Miksi ne eivät kuole lämpöhalvaukseen?
Herätkää!-lehden Etelä-Afrikan-kirjeenvaihtajalta
Useimmat nisäkkäät pitävät kehonsa lämpötilan noin 37 °C:ssa. Jos ruumiisi lämpötila kohoaa 41°C:n yläpuolelle, tärkeät aivosolut voivat vaurioitua ja joissakin tapauksissa siitä voi seurata kuolema. Mikä suojelee sinua lämpöhalvaukselta? Aivoissasi oleva ”termostaatti” havaitsee ruumiisi normaalia korkeamman lämpötilan ja tieto siitä lähtee ihossasi oleviin miljooniin pienen pieniin rauhasiin. Tämän jälkeen alat hikoilla runsaasti. Haihtuessaan kosteus viilentää kehoasi. Monilla nisäkkäillä on tämä ihmeellinen mekanismi.
Katsohan nyt tällä sivulla olevaa Afrikassa, Namibian aavikolla otettua kuvaa komeasta eteläafrikanbeisasta eli gasellikeihäsantiloopista. Koska eteläafrikanbeisan asuinalueella on niukalti vettä, sillä ei ole varaa tuhlata ruumiinsa arvokkaita nesteitä. Miten sen elimistö korvaa hikoilun?
”Aivojen suojaamiseksi liian kuumalta vereltä”, selittää eläintieteilijä Richard Goss kirjassa Maberly’s Mammals of Southern Africa, ”sillä on hieno verisuoniverkosto lähellä nenän pintaa. Gasellikeihäsantiloopin haukkoessa henkeä ilma virtaa nenän kautta sisään ja ulos ja viilentää edellä mainittujen suonten läpi kulkevaa verta. Tämä viileä veri jäähdyttää aivoihin kulkevaa lämmintä verta paljolti samalla tavoin kuin vesi viilentää kuumaa moottoria.”
Tämän jäähdytysjärjestelmän ansiosta eteläafrikanbeisa selviää kuumissa ja kuivissa Afrikan autiomaissa. The Encyclopedia of Wild Life -julkaisussa todetaan: ”Ajatellaan, että eteläafrikanbeisa voi elää määräämättömän pitkän ajan ilman vettä, sillä se imee itseensä kaiken tarvitsemansa kosteuden aavikon kasveista. Ei ole siis mikään ihme, että se vaikuttaa melko tyytyväiseltä korkeissa lämpötiloissa – jopa 40°C:ssa.” Entä jos eteläafrikanbeisan ruumiin lämpötila nousisi kriittiseen 41 °C:seen? Saisiko se lämpöhalvauksen? Ei. Eteläafrikanbeisa voi ”kestää 37°C:sta, jota pidetään useimpien nisäkkäiden normaalilämpönä, viiden tai kuuden asteen lämmönnousun”, selittää eteläafrikkalainen eläintieteen professori John Skinner.
Ihminen ei tosiaankaan keksinyt tehokasta jäähdytintä ensimmäisenä!