LUUKAS
19. luvun tutkimisviitteet
Sakkeus-niminen: Heprealainen nimi tulee mahdollisesti sananjuuresta, joka merkitsee ’puhdasta’. Sakkeus oli veronkantajien päämies, joka valvoi nähtävästi Jerikossa ja sen ympäristössä toimivia veronkantajia. Kaupunki sijaitsi hedelmällisellä ja satoisalla alueella, joten sieltä saatiin paljon verotuloja. Sakkeus oli rikas, ja hänen omat sanansa (Lu 19:8) osoittavat, että hän oli hankkinut ainakin osan varallisuudestaan kyseenalaisin keinoin.
kiristänyt: Tai ”kiristänyt väärällä syytöksellä”. (Ks. Lu 3:14, tutkimisviite.)
nelinkertaisesti: Sakkeus pystyi todennäköisesti tarkistamaan veroluetteloistaan, millaisia summia hän oli saanut yksittäisiltä juutalaisilta, ja hän lupasi korvata ne nelinkertaisesti. Se oli enemmän kuin Jumalan laki vaati. Kun joku oli riistänyt jotain petollisesti mutta hän katui ja myönsi syyllisyytensä, hänen oli lain mukaan korvattava summa kokonaan ja ”lisättävä siihen viidennes [ts. 20 prosenttia] sen arvosta”. Sakkeus kuitenkin sanoi palauttavansa summat nelinkertaisena. Katumus näkyi siten, että hän paitsi osoitti rakkautta köyhiä kohtaan myös kohteli sorrettuja oikeudenmukaisesti. (3Mo 6:2–5; 4Mo 5:7.)
vertauksen: Ks. Mt 13:3, tutkimisviite.
saadakseen kuninkuuden: Tai ”saadakseen valtakunnan”. Kreikan sana basileía on useimmiten käännetty ”valtakunnaksi”, mutta sillä on laaja merkitys. Yleensä se viittaa kuningaskuntaan hallinnollisena järjestelmänä sekä kuninkaan hallitsemaan alueeseen ja sen asukkaisiin. (Ks. Mt 3:2; 25:34; tutkimisviitteet.) Se voi tarkoittaa myös kuninkuutta eli kuninkaan asemaa ja siihen liittyvää arvokkuutta ja valtaa. Rooman valtakunnassa ylhäistä syntyperää oleva mies saattoi hyvinkin matkustaa Roomaan saadakseen kuninkuuden. Jeesuksen vertaus toi ehkä kuulijoiden mieleen Herodes Suuren pojan Arkelaoksen. Ennen kuolemaansa Herodes Suuri testamenttasi Arkelaokselle Juudean ja eräät muut alueet. Varmistaakseen asemansa noiden alueiden hallitsijana Arkelaos teki kuitenkin ensin pitkän matkan Roomaan saadakseen keisari Augustuksen hyväksynnän.
minaa: Kreikkalainen mina ei ollut kolikko vaan painomitta, joka oli noin 340 g. Muinaisten kreikkalaisten kirjoittajien mukaan sen rahallisen arvon katsottiin olevan 100 drakmaa. Koska drakma oli melkein samanarvoinen kuin denaari, mina oli huomattava summa. (Ks. sanasto, ”Denaari”.) Kreikkalainen mina ei ole sama kuin heprealainen mina. (Ks. sanasto ja liite B14.)
kuninkuuden: Tai ”valtakunnan”. (Ks. Lu 19:12, tutkimisviite.)
rahat: Ks. Mt 25:18, tutkimisviite.
rahojani: Ks. Mt 25:18, tutkimisviite.
pankkiin: Luukkaan evankeliumin minavertauksessa ja Matteuksen evankeliumin talenttivertauksessa Jeesus mainitsi pankin ja pankkiirit, jotka maksoivat korkoa haltuunsa talletetuille rahoille (Mt 25:14–30; Lu 19:12–27). Kreikan sana trápeza, joka on tässä käännetty ”pankiksi”, merkitsee kirjaimellisesti ’pöytää’ (Mt 15:27). Rahanvaihdon ja muun rahaliikenteen yhteydessä sana viittaa pöytään tai tiskiin, jolla kolikot olivat esillä (Mt 21:12; Mr 11:15; Joh 2:15). Lainaa antavilla pankkiireilla oli ensimmäisellä vuosisadalla huomattava asema Israelissa ja sitä ympäröivissä maissa.
korkoineen: Mooseksen laki kielsi israelilaisia perimästä korkoa lainoista, joita annettiin köyhille maanmiehille (2Mo 22:25), mutta sitä sai periä lainoista, joita myönnettiin ulkomaalaisille, todennäköisesti riskialttiita liiketoimia varten (5Mo 23:20). Jeesuksen aikana oli ilmeisesti tavallista saada korkoa pankkiirien haltuun talletetuille varoille.
