Raamatun näkökanta:

Kohdunvuokraus – onko se sopivaa kristityille?

MUINAINEN roomalainen runoilija Horatius ei tiennyt mitään kohdunvuokrauksesta, kun hän kirjoitti: ”Sillä ei ole mitään merkitystä, ketkä ovat lapsen vanhemmat, kunhan hänestä vain tulee ansiokas ihminen.” Myös eräs 1600-luvulla elänyt ranskalainen kirjoitti mietelmänsä ”Syntymä on merkityksetön ilman hyveellisyyttä” kauan ennen kuin kohdunvuokrauskäsitteestä tuli vaikea juridinen pulma. Kuten Mary Thom selostaa Ms.-aikakauslehdessä, tämä uusi lisääntymismenetelmä on kuitenkin johtanut siihen, että ”munasolun tuottaminen, sikiön kasvattaminen kohdussa lapseksi ja syntyneestä lapsesta huolehtiminen” voidaan jakaa kahden tai kolmen ”äidin” kesken. Syntymän ”hyveellisyydestä” ja ”merkityksestä” on tullut epäselvä ja monimutkainen kysymys.

Kohdunvuokraus yleistyi yllättäen 1970-luvun puolivälissä eri puolilla maailmaa, mikä herätti sellaisia sosiaalisia, moraalisia ja juridisia ongelmia, joita ei ollut kohdattu aiemmin. Jotkut lapsettomat pariskunnat käyttivät innokkaasti hyväkseen tätä uutta tapaa hankkia lapsia. Toisaalta lääkärit, lakimiehet ja lainsäätäjät ovat ponnistelleet pysyäkseen tämän yleistyvän lisääntymismenetelmän tasalla ja yrittäneet laatia suuntaviivoja esiin nousseitten eettisten ja moraalisten kysymysten ratkaisemiseksi.

Mitä kohdunvuokrauksella tarkoitetaan?

Kohdunvuokraus eli sijaissynnyttäjänä toimiminen tarkoittaa sitä, että keinotekoisesti hedelmöitetystä munasolusta raskaaksi tullut nainen synnyttää lapsen jollekulle toiselle naiselle. Tavanomaisissa kohdunvuokraustapauksissa vaimo ja hänen aviomiehensä tekevät sopimuksen sijaissynnyttäjän kanssa, jonka munasolu hedelmöitetään keinotekoisesti sopimuksen tehneen aviomiehen spermalla. Sijaissynnyttäjä on siksi lapsen biologinen äiti. Toinen tapa on sellainen, että koeputkihedelmöityksenä tunnetun menetelmän avulla vaimon munasolu hedelmöitetään aviomiehen spermalla elimistön ulkopuolella, ja näin tuotettu alkio siirretään raskausajaksi sijaissynnyttäjän kohtuun.

Miksi kohdunvuokraus on lisääntynyt? Ensiksikin huipputekniikka ja tiede on luonut monia tapoja auttaa naisia saamaan lapsia. Pariskunnat voivat haluta kiihkeästi lasta mutta eivät saa, koska jompikumpi tai molemmat ovat hedelmättömiä, raskaus ei olisi vaaraton tai terveitä vauvoja, joita voisi adoptoida, ei ole riittävästi. Niinpä he vuokraavat toisen ihmisen ruumiin saadakseen lapsen. Koska on kyse suurista rahasummista, kohdunvuokrausta on kuvailtu kielteisesti sanomalla sitä esimerkiksi ”vastentahtoiseksi orjuudeksi” ja ”köyhän ihmisen hedelmällisyyden avolouhinnaksi”.

Yhdysvalloissa New Jerseyn korkein oikeus myönsi, että rikkaat voivat hyödyntää köyhiä, ja totesi kohdunvuokrauskysymyksestä: ”Lyhyesti sanottuna yhteiskunnalla on tärkeämpiä arvoja kuin se, että rahalla voidaan ostaa mitä tahansa, olkoonpa se työtä, rakkautta tai elämää.” Ranskan korkein oikeus totesi, että kohdunvuokraus häpäisee naisen ruumiin ja että ”ihmisen ei tule lainata, vuokrata eikä myydä ruumistaan”.

