Tämä kudu muisti

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN ETELÄ-AFRIKAN-KIRJEENVAIHTAJALTA

KOMEA uroskudu, antilooppi jolla on mahtavat kierteissarvet ja tunnusomaiset korvat, on täysikasvuisena säkäkorkeudeltaan noin 150 senttimetriä. Myös naaraan, joka tosin on tavallisesti sarveton, tunnistaa isoista korvista. Kudu on arka eläin, aina varuillaan ja valmiina säntäämään suojaan. Siksi se, mitä tapahtui zimbabwelaiselle Karenille, on merkittävää.

African Wildlife -⁠lehdessä kerrottiin pienestä kudun naarasvasasta, joka löydettiin piikkilanka-aitaan takertuneena, pelastettiin ja annettiin Karenille, joka ruokki sitä tuttipullosta joitakin viikkoja. Se viihtyi ja pysytteli lähellä maitotilaa, jolla Karen ja hänen perheensä asuivat, ja leikki usein lasten ja koirien kanssa. Vähitellen se kuitenkin alkoi tehdä yhä pitempiä retkiä metsään, kunnes sitä ei enää lähes täysikasvuisena näkynyt maatilan lähettyvillä.

Ajaessaan parisen vuotta myöhemmin maatilan tietä Karen yllättyi siitä, ettei tiineenä oleva kudunaaras pinkaissut pakoon hänen autonsa lähestyessä sitä. Eikä se paennut sittenkään, kun hän lähti kävelemään sitä kohti. Silloin hän tiesi, että sen täytyi olla sama eläin, jota hän oli ruokkinut pullosta, ja niinpä hän lähestyi hiljalleen sitä puhuen sille pehmeällä äänellä. Kudukin oli tunnistanut hänet, koska se laski päänsä alas ja hieroi turpaansa häntä vasten antaen samalla hänen kietoa kätensä sen ympärille!

Muutaman kuukauden kuluttua kudunaaras oli taas saman tien lähellä – tällä kertaa pienen vasan kanssa. Karenista tuntui, että emo, joka jälleen kerran antoi taputella itseään, esitteli ylpeänä vasaansa. Sama toistui muutaman viikon kuluttua, jolloin näytti siltä kuin kudunaaras olisi todellisuudessa odottanut Karenia.

Muutaman kuukauden kuluttua jotkut maatilan työntekijät kertoivat nähneensä saman kudunaaraan lasso kaulansa ympärillä. He olivat yrittäneet lähestyä kudua ottaakseen lasson pois, mutta kudu oli juossut pois. Niinpä Karen lähti etsimään sitä pensaikosta huudellen sitä samalla. Ei aikaakaan, kun se astui hänen eteensä. Karen oli huomannut ottaa mukaansa leipää, josta kudunaaras oli pitänyt, ja Karenin tarjotessa tätä herkkupalaa hänen miehensä leikkasi häiritsevän lasson irti.

Tämä perhe sai paljon iloa tuosta aivan ilmeisestä siteestä, joka vallitsi varsin pitkään ihmisen ja eläimen välillä.