Miksi kasvilajikkeita katoaa?
KIINASSA viljeltiin vuonna 1949 lähes 10000:ta vehnälajiketta. 1970-luvulla niistä oli kuitenkin jäljellä enää tuhat. Yhdysvalloissa kasvoi vuosina 1804–1904 tiettävästi 7098 omenalajiketta, ja noin 86 prosenttia niistä on hävinnyt. Eikä tässä kaikki. Ravintokasvien geenivaroja tarkastelevan raportin (Report on the State of the World’s Plant Genetic Resources for Food and Agriculture) mukaan ”95 prosenttia kaali-, 91 prosenttia maissi-, 94 prosenttia herne- ja 81 prosenttia tomaattilajikkeista on kaikesta päättäen kadonnut”. Tilastot, joita on käytettävissä eri maista eri puolilta maailmaa, ovat samansuuntaisia. Mistä lajikkeitten määrän nopea väheneminen johtuu? Joidenkuiden mielestä yksi tärkeimmistä syistä on modernin tehomaatalouden levittäytyminen ja sitä seurannut pienten maatilojen katoaminen, mistä vuorostaan on ollut seurauksena sellaisten perinteisten viljelykasvilajikkeitten häviäminen, joiden perinnöllinen muuntelu oli erityisen runsasta.
Kasvilajikkeitten häviäminen voi lisätä satovahinkojen vaaraa. Esimerkistä käy Irlantia vuosina 1845–49 kohdannut erittäin vaikean perunakadon aiheuttama nälänhätä, jolloin noin 750000 ihmistä kuoli nälkään erään kasvitaudin tuhottua suurimman osan perunasadosta. Edellä lainatun Yhdistyneiden kansakuntien raportin mukaan tähän murhenäytelmään oli ollut biologinen syy: ”geneettisen muuntelun vähäisyys”.
Kaikkialle maailmaan perustettiin 1970- ja 1980-luvuilla toistatuhatta geenipankkia, joiden tarkoituksena oli kerätä talteen ja säilyttää kasvien geenivaroja. Monet näistä geenipankeista ovat kuitenkin nopeasti tuhoutumassa, ja jotkin niistä on jo suljettu. Kerrotaan, että nykyisin on enää vain noin 30 maassa geenipankkeja, jotka soveltuvat kasvinsiementen turvalliseen pitkäaikaisvarastointiin ja -säilytykseen.
Raamatussa luvataan, että Kristuksen valtakunnan hallitessa Jehova ”valmistaa kaikille kansoille – – pidot runsasöljyisistä ruokalajeista, pidot pohjasakan päällä selkeytetystä viinistä, runsasöljyisistä, täynnä ydintä olevista ruokalajeista” (Jesaja 25:6). Voimme olla hyvin kiitollisia siitä, että Jehova Jumala, ”Hän joka antaa ravinnon kaikelle lihalle”, geneettisen monimuotoisuuden Luoja, tulee joka suhteessa tyydyttämään ihmisten ravinnontarpeen (Psalmit 136:25; 1. Mooseksen kirja 1:29).