoa kuin niillä, jotka kuuntelivat. 3 Me, jotka olemme uskoneet, pääsemme siihen lepoon. Hän on sanonut: ”Siksi minä vannoin vihastuneena: ’He eivät pääse minun lepooni’”,+ vaikka hänen tekonsa ovat olleet valmiina maailman perustamisesta asti.+ 4 Hän sanoo eräässä kohdassa seitsemännestä päivästä: ”Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista töistään”,+ 5 ja tässä hän sanoo taas: ”He eivät pääse minun lepooni.”+

6 Koska siis jotkut vielä pääsevät siihen ja ne, joille hyvä uutinen ensiksi julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden vuoksi,+ 7 hän määrää jälleen päivän sanoessaan paljon myöhemmin Daavidin psalmissa: ”Tänä päivänä.” Edellähän sanottiin: ”Kunpa te tänä päivänä kuuntelisitte häntä, joka sanoo: ’Älkää kovettako sydäntänne.’”+ 8 Jos Joosua+ olisi johdattanut heidät lepopaikkaan, Jumala ei olisi jälkeenpäin puhunut toisesta päivästä. 9 Jumalan kansaa varten on siis jäljellä sapatinlepo.+ 10 Se joka on päässyt Jumalan lepoon, on levännyt omista töistään niin kuin Jumalakin omistaan.+

11 Meidän on siksi tehtävä kaikkemme, jotta pääsisimme siihen lepoon ja jottei kukaan lankeaisi toimimaan saman tottelemattomuuden mallin mukaan.+ 12 Jumalan sana on elävä, ja se uhkuu voimaa.+ Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka.*+ Se työntyy niin syvälle, että se jopa erottaa sielun* hengestä* ja nivelet luiden ytimestä, ja se pystyy havaitsemaan sydämen ajatukset ja aikomukset. 13 Mikään luotu ei ole kätkössä hänen katseeltaan,+ vaan kaikki on alastonta ja täysin paljasta hänen silmilleen, jolle meidän on tehtävä tili.+

14 Koska meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, joka on kulkenut taivaan läpi, Jeesus, Jumalan Poika,+ meidän on jatkuvasti julistettava julkisesti uskostamme häneen.+ 15 Meidän ylimmäinen pappimme ei ole sellainen, joka ei voi suhtautua myötätuntoisesti heikkouksiimme,+ vaan sellainen, jota on koeteltu joka suhteessa niin kuin meitäkin mutta joka pysyi synnittömänä.+ 16 Voimme siis lähestyä ansaitsemattoman hyvyyden* valtaistuinta vapaasti puhuen,+ niin että saamme armoa ja ansaitsematonta hyvyyttä avuksemme oikeaan aikaan.

5 Jokainen ihmisten keskuudesta otettu ylimmäinen pappi asetetaan huolehtimaan Jumalaan liittyvistä asioista heidän puolestaan,+ niin että hän uhraisi lahjoja ja uhreja syntien edestä.+ 2 Hän voi kohdella myötätuntoisesti* tietämättömiä ja erehtyviä,* koska hänkin joutuu kohtaamaan omat heikkoutensa,* 3 ja sen vuoksi hänen täytyy uhrata sekä omien syntiensä että kansan syntien puolesta.+

4 Kukaan ei itse ota tätä kunniakasta tehtävää, vaan hän saa sen vain, jos Jumala kutsuu hänet, kuten hän kutsui Aaronin.+ 5 Niinpä Kristuskaan ei korottanut itseään+ ylimmäiseksi papiksi, vaan hänet korotti hän, joka sanoi hänestä: ”Sinä olet minun poikani. Minusta on tänään tullut sinun isäsi.”+ 6 Toisessakin kohdassa hän sanoo: ”Sinä olet ikuisesti Melkisedekin kaltainen pappi.”*+

7 Eläessään maan päällä* Kristus esitti voimakkain huudoin ja kyynelin hartaita rukouksia ja myös pyyntöjä+ hänelle, joka pystyi pelastamaan hänet kuolemasta, ja häntä kuultiin hänen jumalanpelkonsa takia. 8 Vaikka hän oli poika, hänen kärsimyksensä opettivat hänelle, mitä on tottelevaisuus.+ 9 Kun hänestä oli tehty täydellinen,+ hänen vastuulleen uskottiin kaikkien häntä tottelevien ikuinen pelastus,+ 10 koska Jumala on nimittänyt hänet ylimmäiseksi papiksi Melkisedekiä koskevan järjestelyn mukaan.+

11 Meillä on hänestä paljon sanottavaa, mutta sitä on vaikea selittää, koska teistä on tullut hitaita kuulemaan.* 12 Vaikka teidän pitäisi olla jo* opettajia, te tarvitsette jälleen jonkun opettamaan teille alusta lähtien Jumalan pyhien julistusten alkeita.+ Teistä on tullut taas sellaisia, jotka tarvitsevat maitoa, eivät kiinteää* ruokaa. 13 Kukaan, joka nauttii aina vain maitoa, ei ole perehtynyt Jumalan sanaan, joka opettaa, mikä on oikein,* sillä hän on lapsi.+ 14 Kiinteä* ruoka kuuluu kypsille ihmisille, niille, jotka ovat käyttäneet arvostelukykyään* ja näin valmentaneet sitä erottamaan oikean ja väärän.

6 Siksi, nyt kun olemme siirtyneet eteenpäin Kristusta koskevan opin alkeista,+ meidän on pyrittävä kypsyyteen+ sen sijaan että laskisimme jälleen perustusta, johon kuuluvat kuolleiden* tekojen katuminen ja usko Jumalaan 2 sekä opetus kasteista, käsien päälle panemisesta,+ kuolleiden ylösnousemuksesta+ ja ikuisesta tuomiosta. 3 Tämän me teemme, jos Jumala vain sallii.

