Oletko valmis lähtemään lomalle?

POHJOISELLA pallonpuoliskolla on juuri nyt kesä. Pian miljoonat lähtevät lomalle. Toki lomia vietetään muulloinkin kuin vain kesällä. Turismista on tullut ympärivuotista liiketoimintaa, jonka vuotuinen tuotto on miljardeja markkoja. Vaikka useimmat lomailijat matkustelevat kotimaassaan, ovat ulkomaanmatkat, joita aiemmin tekivät ainoastaan rikkaat, nykyään aivan tavallisia.

Työnantajan myöntämä loma-aika on eri maissa eri pituinen. Vuonna 1979 oli vain kahdella prosentilla Saksan työvoimasta kuusi viikkoa lomaa, mutta nykyisin on valtaenemmistöllä siitä tämän verran lomaa. Länsi-Euroopassa on teollisuuden työntekijöillä keskimäärin yli viisi viikkoa lomaa.

Lomilla on paikkansa

”Vapaapäivät” tarkoittivat vuosisatoja sitten ainakin Roomassa aivan muuta kuin nykyään. Tietosanakirja The New Encyclopædia Britannica selittää muinaisten roomalaisten kalenteria seuraavasti: ”Vuodessa oli toistasataa erilaisille roomalaisille jumalille ja jumalattarille omistettua juhlapäivää. – – Päiviä, joita ei pidetty pyhinä, kutsuttiin nimellä dies vacantes ’vapaapäivä’, joina ihmiset työskentelivät.” Nykyään välissä eli ”lomassa” olevat vapaapäivät eivät ole työ- vaan lepopäiviä.

Saksalaiset mielellään kutsuvat lomia ”vuoden parhaiksi viikoiksi”. Toisaalta työnarkomaanit saattavat pitää lomapäiviä aikana, jolloin ihminen on vailla mielekästä tekemistä. Tällainen näkemys edustaa kuitenkin äärilaitaa tässä asiassa. Tasapainoinen näkemys hyväksyy sen, että on aika ajoin viisasta irrottautua normaalista päiväohjelmasta, tehdä jotakin erilaista ja rentoutua.

Lomien hyvät puolet saivat vahvistuksen vuonna 1991 tehdystä tutkimuksesta, johon osallistui eurooppalaisia yritysjohtajia. Heistä 78 prosenttia sanoi lomien olevan ”ehdottoman välttämättömiä, jotta johtajat eivät polttaisi itseään loppuun”. Kokonaista kolme neljäsosaa heistä oli sitä mieltä, että lomat parantavat työsuorituksia, ja runsaat kaksi kolmasosaa sanoi lomien parantavan luovuutta. 64 prosenttia naisista ja 41 prosenttia miehistä oli yhtä mieltä erään vielä suorasukaisemman toteamuksen kanssa: ”Tulisin hulluksi ilman säännöllistä lomaa.”

Matkustaminen sivistää

Englantilainen lääkäri ja kirjailija Thomas Fuller kirjoitti 1600-luvulla: ”Se joka matkustelee paljon, tietää paljon.” Matkustaminen antaa meille tilaisuuden tutustua muualla asuviin ihmisiin, heidän tapoihinsa ja elämäänsä. Matkusteleminen maissa, joissa elintaso on alhaisempi kuin omassa maassamme, voi opettaa meidät tuntemaan kiitollisuutta sen johdosta, mitä meillä on, ja herättää meissä kyvyn eläytyä niiden ihmisten asemaan, jotka ovat meitä kovaosaisempia.

Matkustaminen voi poistaa vääriä käsityksiä ja vähentää ennakkoluuloja, jos annamme sen vaikuttaa itseemme. Se antaa tilaisuuden oppia ainakin jonkin verran uutta kieltä suoraan sitä puhuvilta ihmisiltä, kokeilla erilaisia ruokia, jotka voivat tarjota hienoja makuelämyksiä, tai täydentää perheen valokuva-albumia, diakuvakokoelmaa tai videokirjastoa esimerkeillä Jumalan luomakunnan kauneudesta.

Voidaksemme hyötyä mahdollisimman paljon meidän täytyy tehdä muutakin kuin vain matkustella. Turisti, joka matkustaa toiselle puolelle maapalloa mutta joka vain pysyttelee hotellissaan matkatovereittensa seurassa, joista monet ovat hänen maanmiehiään, ui hotellin omassa uima-altaassa tai sen rannassa ja syö samanlaista ruokaa kuin kotonaan, ei opi juuri mitään uutta. Mikä vahinko! Raporttien mukaan näyttää siltä, että useimmat matkailijat eivät ole vakavasti kiinnostuneita niistä maista, joissa he käyvät, tai niiden asukkaista.

Sopiva valmistautuminen

Samuel Johnson, 1700-luvun englantilainen kirjailija ja runoilija, on sanonut, että ihmisellä, joka matkustelee, ”täytyy olla mukanaan tietoa, jotta hän voisi tuoda kotiin tietoa”. Jos sinulla siis on tilaisuus lähteä matkalle, valmistaudu matkaasi varten. Tutustu matkakohteeseesi etukäteen lukemalla. Suunnittele, mitä haluat nähdä, ja päätä, mitä haluat tehdä. Tee sen jälkeen valmistelut tältä pohjalta. Jos haluat esimerkiksi kävellä rannalla tai retkeillä vuoristossa, ota mukaasi asianmukaiset jalkineet ja vaatteet.

Älä yritä ahtaa aikatauluusi liikaa ohjelmaa, niin että ottaisit lomallesi mukaan jokapäiväiselle elämälle tyypillisen stressin. Jätä aikatauluusi runsaasti tyhjää tilaa, jotta voisit käyttää hyväksesi odottamatta eteesi tulevia mahdollisuuksia. Yksi lomalla olemisen todellisista eduista on se, että on aikaa ajatella ja miettiä asioita ilman jäykän aikataulun luomaa painetta ja että voi tuntea olevansa vapaa siitä stressistä ja niistä rajoituksista, jotka kellon mukaan eläminen aiheuttaa.

Erittäin antoisaan lomaan voi sisältyä jopa kovaa työtä. Se, että lomalla tehdään jotakin erilaista, on yleensä avain siihen, että lomasta tulee hyvä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ei-kaupallinen organisaatio nimeltä Volunteer Vacations järjestää vapaaehtoisille mahdollisuuden käyttää lomansa kansallispuistojen ja valtion metsien hoitamiseen. Eräs vapaaehtoinen sanoi tehneensä ankarasti työtä, mutta hän kuitenkin nautti siitä niin paljon, että hän päätti kokea saman uudelleen seuraavana vuonna.

Jehovan todistajat käyttävät usein lomiaan kristillisiin konventteihin matkustamiseen tai lisätäkseen julkista sananjulistamistaan. Jotkut heistä työskentelevät loma-aikanaan Jehovan todistajien maailmankeskuksessa tai omassa maassaan olevassa Jehovan todistajien haaratoimistossa, ja se on heille hyvin mieluisa kokemus. Jälkeenpäin monet heistä ilmaisevat kirjeitse arvostuksensa sen johdosta, että heille oli suotu tällainen etu.

Lomat voivat siis olla erittäin miellyttäviä, jopa vuoden parhaita viikkoja. Ei ihme, että lapset laskevat päiviä lomaviikkojen alkamiseen! On kuitenkin sellaista, minkä suhteen täytyy olla varuillaan. Siitä enemmän seuraavassa kirjoituksessa.