Lukijoiden kirjeitä

Piikittely. Arvostin kirjoitustanne ”Nuoret kysyvät: Mitä pahaa on piikittelyssä?”. (22.9.1991) Olen syyllistynyt siihen monien vuosien ajan. Piikittelyni on useimmiten ollut niin sanotusti nokkelaa, mutta näin jälkeenpäin ajatellen tajuan, että se on ollut eräänlainen itsepuolustuskeino, jonka avulla olen peittänyt jo kauan kestäneitä alemmuudentunteita. Luettuani kirjoituksen aion kuitenkin päästä eroon tästä pahasta ja toisinaan vahingollisesta tavasta.

C. T., Englanti

Elimistön varoitusmerkkeihin reagoiminen. Jouduin viime vuonna kolmeksi kuukaudeksi sairaalaan munasarjahäiriöiden vuoksi. Varoitusmerkkejä oli ollut jo vuosikausia, mutta en kiinnittänyt niihin paljonkaan huomiota. Lopulta menin sairaalaan, ja sain tietää, että minut oli leikattava heti. Jos minulla olisi ollut kirjoituksenne ”Elimistön varoitusmerkkeihin reagoiminen” (8.10.1991) jo kauan sitten, niin olisin ehkä uskaltanut mennä lääkäriin aikaisemmin.

M. U., Japani

Ilmastointi. Pidin kirjoituksesta ”Tarvitsetko ilmastointia?” (22.6.1991), sillä olen huoltanut ilmastointilaitteita jo yli 35 vuoden ajan. Kun 1950-luvulla opettelin ammattiani, meidän oli monta päivää opiskeltava kilojouleja. Selititte ne hyvin yksinkertaisella ja ymmärrettävällä tavalla vain yhdessä kappaleessa! Olisipa minulla ollut tämä kirjoitus opiskellessani.

A. D., Yhdysvallat

Verikiista. Luin juuri Wyndham Cookista kertovan kirjoituksen, jonka otsikkona on ”Iltaan mennessä olet kuollut!”. (22.8.1991) Mikään toinen kirjoitus ei ole koskaan liikuttanut minua niin kuin tämä kirjoitus. Rukoilen, että Jehova huolehtii hänen vanhemmistaan ja että me voimme seurata sitä lujan uskon esimerkkiä, jonka tämä nuori mies on antanut.

J. T., Yhdysvallat

Koska olen itse 15-vuotias nuori, minusta oli rohkaisevaa saada tietää, että nuoret kristityt ovat osoittaneet sellaista antaumusta Jumalalle. Wyndham Cookin antamasta hienosta uskontaistelusta lukeminen toi kyyneleet silmiini. Rukoilen, että voisin itse jossakin samankaltaisessa tilanteessa osoittautua yhtä uskolliseksi.

D. L., Yhdysvallat

Liika tavara. Kiitos kirjoituksestanne ”Kun tavaraa kertyy liikaa”. (8.8.1991) Olen käynyt taistelua sitä vastaan suurimman osan 44 elinvuodestani, ja olen kiitollinen kaikesta saamastani avusta. Kiitos mitä käytännöllisimmistä ehdotuksistanne.

C. R., Yhdysvallat

Mieheni luki kirjoituksen ensin ja vihjasi, että kodissamme on liikaa tavaraa! Olimme äskettäin saaneet tehdyksi kevätsiivouksen, ja mielestäni kotimme näytti paremmalta kuin koskaan. Sitten tuli minun vuoroni ahmia kirjoitus. Nauroin tajutessani, millaisessa kunnossa kotini oli! Kirjoituksenne auttoi minua pääsemään eroon tavaravuorista. Kiitos.

S. C., Yhdysvallat

Työttömyys. Haluan sydämestäni kiittää teitä kirjoituksista ”Lopputili! Miten eteenpäin?”. (8.8.1991) Vuosi sitten mieheni menetti äkisti työpaikkansa, eikä hän ole onnistunut hankkimaan toista samanlaista työpaikkaa. Se on ollut meille todellinen haaste. Kiitos siitä, että aina lohdutatte meitä.

R. S., Brasilia

Kansainvälinen rakentaminen. Olimme iloisia saadessamme kirjoituksen ”Teidän täytyy kokea se.” (22.4.1991) Se saapui vain viikkoa ennen kuin vaimoni ja minä lähdimme palvelemaan vapaaehtoisina Vartiotornin rakennustyömaalle Kolumbiaan Etelä-Amerikkaan. Kirjoitus antoi meille ikään kuin ennakkoväläyksen siitä, mitä oli odotettavissa. Saatoimme myös ennen lähtöämme levittää monia lehtiä perheemme jäsenille, työnantajille, kiinnostuneille ja raamatuntutkisteluoppilaille. Se auttoi heitä ymmärtämään paremmin, millaiseen työhön meillä oli etu osallistua.

T. G., Yhdysvallat