4 Niitä, jotka ovat kerran tulleet valoon,+ maistaneet taivaallista ilmaista lahjaa, tulleet pyhästä hengestä osallisiksi 5 ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan aikakauden* voimia 6 mutta jotka ovat luopuneet,+ on mahdotonta saada jälleen katumaan, koska he itse naulitsevat Jumalan Pojan uudelleen paaluun ja häpäisevät hänet julkisesti.+ 7 Maa saa siunauksen Jumalalta, kun se imee sisäänsä sateen, joka sitä usein kastelee, ja tuottaa sitten kasvillisuutta niiden hyödyksi, joita varten sitä viljellään. 8 Mutta jos se kasvaa orjantappuroita ja ohdakkeita, se hylätään ja sitä uhkaa kirous, ja lopulta se poltetaan.

9 Olemme kuitenkin vakuuttuneita siitä, että te rakkaat olette paremmassa asemassa, menossa kohti pelastusta, vaikka puhummekin tällä tavoin. 10 Jumala ei ole epäoikeudenmukainen,* niin että hän unohtaisi teidän tekonne ja rakkauden, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan,+ kun olette palvelleet ja edelleen palvelette pyhiä. 11 Mutta haluamme, että jokainen teistä on yhtä ahkera kuin ennenkin säilyttääkseen toivon+ täysin varmana loppuun saakka,+ 12 jotta teistä ei tulisi velttoja+ vaan jäljittelisitte niitä, jotka perivät lupaukset uskon ja kärsivällisyyden välityksellä.

13 Antaessaan lupauksensa Abrahamille Jumala ei voinut vannoa kenenkään suuremman kautta ja vannoi siksi itsensä kautta+ 14 sanoen: ”Minä varmasti siunaan sinua ja varmasti annan sinulle paljon jälkeläisiä.”+ 15 Osoitettuaan kärsivällisyyttä Abraham sai tämän lupauksen. 16 Ihmisethän vannovat jonkun suuremman kautta, ja heidän valansa lopettaa kaiken kiistelyn, koska se vahvistaa laillisesti heidän sanansa.+ 17 Samoin kun Jumala päätti selvemmin osoittaa muuttumattoman tarkoituksensa* niille, jotka ovat perineet lupauksen,+ hän vahvisti sen* valalla, 18 jotta me, jotka olemme paenneet turvaan, saisimme kahden muuttumattoman asian välityksellä, joissa Jumalan on mahdotonta valehdella,+ voimakasta rohkaisua tarttuaksemme lujasti eteemme asetettuun toivoon. 19 Tämä toivo+ on meille kuin sielun* ankkuri, sekä varma että luja, ja se ulottuu väliverhon sisäpuolelle.+ 20 Sinne on meidän puolestamme mennyt edelläkävijä, Jeesus,+ josta on tullut ikuisiksi ajoiksi ylimmäinen pappi Melkisedekiä koskevan järjestelyn mukaan.+

7 Tämä Melkisedek, Salemin kuningas, korkeimman Jumalan pappi, kohtasi Abrahamin, kun tämä oli palaamassa kuninkaita surmaamasta, ja siunasi hänet,+ 2 ja Abraham antoi* hänelle kymmenykset kaikesta. Ensiksikin hänen nimensä merkitsee ’vanhurskauden kuningasta’. Lisäksi hän on Salemin kuningas, toisin sanoen ’rauhan kuningas’. 3 Hän on isätön ja äiditön, hänellä ei ole sukuluetteloa, eikä hänen elämällään ole alkua eikä loppua, mutta hänet on tehty Jumalan Pojan kaltaiseksi, ja siksi hän pysyy pappina aina.*+

4 Ajatelkaa, kuinka suuri tämä mies oli. Abraham, suvun päämies,* antoi hänelle kymmenykset parhaasta saaliista.+ 5 Tosin laki* vaatii niitä Leevin poikia,+ jotka saavat papinvirkansa, keräämään kymmenyksiä kansalta,+ toisin sanoen veljiltään, vaikka nämä ovat Abrahamin jälkeläisiä.* 6 Mutta tämä mies, joka ei ollut heidän sukuaan, otti kymmenykset Abrahamilta ja siunasi hänet, joka sai lupaukset.+ 7 Onhan kiistatonta, että suurempi siunaa vähäisemmän. 8 Ensimmäisessä tapauksessa kymmenykset annetaan kuolevaisille ihmisille, mutta toisessa jollekulle, jonka todistetaan elävän.+ 9 Voidaan sanoa, että Leevikin, joka saa kymmenyksiä, on maksanut kymmenyksiä Abrahamin välityksellä, 10 koska hän oli esi-isänsä Abrahamin tuleva jälkeläinen* silloin kun Melkisedek kohtasi Abrahamin.+

11 Jos siis täydellisyys olisi voitu saavuttaa leeviläisen pappeuden välityksellä+ (sehän sisältyi kansalle annettuun lakiin), miksi enää olisi tarpeen, että tulisi toinen pappi, sellainen, jonka sanotaan olevan Melkisedekin kaltainen+ eikä Aaronin kaltainen? 12 Kun nimittäin pappeutta vaihdetaan, on välttämätöntä vaihtaa myös lakia.+ 13 Mies, josta nämä asiat sanotaan, kuului näet toiseen heimoon, josta kukaan ei ole palvellut alttarin ääressä.+ 14 Onhan selvää, että meidän Herramme polveutui Juudasta,+ eikä Mooses kuitenkaan sanonut, että siitä heimosta tulisi pappeja.

