LUUKAS
6. luvun tutkimisviitteet
sapattina: Ks. sanasto.
viljapeltojen halki: Ks. Mt 12:1, tutkimisviite.
sellaista, mitä ei ole lupa tehdä: Ks. Mt 12:2, tutkimisviite.
pyhäkköön: Ks. Mr 2:26, tutkimisviite.
uhrileivät: Ks. Mt 12:4, tutkimisviite.
sapatin Herra: Ks. Mt 12:8, tutkimisviite.
jonka oikea käsi oli surkastunut: Kolme evankeliumin kirjoittajaa kuvailee, miten Jeesus paransi miehen sapattina, mutta vain Luukas kertoo, että surkastunut eli halvaantunut käsi oli miehen oikea käsi (Mt 12:10; Mr 3:1). Luukas mainitsee usein sairauksiin ja vammoihin liittyviä yksityiskohtia, joita Matteus ja Markus eivät mainitse (vrt. esim. Mt 26:51:tä ja Mr 14:47:ää Lu 22:50, 51:een). (Ks. ”Johdanto Luukkaan evankeliumiin”.)
tiesi – – mitä he ajattelivat: Luukas kertoo Jeesuksen tienneen, mitä kirjanoppineet ja fariseukset ajattelivat, kun taas Matteus ja Markus jättävät tämän yksityiskohdan mainitsematta (vrt. rinnakkaiskertomukset Mt 12:10–13; Mr 3:1–3).
pelastaa: Tai ”pelastaa elämä”, ”pelastaa sielu”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)
apostoleiksi: Ks. Mt 10:2, tutkimisviite.
innokkaaksi: Lisänimi, joka erottaa apostoli Simonin apostoli Simon Pietarista (Lu 6:14). Tässä ja Ap 1:13:ssa käytetty kreikan sana zēlōtḗs merkitsee ’kiivailijaa’, ’intoilijaa’. Apostolien luetteloissa Mt 10:4:ssä ja Mr 3:18:ssa käytetään lisänimeä ”Kananeus”. Sen arvellaan tulevan hepreasta tai arameasta, ja sekin merkitsee ’kiivailijaa’, ’intoilijaa’. Simon oli ehkä aiemmin ollut selootti, roomalaisia vastustavan juutalaisen lahkon jäsen, mutta hän saattoi saada lisänimensä myös innokkuutensa vuoksi.
josta tuli petturi: Maininta on kiinnostava, koska se antaa ymmärtää, että Juudas muuttui. Hän ei ollut petturi silloin kun hänestä tuli opetuslapsi eikä silloinkaan kun Jeesus nimitti hänet apostoliksi. Ei ollut ennalta määrätty, että hänestä tulisi petturi. Sen sijaan hän käytti tahdonvapauttaan väärin, ja siksi hänestä ”tuli petturi” jolloinkin sen jälkeen, kun hänet oli nimitetty apostoliksi. Heti kun Juudas alkoi muuttua, Jeesus oli siitä selvillä, kuten Joh 6:64:stä voidaan päätellä.
pysähtyi tasaiselle paikalle: Kuten tekstiyhteys osoittaa, Jeesus oli rukoillut vuorella koko yön ennen kuin hän valitsi 12 apostoliaan (Lu 6:12, 13). Tullessaan alas hän näki vuorenrinteellä tasaisen paikan, ehkä lähellä toimintansa keskuspaikkaa Kapernaumia. Siellä oli valtavasti ihmisiä, ja Jeesus paransi heidät kaikki. Mt 5:1, 2:n rinnakkaiskertomuksen mukaan hän ”nousi vuorelle” ja ”alkoi puhua ja opettaa”. Tämä viittaa ehkä tasaisen paikan yläpuolella olleeseen kohtaan vuorenrinteellä. Kun Matteuksen ja Luukkaan kertomukset yhdistetään, näyttää siltä, että laskeutuessaan rinnettä alas Jeesus pysähtyi tasaiselle paikalle, huomasi rinteellä vähän korkeammalla olevan kohdan ja nousi sinne puhumaan. Toinen mahdollisuus on, että Mt 5:1:n tiiviissä kuvauksessa ei mainita tapahtumia, joista Luukas kertoo yksityiskohtaisesti.
