Missä lehmätkin lentävät

TAMMIKUUN 5. päivänä vuonna 1993 vetivät Shetlandinsaarten rajut tuulet maailman huomion puoleensa. Ne tarttuivat 243 metriä pitkään ja 45000 tonnia painavaan Braer-öljytankkeriin ja paiskasivat sen tätä Pohjois-Skotlannin kallioista etuvartiota vasten. Viikossa tuulet ja aallot olivat hajottaneet tuon valtavan laivan neljään osaan.

Ulvovat myrskyt eivät ole mitään uutta shetlandilaisille. Nämä noin sata syrjäistä saarta, joista alle 20:ssä on asutusta, kohtaavat ensimmäisinä Norjanmereltä päin esteettä puhaltavat hyytävät myrskytuulet.

Ei ole mikään ihme, että saarten asukkaat ovat tottuneet näkemään outoja asioita. The Wall Street Journal -lehden mukaan eräs mies sanoi: ”Ehkä Shetlandissa pitäisi olla liikennemerkkejä, joissa lukee: varokaa lentäviä lehmiä.” Eräälle hänen tutulleen kävi muutama vuosi sitten niin, että yksi tämän lehmistä lensi tuulen mukana kokonaan pois laitumelta. Muuan toinen asukas, tiedemies, kertoi nähneensä lemmikkikissansa ”lentävän” jopa viiden metrin pituisia matkoja tuulen mukana – ja aina se tietysti putosi jaloilleen maahan. On tavallista, että autonkuljettajat lastaavat kulkuneuvoihinsa painavia materiaaleja, esimerkiksi kivihiiltä, estääkseen niitä lentämästä tieltä. Tuuli on nostattanut ihmisiäkin ilmaan; onpa joitakuita kuollutkin. Erään naisen surmanneen tuulenpuuskan nopeudeksi ilmoitettiin epävirallisten tietojen mukaan yli 300 kilometriä tunnissa. Tiedot ovat epävirallisia, koska sama myrsky vei virallisen tuulimittarin mennessään!