15 Tämä käy vielä selvemmäksi, kun tulee Melkisedekin kaltainen+ toinen pappi,+ 16 josta on tullut sellainen häviämättömän elämän voiman perusteella,+ ei lain vaatiman lihallisen syntyperän perusteella. 17 Hänestä on sanottu todistukseksi: ”Sinä olet ikuisesti Melkisedekin kaltainen pappi.”+

18 Aikaisempi käsky siis syrjäytetään, koska se on heikko ja tehoton.+ 19 Laki ei tehnyt mitään täydelliseksi,+ mutta paremman toivon+ antaminen teki, ja sen välityksellä me lähestymme Jumalaa.+ 20 Lisäksi koska näin ei tehty vannomatta valaa, 21 (sillä onhan miehiä, joista on tullut pappeja ilman valan vannomista, mutta yhdestä on tullut sellainen sen valan välityksellä, jonka Jumala on hänestä vannonut sanoessaan: ”Jehova* on vannonut, eikä hän muuta mieltään:* ’Sinä olet pappi ikuisesti’”+) 22 Jeesuksestakin on tullut tae paremmasta liitosta.+ 23 Lisäksi monien täytyi tulla papeiksi peräkkäin,+ koska kuolema esti heitä pysymästä tehtävässään, 24 mutta koska hän pysyy elossa ikuisesti,+ hänellä ei ole papinvirassaan seuraajia. 25 Niinpä hän voi myös pelastaa täysin ne, jotka lähestyvät Jumalaa hänen välityksellään, koska hän on aina elossa puhuakseen heidän puolestaan.+

26 Onkin sopivaa, että meillä on ylimmäinen pappi, joka on uskollinen, viaton ja saastumaton+ ja joka on erotettu syntisistä ja korotettu taivasta korkeammalle.+ 27 Toisin kuin noiden ylimmäisten pappien, hänen ei tarvitse uhrata uhreja joka päivä,+ ensin omien syntiensä ja sitten kansan syntien puolesta,+ koska hän teki sen yhden kerran kaikiksi ajoiksi uhratessaan itsensä.+ 28 Laki asettaa ylimmäisiksi papeiksi ihmisiä, joilla on heikkouksia,+ mutta lain jälkeen vannottu vala+ asettaa ylimmäiseksi papiksi Pojan, josta on tehty täydellinen+ ikuisiksi ajoiksi.

8 Näiden sanojen ydin on tämä: meillä on tällainen ylimmäinen pappi,+ ja hän on istunut Majesteetin valtaistuimen oikealle puolelle taivaassa+ 2 ja palvelee* siinä pyhässä paikassa+ ja tosi teltassa, jonka pystytti Jehova* eikä ihminen. 3 Jokainen ylimmäinen pappi asetetaan uhraamaan sekä lahjoja että uhreja, joten tälläkin piti olla jotain uhrattavaa.+ 4 Jos hän olisi maan päällä, hän ei olisi pappi,+ koska täällä on jo miehiä, jotka uhraavat lahjat lain mukaan. 5 Näiden miesten pyhä palvelus on taivaallisten+ kuva ja varjo,+ kuten käy ilmi käskystä, jonka Jumala antoi Moosekselle, kun tämä aikoi rakentaa teltan. Jumala sanoi: ”Katso, että teet kaikki sen mallin mukaan, joka sinulle näytettiin vuorella.”+ 6 Mutta nyt Jeesus on saanut oivallisemman palvelustehtävän,* koska hän on vastaavasti paremman liiton+ välittäjä+ – liiton, joka on laillisesti vahvistettu paremmilla lupauksilla.+

7 Jos tuo ensimmäinen liitto olisi ollut moitteeton, ei olisi tarvittu toista.+ 8 Hän todellakin moittii kansaa sanoessaan: ”’Tulee aika’, sanoo Jehova,* ’jolloin minä teen Israelin kansan ja Juudan kansan kanssa uuden liiton. 9 Se ei ole sellainen liitto, jonka tein heidän esi-isiensä kanssa silloin kun tartuin heidän käteensä viedäkseni heidät pois Egyptin maasta.+ He eivät pysyneet minun liitossani, ja siksi minä lakkasin huolehtimasta heistä’, sanoo Jehova.”*

10 ”’Tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin kansan kanssa niiden päivien jälkeen’, sanoo Jehova.* ’Minä laitan lakini heidän mieleensä ja kirjoitan ne heidän sydämeensä.+ Minusta tulee heidän Jumalansa, ja heistä tulee minun kansani.+

11 He eivät enää opeta kukin maanmiestään ja kukin veljeään sanoen: ”Opettele tuntemaan Jehova!”* He näet kaikki, vähäisimmästä suurimpaan, tuntevat minut. 12 Minä annan anteeksi heidän väärät* tekonsa enkä palauta enää mieleeni heidän syntejään.’”+

13 Puhuessaan ”uudesta liitosta” hän on tehnyt entisestä vanhan,+ ja se, mikä on vanha ja mikä vanhenee, on häviämäisillään.+

9 Entiseen liittoon kuului pyhää palvelusta koskevia lain vaatimuksia, ja sillä oli pyhä paikka+ maan päällä. 2 Telttaan rakennettiin näet ensimmäinen huone, jossa oli lampunjalka,+ pöytä ja sille asetetut uhrileivät.*+ Tuota huonetta kutsutaan pyhäksi.+ 3 Teltan toisen verhon+ takana oli kaikkeinpyhimmäksi+ kutsuttu huone. 4 Siellä oli kultainen suitsutusastia+ ja kauttaaltaan kullalla päällystetty+ liiton arkku,+ jossa oli mannaa sisältävä kultainen ruukku,+ Aaronin versonut sauva+ ja liiton taulut.+ 5 Arkun yläpuolella olivat loistokkaat kerubit varjostamassa sovituskantta.*+ Nyt ei ole kuitenkaan aika puhua näistä asioista yksityiskohtaisesti.