opetuslapsiinsa: ”Opetuslapseksi” käännetty kreikan substantiivi mathētḗs tarkoittaa oppijaa tai oppilasta, ja siihen sisältyy ajatus opettajaan kohdistuvasta syvästä kiintymyksestä, joka muovaa opetuslapsen koko elämää. Vaikka suuret ihmisjoukot kokoontuivat kuuntelemaan Jeesusta, hän nähtävästi kohdisti sanansa ennen kaikkea opetuslapsilleen, jotka istuivat lähimpänä häntä (Mt 5:1, 2; 7:28, 29).
sanoi: Sekä Matteus (luvut 5–7) että Luukas (6:20–49) kirjoittivat muistiin vuorisaarnan. Luukas esittää sen lyhennettynä, kun taas Matteuksen kertomus on noin neljä kertaa pidempi, ja se sisältää muutamaa jaetta lukuun ottamatta kaiken, mitä Luukas kertoo. Nämä kaksi kertomusta alkavat ja loppuvat samalla tavalla, ja niissä käytetään usein samanlaisia ilmauksia. Niiden sisältö on pääosin samanlainen, ja asiat esitetään niissä yleensä samassa järjestyksessä. Joskus rinnakkaisten kohtien sanamuoto on hyvin erilainen, mutta kohdat ovat silti yhtäpitäviä. Luukkaan kertomuksesta puuttuu useita pitkiä vuorisaarnan osuuksia, mutta Jeesus esitti samat ajatukset muissa tilanteissa. Jeesus puhui vuorisaarnassa esimerkiksi rukoilemisesta (Mt 6:9–13) ja tasapainoisesta suhtautumisesta aineelliseen (Mt 6:25–34). Hän toisti nämä ajatukset nähtävästi noin puolitoista vuotta myöhemmin, ja näistä tilanteista Luukas kertoi evankeliumissaan (Lu 11:2–4; 12:22–31). Lisäksi Luukas kirjoitti evankeliuminsa kaikenlaisista taustoista lähtöisin oleville kristityille, ja ehkä siksi hän jätti vuorisaarnasta pois osuuksia, jotka kiinnostivat erityisesti juutalaisia (Mt 5:17–27; 6:1–18).
Onnellisia: Ks. Mt 5:3, tutkimisviite.
te köyhät: Vastineella ”köyhät” käännetty kreikan sana tarkoittaa rutiköyhiä, puutteenalaisia tai kerjäläisiä. Tämä ensimmäinen onnellisuuden edellytys, jonka Jeesus mainitsee vuorisaarnassa, ilmaistaan Luukkaan kertomuksessa vähän eri tavalla kuin Mt 5:3:ssa. Matteuskin käyttää samaa vastineella ”köyhät” käännettyä kreikan sanaa mutta lisää ”henkeä” vastaavan sanan, jolloin koko ilmaus kuuluu kirjaimellisesti käännettynä ”hengeltä köyhät”, ”hengeltä kerjäläiset”. (Ks. Mt 5:3; Lu 16:20; tutkimisviitteet.) Tämä ilmaus välittää ajatuksen ihmisistä, jotka tajuavat selvästi olevansa hengellisesti köyhiä ja riippuvaisia Jumalasta. Luukkaan kertomuksessa puhutaan vain köyhistä. Se on sopusoinnussa Matteuksen kertomuksen kanssa, koska köyhät ja sorretut tajuavat usein herkemmin hengelliset tarpeensa ja riippuvuutensa Jumalasta. Jeesus sanoikin, että tärkeä osa hänen tehtäväänsä Messiaana oli ”kertoa hyvää uutista köyhille” (Lu 4:18). Ne jotka seurasivat Jeesusta ja jotka saisivat nauttia Jumalan valtakunnan siunauksista, olivat pääasiassa köyhiä ja tavallisia ihmisiä (1Ko 1:26–29; Ja 2:5). Matteuksen kertomuksesta ilmenee kuitenkin selvästi, että pelkkä köyhyys ei automaattisesti tuo Jumalan hyväksyntää. Vuorisaarnan kahdet erilaiset alkusanat siis täydentävät toisiaan.
