Kunnioitusta herättävä maailmankaikkeus – sattuman tulostako?

JOTKUT sanovat, että maailmankaikkeus on puhtaasti sattuman tulosta. Toiset, varsinkin uskonnolliset ihmiset, ovat eri mieltä. Jotkut taas eivät oikein osaa sanoa. Mitä mieltä sinä olet?

Kallistutpa mille kannalle tahansa, olet varmaankin yhtä mieltä siitä, että kaikkeus on ihmeellinen. Ajatellaanpa galakseja. Havaittavassa avaruudessa niitä on arviolta noin sata miljardia. Kussakin niistä on lähes miljardista yli biljoonaan tähteä.

Useimmat galaksit muodostavat ryhmiä tai joukkoja, joissa on vähintään muutamia kymmeniä ja enimmillään jopa tuhansia galakseja. Esimerkiksi naapurigalaksiamme Andromedaa on kuvailtu oman Linnunratamme kaksoseksi. Näitä kahta valtavaa tähtijärjestelmää sitoo toisiinsa vetovoima. Niiden lähistöllä on pieni määrä muita galakseja, ja yhdessä ne muodostavat galaksijoukon.

Maailmankaikkeus koostuu lukemattomista galaksijoukoista. Kun vetovoima sitoo galaksijoukkoja yhteen, muodostuu superjoukkoja. Vielä suuremmassa mittakaavassa vetovoima menettää kuitenkin otteensa. Tiedemiehet ovat havainneet, että superjoukot etääntyvät toisistaan, eli maailmankaikkeus laajenee. Tämä hämmästyttävä havainto viittaa siihen, että kaikkeudella on ollut alku, jolloin se oli paljon pienempi ja tiheämpi. Sen synnystä käytetään usein termiä alkuräjähdys eli big bang.

Jotkut tiedemiehet epäilevät suuresti, että ihminen saisi joskus selville maailmankaikkeuden syntytavan. Toiset rakentelevat teorioita siitä, miten kaikkeus olisi voinut syntyä ilman älyllistä tekijää. Tiedelehti Scientific American käsitteli tammikuun 1999 numerossaan aihetta ”Miten maailmankaikkeus on saanut alkunsa?” Joissakin tieteellisissä teorioissa on jo havaittu puutteita. Lehdessä sanottiin: ”Valitettavasti tähtitieteilijöiden saattaa olla erittäin vaikeaa – – testata mitään näistä ideoista.”

Sellainen ajatus, että kaikkeus olisi syntynyt itsestään, vaatii uskoa siihen, mitä tiedemiehet kuvailevat moniksi ”onnekkaiksi sattumiksi” tai ”yhteensattumiksi”. Maailmankaikkeudessa on esimerkiksi runsaasti vetyä ja heliumia, jotka ovat atomeista yksinkertaisimmat. Elämän ehtona ovat kuitenkin vedyn lisäksi myös lukuisat monimutkaisemmat atomit, varsinkin hiili ja happi. Aiemmin tiedemiehet pohtivat, mistä näitä kallisarvoisia atomeja oikein ilmaantuu.

Onko vain yhteensattuma, että elämälle välttämättömiä monimutkaisia atomeja syntyy eräiden jättiläistähtien sisuksissa? Ja onko vain sattumaa, että jotkin näistä jättiläistähdistä räjähtävät supernovina ja sinkoavat avaruuteen arvokkaat, harvinaiset atominsa? Sir Fred Hoyle, joka työtovereineen teki nämä havainnot, sanoi: ”Uskoakseni kukaan todisteisiin perehtynyt tiedemies ei voi välttyä sellaiselta päätelmältä, että ydinfysiikan lait on suunniteltu tarkoituksellisesti.”

Tarkastellaanpa lähemmin ainetta, josta maailmankaikkeus muodostuu.

[Tekstiruutu/Kuva s. 4]

INFLAATIOMALLI

Jotkut tiedemiehet uskovat, että eräät varhaisen maailmankaikkeuden ominaisuudet, esimerkiksi sen tarkka ajenemisnopeus, voidaan selittää tarvitsematta tukeutua älylliseen tekijään. He vetoavat teoriaan tai teorioihin, joita kutsutaan nimellä inflaatio. Kysymys alkuperästä jää kuitenkin inflaatiomallin ulkopuolelle. Teoria edellyttää uskoa johonkin sellaiseen, joka oli jo valmiiksi olemassa ja josta maailmankaikkeus syntyi sattumalta.

Inflaatiomallin mukaan kaikkeus kasvoi atomia pienemmästä alkutilasta kotigalaksiamme suuremmaksi vajaassa sekunnissa. Sen jälkeen kaikkeus jatkoi laajenemista hitaammin, normaalilla vauhdilla. Nykyään ajatellaan, että kaikkeuden näkyvä osa on ainoastaan murto-osa suuremmasta kaikkeudesta. Inflaatiomallin kannattajat sanovat, että vaikka näkyvä kaikkeus näyttää yhtä järjestykselliseltä joka suuntaan, suurempi näkymätön osa saattaa olla erilainen, jopa kaoottinen. ”Inflaatiota ei pystytä koskaan todentamaan”, sanoo astrofyysikko Geoffrey Burbidge. Se onkin ristiriidassa uusimpien havaintojen kanssa. Jos malli pitäisi paikkansa, se vaatisi nykynäkemyksen mukaan uutta, teoreettista antivetovoimaa. Harvardin yliopiston tutkija Howard Georgi kuvailee inflaatiota ”ihmeelliseksi tieteistaruksi, joka on vähintään yhtä hyvä kuin mikä tahansa muu luomistaru, jonka olen kuullut”.

[Kuva s. 3]

Lähes jokainen kohde tässä Hubble-avaruuskaukoputken ottamassa kuvassa on galaksi

[Lähdemerkintä]

Sivut 3 ja 4 (epäselvät kuvat): Robert Williams and the Hubble Deep Field Team (STScI) and NASA

[Kuvat s. 4]

”Ydinfysiikan lait on suunniteltu tarkoituksellisesti.” (Sir Fred Hoyle, taustalla supernova 1987A)

[Lähdemerkinnät]

Dr. Christopher Burrows, ESA/STScI and NASA

N. C. Wickramasinghe