6 Kun nyt nämä on rakennettu tällä tavoin, papit menevät säännöllisesti teltan ensimmäiseen huoneeseen suorittamaan pyhiä palveluksia,+ 7 mutta ylimmäinen pappi menee toiseen huoneeseen yksin kerran vuodessa,+ ja hänellä on oltava mukanaan verta,+ jonka hän uhraa omasta puolestaan+ ja niiden syntien puolesta, joihin kansa+ tietämättömyyttään on syyllistynyt. 8 Näin pyhä henki tekee selväksi, että tietä pyhään paikkaan ei ollut vielä paljastettu ensimmäisen teltan ollessa pystyssä.+ 9 Tämä teltta kuvaa nykyään olemassa olevaa järjestelyä,+ jonka mukaisesti uhrataan sekä lahjoja että uhreja.+ Nämä eivät kuitenkaan pysty puhdistamaan täysin sen omaatuntoa, joka suorittaa pyhää palvelusta.+ 10 Ne liittyvät ainoastaan ruokiin ja juomiin sekä erilaisiin puhdistusmenoihin.*+ Ne olivat ruumista koskevia lain vaatimuksia,+ ja niiden oli määrä olla voimassa siihen aikaan asti, jolloin asiat oikaistaisiin.

11 Mutta kun Kristus tuli ylimmäiseksi papiksi saadakseen aikaan ne hyvät asiat, jotka ovat jo toteutuneet, hän kulki suuremman ja täydellisemmän teltan kautta, joka ei ole käsin tehty, toisin sanoen ei ole tätä luomakuntaa. 12 Hän meni pyhään paikkaan yhden kerran lopullisesti mukanaan oma verensä,+ ei vuohien ja nuorten sonnien verta, ja hankki meille ikuisen vapautuksen.*+ 13 Jos vuohien ja sonnien veri+ ja nuoren lehmän tuhka, joka pirskotetaan saastuneiden päälle, pyhittää heidät* puhtaaksi,+ 14 kuinka paljon ennemmin Kristuksen veri+ – hänen, joka ikuisen hengen välityksellä uhrasi itsensä virheettömänä Jumalalle – puhdistaakaan meidän omantuntomme kuolleista* teoista,+ niin että voimme palvella elävää Jumalaa?*+

15 Sen vuoksi hän on uuden liiton välittäjä,+ jotta kutsutut vapautettaisiin hänen kuolemansa kautta lunnaiden välityksellä+ entisen liiton alaisista rikkomuksista ja he saisivat lupauksen ikuisesta perinnöstä.+ 16 Kun on liitto, liiton ihmisosapuolen* täytyy kuolla, 17 koska liitosta tulee lainvoimainen kuoleman perusteella. Liittohan ei ole voimassa sen ihmisosapuolen eläessä. 18 Näin ollen ei entinenkään liitto tullut voimaan* ilman verta. 19 Kun Mooses oli ilmoittanut koko kansalle lain kaikki käskyt, hän otti nuorten sonnien ja vuohien verta sekä vettä ja pirskotti niitä karmiininpunaista villaa ja iisoppia käyttäen kirjan* ja koko kansan päälle 20 ja sanoi: ”Tämä on sen liiton veri, jonka Jumala on käskenyt teidän pitää.”+ 21 Hän pirskotti verta+ myös teltan ja kaikkien pyhässä* palveluksessa käytettävien astioiden päälle. 22 Lain mukaan melkein kaikki puhdistetaankin verellä,+ eikä ilman veren vuodattamista ole anteeksiantoa.+

23 Ne mitkä kuvaavat+ taivaallisia, piti siksi puhdistaa näillä keinoin,+ mutta taivaallisten puhdistamiseen tarvitaan paljon parempia uhreja. 24 Kristus ei mennyt käsin tehtyyn pyhään paikkaan,+ joka on todellisuuden jäljennös,+ vaan itse taivaaseen,+ niin että hän ilmaantuu nyt Jumalan* eteen meidän puolestamme.+ 25 Tämä ei tapahtunut siksi, että hän uhraisi itsensä monta kertaa, niin kuin ylimmäinen pappi menee vuosittain pyhään paikkaan+ mukanaan verta, joka ei ole hänen omaansa. 26 Muutoin hänen olisi pitänyt kärsiä monta kertaa maailman perustamisesta asti. Nyt hän on kuitenkin ilmaantunut vain yhden kerran aikakausien* päättyessä, jotta hän poistaisi synnin uhraamalla itsensä.+ 27 Samoin kuin ihmisiä odottaa kuolema vain yhden kerran ja sen jälkeen tuomio, 28 niin myös Kristus uhrattiin vain yhden kerran, jotta hän kantaisi monien synnit.+ Kun hän ilmaantuu toisen kerran, se ei tapahdu synnin takia, ja ne, jotka hartaasti odottavat häntä pelastukseksi itselleen,+ näkevät hänet.

10 Koska siis laissa on tulevan hyvän varjo+ mutta ei asioiden todellista olemusta, se ei* voi koskaan samoilla uhreilla, joita uhrataan vuodesta toiseen, tehdä täydellisiksi+ niitä, jotka lähestyvät Jumalaa. 2 Eikö uhrien uhraaminen olisi muuten lopetettu, koska pyhää palvelusta suorittavat, jotka olisi kerran puhdistettu, eivät enää olisi tietoisia synneistä?* 3 Päinvastoin nämä uhrit muistuttavat synneistä vuodesta toiseen,+ 4 sillä sonnien ja vuohien veren on mahdotonta poistaa syntejä.

5 Siksi hän sanoo tullessaan maailmaan: ”’Teurasuhria ja uhrilahjaa sinä et halunnut, mutta sinä valmistit minulle ruumiin. 6 Sinä et hyväksynyt kokonaispolttouhreja etkä syntiuhreja.’+ 7 Silloin minä sanoin: ’Katso, olen tullut (minusta on kirjoitettu kirjakääröön) tekemään sinun tahtosi, Jumala.’”+ 8 Hän sanoo ensin: ”Sinä et halunnut etkä hyväksynyt teurasuhreja, uhrilahjoja, kokonaispolttouhreja etkä syntiuhreja” – uhreja, joita uhrataan lain mukaan. 9 Sitten hän sanoo: ”Katso, olen tullut tekemään sinun tahtosi.”+ Hän poistaa ensimmäisen vahvistaakseen toisen. 10 Tämän ”tahdon”+ perusteella meidät on pyhitetty Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilahjan välityksellä kerran kaikiksi ajoiksi.+