olette jo saaneet kaiken lohtunne: Kreikan verbi apékhō ’olla saanut (saatavansa)’ esiintyi usein kuiteissa, jolloin se merkitsi ’maksettu täysimääräisenä’. Sanoessaan voi teitä, te rikkaat, Jeesus tarkoitti niitä tuskia, suruja ja vastoinkäymisiä, joita rikkaus voi tuoda mukanaan. Hän ei tuominnut mukavan, hyvän elämän viettämistä sinänsä vaan varoitti siitä, että ne, jotka ovat kiintyneet rikkauksiin, voivat laiminlyödä Jumalan palvelemista, eivätkä he siksi ole aidosti onnellisia. He ovat jo ”saaneet saatavansa”, kaiken lohtunsa, ts. rikkauden tuomat mukavuudet. Jumala ei anna heille enää enempää. (Ks. Mt 6:2, tutkimisviite.)
rakastakaa: Käskymuodossa olevat verbit ilmaisevat tässä jatkuvaa tekemistä.
rakastakaa vihollisianne: Ks. Mt 5:44, tutkimisviite.
lainaatte: Ts. ilman korkoa. Mooseksen laki kielsi israelilaisia perimästä korkoa köyhiltä maanmiehiltään (2Mo 22:25) ja kannusti lainaamaan puutteenalaisille avokätisesti (5Mo 15:7, 8; ks. Mt 25:27, tutkimisviite).
Rakastakaa: Käskymuodossa olevat verbit ilmaisevat tässä jatkuvaa tekemistä.
Antakaa anteeksi, niin teille annetaan anteeksi: Tai ”Päästäkää jatkuvasti vapaaksi, niin teidät päästetään vapaaksi”. Ilmauksella ”antaa anteeksi” käännetty kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’päästää vapaaksi’, ’lähettää pois’, ’vapauttaa (esim. vanki)’. Tässä tekstiyhteydessä sitä käytetään tuomitsemisen ja arvostelemisen vastakohtana ja se välittää ajatuksen syytteistä vapauttamisesta ja anteeksi antamisesta silloinkin kun rangaistus näyttäisi aiheelliselta.
Pitäkää tapananne antaa: Tai ”Antakaa jatkuvasti”. Tässä käytetty kreikan verbimuoto ilmaisee jatkuvaa tekemistä.
Syliinne: Kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’povea’, ’rintaa’, mutta tässä tekstiyhteydessä se tarkoittaa todennäköisesti väljän vaatteen laskosta, joka muotoiltiin vyön yläpuolelle. Ilmaus ”kaataa syliin” saattaa viitata siihen, että joillain myyjillä oli tapana laittaa asiakkaan ostokset tällaiseen laskokseen.
vertauksia: Ks. Mt 13:3, tutkimisviite.
roskaa – – hirttä: Ks. Mt 7:3, tutkimisviite.
Tekopyhä: Kreikan sanalla hypokritḗs tarkoitettiin alun perin kreikkalaisia (ja myöhemmin roomalaisia) näyttelijöitä, joiden käyttämät suuret naamiot salasivat näyttelijän henkilöllisyyden ja vahvistivat ääntä. Sanaa alettiin käyttää kuvaannollisesti sellaisesta, joka kätki todelliset aikomuksensa tai persoonallisuutensa teeskentelemällä. Mt 6:5, 16:ssa Jeesus sanoo juutalaisia uskonnollisia johtajia ”tekopyhiksi”. Tässä (Lu 6:42) hän käyttää tätä sanaa sellaisesta opetuslapsesta, joka keskittyy toisen vikoihin mutta ei huomaa omiaan.
tulva: Äkilliset talvimyrskyt eivät ole Israelissa harvinaisia (varsinkaan tebetkuussa eli joulu-tammikuussa). Ne tuovat mukanaan kovia tuulia, rankkasateita ja tuhoisia hyökytulvia. (Ks. liite B15.)