Hän sanoi: Näitä sanoja ei ole kreikkalaisessa tekstissä, mutta ne on lisätty päätekstiin osoittamaan, että puhuja on eri kuin jakeessa 25, mikä ei muuten käy selvästi ilmi. Tässä jakeessa puhujana on orjien isäntä.
Betfagea: Ks. Mt 21:1, tutkimisviite.
Betaniaa: Ks. Mt 21:17, tutkimisviite.
varsan: Ks. Mt 21:2; Mr 11:2; tutkimisviitteet.
Jehovan: Tässä Ps 118:26:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH) (ks. liite C).
kivet huutaisivat: Kuten tekstiyhteys osoittaa, Jeesus puhui tässä opetuslastensa ylistyshuudoista, jotka saivat fariseukset esittämään vastalauseensa (Lu 19:37–39). Opetuslapset lainasivat Ps 118:26:n sanoja. Tämän profeetallisen psalmin piti täyttyä tässä tilanteessa, koska Jehovan sanat eivät palaa hänen luokseen ”täyttämättä tehtäväänsä” (Jes 55:11). Jos opetuslapset olisi vaiennettu, kirjaimelliset kivet olisivat huutaneet, jotta ennustus olisi täyttynyt.
itki: Kreikan verbi tarkoittaa usein ääneen itkemistä.
varustuksen teroitetuista paaluista: Tai ”paaluvarustuksen”. Kreikan sana kháraks esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain tässä kohdassa. Se tarkoittaa erään määritelmän mukaan ”teroitettua tolppaa tai seivästä, jota käytetään jonkin alueen aitaamiseen; paalua” ja ”paaluista rakennettua sotavarustusta; paaluvarustusta”. Jeesuksen sanat toteutuivat vuonna 70, kun roomalaiset piirittivät Jerusalemin Tituksen johdolla ja rakensivat sen ympärille paaluvarustuksen. Tituksella oli kolme tavoitetta: estää juutalaisia pakenemasta, painostaa heitä antautumaan ja nujertaa heidät nälkiinnyttämällä. Roomalaiset sotilaat hankkivat varustuksen rakennusmateriaalin hakkaamalla Jerusalemia ympäröivän maaseudun puuttomaksi.
eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle: Ks. Mt 24:2, tutkimisviite.
sitä aikaa, jona sinua tarkastettiin: Tai ”tarkastamisesi määräaikaa”. Kreikan sana episkopḗ (’tarkastus’, ’käynti’) kuuluu samaan sanueeseen kuin sanat epískopos (’valvoja’) ja episkopéō (’valvoa’, ’pitää huolta’). Sillä voi olla myönteinen tai kielteinen merkitysvivahde. Uskottomat juutalaiset eivät havainneet, että heidät tarkastettiin Jeesuksen maanpäällisen palveluksen aikana, ja siksi Jumala langetti heille tuomion. Ne jotka havaitsivat tämän tarkastusajan ja käyttivät hyväkseen tilaisuuden katua ja uskoa Jumalaan, saivat Jumalan hyväksynnän. Sama kreikan sana on Septuagintassa Jes 10:3:ssa ja Jer 10:15:ssä, joissa sitä käytetään ”tilinteon [tai ”rangaistuksen”] päiväksi” käännetyn heprean ilmauksen vastineena.
temppeliin: Ks. Mt 21:12, tutkimisviite.
heittää ulos niitä, jotka olivat myymässä: 10. nisankuuta 33 Jeesus puhdisti temppelin toisen kerran. Tästä tapauksesta kerrotaan Matteuksen (21:12–17), Markuksen (11:15–18) ja Luukkaan evankeliumeissa. Ensimmäisen kerran Jeesus puhdisti temppelin vuoden 30 pesahin tienoilla, ja siitä kerrotaan Joh 2:13–17:ssä.
ryöstäjien luolan: Ks. Mt 21:13, tutkimisviite.