11 Lisäksi jokainen pappi asettuu päivästä toiseen paikoilleen suorittamaan pyhää* palvelusta+ ja uhraamaan usein samat uhrit,+ jotka eivät milloinkaan voi poistaa syntejä täysin.+ 12 Mutta tämä mies uhrasi yhden uhrin syntien edestä kaikiksi ajoiksi ja istui Jumalan oikealle puolelle,+ 13 ja siitä lähtien hän on odottanut, että hänen vihollisensa asetetaan hänen jalkojensa alustaksi.*+ 14 Hän on näet yhdellä uhrilahjalla tehnyt niistä, jotka pyhitetään, pysyvästi täydellisiä.+ 15 Sitä paitsi myös pyhä henki todistaa meille, sillä se sanoo ensin: 16 ”’Tämä on se liitto, jonka minä teen heidän kanssaan niiden päivien jälkeen’, sanoo Jehova.* ’Minä laitan lakini heidän sydämeensä ja kirjoitan ne heidän mieleensä.’”+ 17 Sitten se sanoo: ”En palauta enää mieleeni heidän syntejään ja lainvastaisia tekojaan.”+ 18 Kun nämä annetaan anteeksi, ei enää tarvita uhrilahjaa synnin edestä.

19 Sen vuoksi, veljet, koska meillä on rohkeutta* käyttää Jeesuksen veren perusteella pyhään paikkaan vievää tietä,+ 20 jonka hän avasi* meille uudeksi ja eläväksi tieksi väliverhon,+ toisin sanoen ruumiinsa,* kautta, 21 ja koska meillä on suuri pappi huolehtimassa Jumalan seurakunnasta,*+ 22 lähestykäämme Jumalaa vilpittömin sydämin ja lujassa uskossa, koska sydämemme on pirskottamalla puhdistettu huonosta omastatunnosta+ ja ruumiimme pesty puhtaalla vedellä.+ 23 Meidän on pidettävä horjumatta kiinni toivomme julkisesta julistamisesta,+ sillä hän, joka on antanut lupauksen, on uskollinen. 24 Meidän on oltava kiinnostuneita toisistamme,* niin että voimme kannustaa* toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin.+ 25 Emme saa laiminlyödä kokouksiamme,+ niin kuin joillakin on tapana, vaan meidän on rohkaistava toisiamme,+ sitä enemmän, mitä lähemmäs näemme sen päivän tulevan.+

26 Jos nimittäin tahallamme teemme syntiä sen jälkeen kun olemme oppineet tuntemaan totuuden täsmällisesti,+ jäljellä ei ole enää uhria syntien edestä.+ 27 Jäljelle jää vain tietty pelottava tuomion odotus ja palava vihastus, joka tuhoaa ne, jotka vastustavat.+ 28 Jokainen, joka on hylännyt Mooseksen lain, surmataan säälittä kahden tai kolmen henkilön todistuksen perusteella.+ 29 Kuinka paljon ankaramman rangaistuksen mielestänne ansaitsee sellainen, joka on tallannut jalkoihinsa Jumalan Pojan, pitänyt tavallisen arvoisena liiton verta,+ jolla hänet pyhitettiin, ja ylenkatseellisesti häpäissyt ansaitsemattoman* hyvyyden henkeä?+ 30 Mehän tunnemme hänet, joka sanoi: ”Minun on kosto, minä maksan takaisin” ja lisäksi: ”Jehova* tuomitsee kansansa.”+ 31 On pelottavaa joutua elävän Jumalan käsiin.

32 Muistakaa kuitenkin menneitä päiviä, joina te valoon tultuanne+ kestitte suuren kamppailun ja monia kärsimyksiä. 33 Toisinaan te jouduitte kestämään julkisesti* sekä häväistystä että kärsimystä, ja toisinaan te olitte niiden rinnalla,* jotka kokivat sellaista. 34 Te osoititte myötätuntoa vankilassa oleville ja hyväksyitte ilomielin sen, että omaisuutenne ryöstettiin,+ koska tiesitte, että teillä on parempi, pysyvä omaisuus.+

35 Älkää siis heittäkö pois rohkeuttanne,* joka palkitaan runsaasti.+ 36 Te tarvitsette kestävyyttä,+ jotta Jumalan tahdon tehtyänne saisitte sen, mitä teille on luvattu. 37 Enää ”hyvin vähän aikaa”,+ niin ”hän, joka on tulossa, saapuu eikä viivyttele”.+ 38 ”Mutta minun palvelijani, joka toimii oikein,* saa elää uskon ansiosta”+ ja ”jos hän vetäytyy pois, hän ei miellytä minua”.*+ 39 Me emme kuitenkaan ole sellaisia, jotka vetäytyvät pois ja tuhoutuvat,+ vaan sellaisia, joilla on uskoa ja jotka säilyttävät elämänsä.*

11 Usko on perusteltua luottamusta siihen, että se, mitä toivotaan, toteutuu.+ Se on selvä osoitus* siitä, mikä on todellista, vaikka sitä ei nähdä. 2 Sen välityksellä entisaikojen miehet* saivat osoituksen Jumalan hyväksynnästä.*

3 Uskon vaikutuksesta me havaitsemme, että kaikki maailmassa oleva* pantiin järjestykseen Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, on tullut olemassaoloon siitä, mitä ei nähdä.

4 Uskon vaikutuksesta Abel uhrasi Jumalalle arvokkaamman uhrin kuin Kain,+ ja tuon uskon välityksellä hän sai todistuksen siitä, että hän toimi oikein,* sillä Jumala hyväksyi hänen lahjansa,*+ ja vaikka hän kuoli, hän puhuu vieläkin+ uskonsa välityksellä.