Kohdunvuokrauksen ongelmia

Kohdunvuokraus aiheuttaa monia ongelmia. Se voi esimerkiksi johtaa ikäviin oikeustaisteluihin, jos nainen, joka synnyttää lapsen, haluaakin pitää sen. Onko lapsi sen, joka synnyttää, vai sen, joka luovuttaa munasolun? Lapsen syntymä, joka on yleensä onnellinen tapahtuma, johtaa siis joskus oikeudenkäyntiin. Toinen ongelma on se, että jotkut sijaissynnyttäjiksi suostuvat huomaavat tunteittensa muuttuvan, kun lapsi, josta on tehty sopimus, kehittyy ja syntyy. Muutamia kuukausia aiemmin tehdystä sopimuksesta kiinni pitäminen tuntuu päivä päivältä vaikeammalta. Äidin ja hänen sisällään olevan lapsen välille kehittyy voimakas yhteenkuuluvuudentunne. Eräs sijaissynnyttäjä, joka ei osannut odottaa tällaista läheistä suhdetta, kertoo, miltä hänestä tuntui luopua vauvasta: ”Aivan kuin joku olisi kuollut. Ruumiini huusi tytärtäni.”

Entä millaisia pitkällisiä vaikutuksia tällaisella syntymällä voi olla sijaissynnyttäjän muihin lapsiin, perheeseen, joka vauvan saa, ja lapseen itseensä? Tai entä jos sijaisäidin synnyttämällä lapsella on jokin syntymävika? Täytyykö isän ottaa tällainen lapsi vastaan? Ellei hän ota lasta, kuka maksaa tämän elatuksen? Ja mikä vielä tärkeämpää, miten Jumala suhtautuu kohdunvuokraukseen?

Osoittaako kohdunvuokraus kunnioitusta avioliittoa kohtaan?

Jumalan sanassa kerrotaan Jumalan pitävän avioliittoa pyhänä. Esimerkiksi Heprealaiskirjeen 13:4:ssä sanotaan: ”Olkoon avioliitto kunniallinen kaikkien keskuudessa ja aviovuode saastuttamaton, sillä Jumala tulee tuomitsemaan haureelliset ja avionrikkojat.”a Jumala odottaa kaikkien kristittyjen pitävän avioliittoa kunniallisena ja myös toimivan sen mukaan. Mikä saastuttaa avioliiton? Haureus, joka voi häpäistä avioliiton ennen sen solmimista, ja aviorikos, joka häpäisee avioliiton sen solmimisen jälkeen.

Osoittaako kohdunvuokraus kunnioitusta avioliittoa kohtaan, ja pysyykö aviovuode siten saastuttamattomana? Vastaus on yksinkertaisesti ei. Tavanomainen kohdunvuokraus edellyttää, että naisen munasolu hedelmöitetään keinotekoiseti hänelle luovutetulla spermalla. Raamatun kanta voidaan saada selville 3. Mooseksen kirjan 18:20:stä, jossa Uuden maailman käännöksen mukaan sanotaan: ”Etkä saa antaa siemenvuotoasi toverisi vaimolle, niin että tulet siitä epäpuhtaaksi.” Raamatulliselta kannalta sillä, tapahtuuko hedelmöityminen sukupuoliyhdynnän kautta vai hedelmöitetäänkö naisen munasolu keinotekoisesti hänelle luovutetulla implantaatilla, ei ole mitään eroa. Kummassakin tapauksessa siis syyllistytään joko haureuteen tai aviorikokseen, jos naisen munasolun hedelmöitymisen aiheuttaa joku muu mies kuin hänen laillinen aviomiehensä.

Mitä voidaan sanoa siitä, että keinohedelmöitetty munasolu siirretään sijaissynnyttäjän kohtuun? Sekin saastuttaa aviovuoteen. Vaimon munasolu olisi tosin hedelmöitetty hänen aviomiehensä spermalla, mutta sen jälkeen istutettu raskausajaksi jonkun toisen naisen kohtuun. Tämä raskaus ei johdu siitä, että sijaissynnyttäjä olisi ollut sukupuolisuhteissa oman aviomiehensä kanssa. Hänen sukupuolielimiään käyttää hyväkseen nyt siis joku toinen kuin hänen oma puolisonsa. Tämä on ristiriidassa niiden Raamatun moraaliperiaatteiden kanssa, joiden mukaan nainen synnyttää lapsen hänen omalle aviomiehelleen (vrt. 5. Mooseksen kirja 23:2 [”sekasikiö”, KR-38; ”avioton poika”, UM]). Miehen, joka ei ole sijaissynnyttäjän oma aviomies, ei olisi sopivaa käyttää hyödykseen tämän sukupuolielimiä. Se on aviovuoteen väärinkäyttöä. Siksi kohdunvuokraus ei ole sopivaa kristityille.

[Alaviitteet]

[Kuvan lähdemerkintä s. 26]

Mary Cassattin maalaama pastellikuva, Metropolitan Museum of Art. Lahjoittanut rouva Ralph J. Hines vuonna 1960 (60 181)