5 Uskon vaikutuksesta Hanok+ siirrettiin pois niin ettei hän näkisi kuolemaa, eikä häntä ollut missään, koska Jumala oli siirtänyt hänet pois.+ Ennen kuin hänet siirrettiin pois, hän sai todistuksen siitä, että hän oli miellyttänyt Jumalaa. 6 Sitä paitsi ilman uskoa on mahdotonta miellyttää Jumalaa, sillä sen, joka lähestyy Jumalaa, täytyy uskoa, että hän on olemassa ja että hän palkitsee ne, jotka etsivät häntä hellittämättömästi.+

7 Uskon vaikutuksesta Nooa+ osoitti jumalanpelkoa, kun hän oli saanut Jumalalta varoituksen siitä, mitä ei vielä nähty,+ ja rakensi arkin+ perheensä pelastamiseksi. Tämän uskon välityksellä hän langetti maailmalle tuomion,+ ja hän sai hyväksytyn aseman, joka saadaan uskon avulla.*

8 Uskon vaikutuksesta Abraham+ kutsun saatuaan totteli lähtemällä paikkaan, joka hänen oli määrä saada perinnöksi. Hän lähti, vaikkei tiennyt, minne oli menossa.+ 9 Uskon vaikutuksesta hän asui muukalaisena Jumalan lupaamassa maassa niin kuin vieraassa maassa+ ja asui teltoissa+ Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat hänen lisäkseen tuon saman lupauksen perillisiä.+ 10 Hän näet odotti kaupunkia, jolla on lujat perustukset ja jonka on suunnitellut ja rakentanut* Jumala.+

11 Uskon vaikutuksesta Saarakin sai voimaa tulla raskaaksi* – vaikka hän oli jo liian vanha saamaan lapsia –+ koska hän piti lupauksen antajaa uskollisena.* 12 Tämän vuoksi yhdelle miehelle, joka oli ikään kuin kuollut,+ syntyi lapsia+ yhtä paljon kuin taivaalla on tähtiä ja yhtä lukematon määrä kuin merenrannalla on hiekanjyviä.+

13 Nämä kaikki kuolivat uskossa, vaikka he eivät saaneet sitä, mitä heille oli luvattu.+ He kuitenkin näkivät sen kaukaa,+ toivottivat sen tervetulleeksi ja julistivat julkisesti, että he olivat muukalaisia ja tilapäisiä asukkaita siinä maassa. 14 Ne jotka puhuvat tällä tavoin, osoittavat selvästi, että he etsivät hartaasti omaa paikkaansa. 15 Jos he kuitenkin olisivat pitäneet jatkuvasti mielessään sen paikan, josta he olivat lähteneet,+ heillä olisi ollut tilaisuus palata. 16 Mutta he tavoittelevat parempaa paikkaa, toisin sanoen taivaalle kuuluvaa. Siksi Jumala ei häpeä sitä, että häntä huudetaan avuksi heidän Jumalanaan,*+ sillä hän on valmistanut heille kaupungin.+

17 Uskon vaikutuksesta Abraham, kun häntä koeteltiin,+ ikään kuin uhrasi Iisakin – hän, joka oli ottanut lupaukset iloiten vastaan, yritti uhrata ainoan* poikansa –+ 18 vaikka hänelle oli sanottu: ”Ne joita kutsutaan sinun jälkeläisiksesi, tulevat* Iisakin välityksellä.”+ 19 Hän kuitenkin päätteli, että Jumala kykenisi herättämään hänet jopa kuolleista, ja hän saikin hänet sieltä kuvaannollisella tavalla.+

20 Uskon vaikutuksesta myös Iisak antoi Jaakobille+ ja Esaulle+ tulevaisuutta koskevan siunauksen.

21 Uskon vaikutuksesta siunasi kuolemaisillaan oleva Jaakob+ Joosefin kummankin pojan+ ja palvoi Jumalaa sauvansa päähän nojautuneena.+

22 Uskon vaikutuksesta Joosef puhui loppunsa lähetessä siitä, että israelilaiset lähtisivät Egyptistä, ja antoi luitaan* koskevat ohjeet.*+

23 Uskon vaikutuksesta Mooseksen vanhemmat pitivät häntä kätkössä kolme kuukautta hänen syntymänsä jälkeen,+ koska he näkivät, että lapsi oli kaunis,+ eivätkä pelänneet kuninkaan määräystä.+ 24 Uskon vaikutuksesta Mooses kieltäytyi aikuisena+ siitä, että häntä kutsuttaisiin faraon tyttären pojaksi.+ 25 Hän valitsi osakseen huonon kohtelun Jumalan kansan kanssa ennemmin kuin synnistä saatavan hetkellisen nautinnon. 26 Hän näet piti voideltuna* osakseen saamaansa häväistystä suurempana rikkautena kuin Egyptin aarteita, sillä hän katsoi kiinteästi kohti palkanmaksua. 27 Uskon vaikutuksesta hän lähti Egyptistä+ mutta ei siksi että olisi pelännyt kuninkaan vihaa,+ sillä hän pysyi vakaana ikään kuin olisi nähnyt hänet, joka on näkymätön.+ 28 Uskon vaikutuksesta hän vietti pesahin ja pirskotti verta, jottei tuhoaja vahingoittaisi heidän esikoisiaan.*+

29 Uskon vaikutuksesta he kulkivat Punaisenmeren halki kuin kuivaa maata pitkin,+ mutta kun egyptiläiset yrittivät samaa, he hukkuivat.+

30 Uskon vaikutuksesta Jerikon muurit sortuivat, kun kansa oli marssinut niiden ympäri seitsemänä päivänä.+ 31 Uskon vaikutuksesta Rahab, joka oli prostituoitu, säilyi elossa toisin kuin ne, jotka olivat tottelemattomia, koska hän otti vakoojat ystävällisesti vastaan.+

32 Mitä minä vielä sanoisin? Minultahan loppuu aika, jos kerron vielä Gideonista,+ Barakista,+ Simsonista,+ Jeftasta,+ Daavidista+ sekä Samuelista+ ja muista profeetoista. 33 Uskon avulla he kukistivat valtakuntia,+ edistivät sitä, mikä on oikein,* saivat lupauksia,+ tukkivat leijonien kidat,+ 34 tukahduttivat tulen voiman,+ pelastuivat miekan terältä,+ voimistuivat heikkouden tilasta,+ tulivat voimakkaiksi sodassa,+ ajoivat pakoon hyökkääviä armeijoita.+ 35 Naiset saivat takaisin kuolleita omaisiaan ylösnousemuksen välityksellä.+ Joitakuita taas kidutettiin, koska he eivät ottaneet vastaan vapautusta,* jotta he saisivat paremman ylösnousemuksen. 36 Toisia koeteltiin niin, että heitä pilkattiin ja ruoskittiin, jopa kahlittiin+ ja vangittiin.+ 37 Heitä kivitettiin,+ heitä pantiin koetukselle, heitä sahattiin kahtia,* heitä murhattiin miekalla,+ he kulkivat lampaannahoissa ja vuohennahoissa,+ samalla kun he kärsivät puutetta, heitä ahdistettiin+ ja heitä kohdeltiin huonosti.+ 38 Maailma ei ollut heidän arvoisensa. He vaeltelivat erämaassa ja vuorilla ja asuivat luolissa+ ja maakuopissa.

39 Vaikka nämä kaikki saivat osoituksen Jumalan hyväksynnästä* uskonsa vuoksi, he eivät saaneet sitä, mitä heille oli luvattu, 40 koska Jumala oli nähnyt ennalta, että me saisimme jotain parempaa,+ jotta heitä ei tehtäisi täydellisiksi ilman meitä.

12 Koska meillä siis on ympärillämme näin suuri pilvi todistajia, meidänkin tulee heittää pois jokainen paino ja meidät helposti kietova synti+ ja juosta kestävinä eteemme asetettu kilpajuoksu,+ 2 samalla kun katsomme kiinteästi uskomme pääedustajaan ja täydellistäjään,* Jeesukseen.+ Sen ilon vuoksi, joka oli asetettu hänen eteensä, hän kesti kidutuspaalun* ja halveksi häpeää, ja hän on istunut Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.+ 3 Ajatelkaa tosiaan tarkoin häntä, joka on kestänyt syntisten vihamielistä puhetta,+ joka on heidän omien etujensa vastaista, jottette väsyisi ja antaisi periksi.*+

4 Taistelussanne tätä syntiä vastaan te ette ole vielä koskaan vastarintaa tehdessänne joutuneet menemään niin pitkälle, että verenne olisi vuodatettu. 5 Te olette kokonaan unohtaneet kehotuksen, jossa teitä puhutellaan poikina: ”Poikani, älä väheksy Jehovalta* tulevaa kuritusta* äläkä lannistu, kun hän ojentaa sinua, 6 sillä Jehova* kurittaa niitä, joita hän rakastaa. Oikeastaan hän ruoskii* jokaista, jonka hän hyväksyy pojakseen.”+

7 Teidän on kestettävä, koska se kuuluu valmennukseenne.* Jumala kohtelee teitä poikinaan.+ Onko sellaista poikaa, jota isä ei kurittaisi?+ 8 Mutta jos te kaikki ette olisi saaneet tällaista kuritusta, te olisitte aviottomia lapsia ettekä poikia. 9 Lisäksi ihmisisämme* kurittivat meitä, ja me kunnioitimme heitä. Eikö meidän vielä halukkaammin tulisi alistua hengellisen elämämme Isän alaisuuteen ja elää?+ 10 He kurittivat meitä lyhyttä aikaa varten sen mukaan, mikä heistä näytti hyvältä, mutta hän kurittaa meitä meidän hyödyksemme, jotta voisimme olla osallisia hänen pyhyydestään.+ 11 Mikään kuritus ei tosin sitä saataessa tunnu ilahduttavalta vaan tuskalliselta, mutta jälkeenpäin se tuottaa sen avulla valmennetuille hedelmänä rauhaa: se saa heidät tekemään sitä, mikä on oikein.*

12 Vahvistakaa siksi veltot kädet ja voimattomat polvet+ 13 ja tehkää jatkuvasti suoria polkuja jaloillenne,+ jotta se, mikä on vahingoittunut, ei menisi sijoiltaan vaan pikemminkin paranisi. 14 Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa+ ja pyhitykseen,*+ jota ilman kukaan ei tule näkemään Herraa. 15 Varokaa tarkkaan,* ettei kukaan jää ilman Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä,* niin ettei mikään myrkyllinen juuri verso ja aiheuta ongelmia ja etteivät monet saastu siitä.+ 16 Varokaa, ettei keskuudessanne ole ketään, joka harjoittaa seksuaalista moraalittomuutta,* eikä ketään, joka ei arvosta pyhiä asioita, sellaista kuin Esau, joka antoi pois esikoisoikeutensa yhden aterian vastineeksi.+ 17 Tehän tiedätte, että kun hän jälkeenpäin halusi periä siunauksen, hänet hylättiin, sillä vaikka hän yritti hartaasti kyynelin saada aikaan mielenmuutoksen,*+ se oli turhaa.*

18 Te näet ette ole lähestyneet sitä, mitä voidaan tunnustella+ ja mikä on sytytetty palamaan,+ ette tummaa pilveä, sankkaa pimeyttä ja myrskyä+ 19 ettekä trumpetin raikuvaa ääntä+ ja sanojen ääntä,+ jonka kuultuaan ihmiset anoivat, ettei heille puhuttaisi enempää.+ 20 He eivät nimittäin kestäneet tätä käskyä: ”Vaikka vain eläin koskisi vuorta, sekin on kivitettävä.”+ 21 Tuo näytelmä oli myös niin pelottava, että Mooses sanoi: ”Minä pelkään ja vapisen.”+ 22 Te olette sitä vastoin lähestyneet Siioninvuorta+ ja elävän Jumalan kaupunkia, taivaallista Jerusalemia,+ ja myriadeja* enkeleitä 23 heidän yleiskokouksessaan+ ja taivaassa kirjattujen esikoisten seurakuntaa ja Jumalaa, kaikkien Tuomaria,+ ja täydellisiksi tehtyjen+ vanhurskaiden hengellistä elämää+ 24 ja uuden liiton+ välittäjää Jeesusta+ ja pirskotettua verta, joka puhuu paremmalla tavalla kuin Abelin veri.+

25 Katsokaa, ettette kieltäydy kuuntelemasta häntä,* joka puhuu. Jos nimittäin ne, jotka kieltäytyivät kuuntelemasta häntä, joka antoi jumalallista varoitusta maan päällä, eivät päässeet pakoon, niin vielä vähemmän pääsemme me, jos hylkäämme hänet, joka puhuu taivaasta.+ 26 Silloin hänen äänensä järisytti maata,+ mutta nyt hän on luvannut: ”Vielä kerran minä saan maan järkkymään, enkä ainoastaan sitä vaan myös taivaan.”+ 27 Ilmaus ”vielä kerran” merkitsee sen poistamista, mikä järkkyy, nimittäin sen, mikä on tehtyä, jotta se, mikä ei järky, pysyisi. 28 Koska me siis saamme valtakunnan, joka ei voi järkkyä, me voimme saada jatkuvasti ansaitsematonta* hyvyyttä, jonka välityksellä voimme palvella otollisesti Jumalaa* häntä peläten ja kunnioittaen. 29 Meidän Jumalamme on tuhoava tuli.+

13 Osoittakaa edelleen veljellistä rakkautta.+ 2 Älkää unohtako vieraanvaraisuutta,*+ sillä sitä osoittaessaan jotkut ovat tietämättään pitäneet vierainaan enkeleitä.+ 3 Pitäkää mielessänne vankilassa olevat,*+ ikään kuin olisitte vangittuina heidän kanssaan,+ ja ne, joita kohdellaan huonosti, koska te itsekin olette ruumiissa.* 4 Avioliiton tulee olla kunniassa kaikkien silmissä eikä aviovuodetta saa saastuttaa,+ sillä Jumala tulee tuomitsemaan avionrikkojat ja ne, jotka harjoittavat seksuaalista moraalittomuutta.*+ 5 Elämäntapaanne ei saa kuulua rakkaus rahaan.+ Tyytykää sen sijaan siihen, mitä teillä nyt on.+ Hänhän on sanonut: ”En koskaan jätä sinua enkä koskaan hylkää sinua.”+ 6 Voimme sen vuoksi olla rohkealla mielellä ja sanoa: ”Jehova* auttaa minua, en pelkää. Mitä voi ihminen tehdä minulle?”+

7 Pitäkää mielessänne ne, jotka ottavat johdon teidän keskuudessanne*+ ja jotka ovat puhuneet teille Jumalan sanaa. Tarkastelkaa, mitä heidän elämäntavastaan on tuloksena, ja jäljitelkää heidän uskoaan.+

8 Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti.

9 Älkää antako monenlaisten ja vieraiden opetusten johtaa itseänne harhaan, sillä sydämen on parempi vahvistua ansaitsemattomasta* hyvyydestä kuin ruoista,* jotka eivät hyödytä niille omistautuneita.+

10 Meillä on alttari, jolta teltan luona pyhää palvelusta suorittavilla ei ole oikeutta* syödä.+ 11 Niiden eläinten ruumiit, joiden veren ylimmäinen pappi vie pyhään paikkaan syntiuhriksi, poltetaan leirin ulkopuolella.+ 12 Siksi Jeesuskin kärsi kaupungin portin ulkopuolella+ pyhittääkseen kansan omalla verellään.+ 13 Meidän tulee siis mennä hänen luokseen leirin ulkopuolelle ja kantaa sitä häväistystä, jota hän kantoi,+ 14 sillä meillä ei ole täällä pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme innokkaasti tulevaa kaupunkia.+ 15 Uhratkaamme aina hänen kauttaan Jumalalle ylistysuhreja,+ toisin sanoen huultemme hedelmää,+ julistamalla julkisesti hänen nimeään.+ 16 Älkää myöskään unohtako tehdä hyvää ja jakaa toisille sitä, mitä teillä on,+ sillä sellaiset uhrit miellyttävät Jumalaa.+

17 Olkaa tottelevaisia niille, jotka ottavat johdon keskuudessanne,*+ ja olkaa alistuvaisia,+ sillä he valvovat teitä ja tulevat tekemään siitä tilin.+ Silloin he voivat valvoa teitä iloiten, ei huokaillen, sillä se olisi teille vahingollista.

18 Rukoilkaa jatkuvasti meidän puolestamme, sillä luotamme siihen, että meillä on hyvä omatunto, ja haluamme toimia rehellisesti kaikessa.+ 19 Kehotan teitä erityisesti rukoilemaan, jotta pääsisin nopeammin takaisin luoksenne.

20 Toivon, että rauhan Jumala, joka toi ylös kuolleista lampaiden suuren paimenen,+ Herramme Jeesuksen, jolla oli mukanaan ikuisen liiton veri, 21 varustaa teidät kaikella hyvällä tekemään hänen tahtonsa ja saa aikaan meissä Jeesuksen Kristuksen välityksellä sen, mikä on hyvin mieluista hänen silmissään. Hän saakoon kunnian aina ja ikuisesti. Aamen.

22 Kehotan nyt teitä, veljet, kuuntelemaan kärsivällisesti näitä rohkaisun sanoja, sillä olen kirjoittanut teille lyhyen kirjeen. 23 Haluan kertoa teille, että veljemme Timoteus on päästetty vapaaksi. Jos hän tulee pian, tulemme yhdessä tapaamaan teitä.

24 Kertokaa minulta terveisiä kaikille niille, jotka ottavat johdon teidän keskuudessanne, ja kaikille pyhille. Italiassa+ olevat lähettävät teille terveisiä.

25 Ansaitsematon* hyvyys olkoon teidän kaikkien kanssa.