Lukijoiden kirjeitä

Krooninen sairaus.  Meillä on kolme lasta. Yksi sairastaa Downin syndroomaa ja toinen sirppisoluanemiaa. Äskettäin sirppisoluanemiaa sairastavalle lapsellemme tuli paha kipukohtaus ja hänet täytyi viedä sairaalaan. Se oli meille kaikille hyvin raskasta. Minusta tuntui, että Jehova vastasi rukouksiini, kun sain Herätkää!-lehden 22.5.2000, jossa oli kirjoitussarja ”Krooninen sairaus – selviytyminen perheenä”. Nämä kirjoitukset antoivat vaimolleni ja minulle rohkeutta mennä eteenpäin. Ne myös vahvistivat sitä toivoamme, että pian kukaan ei enää sano: ”Minä olen sairas.” (Jesaja 33:24.)

E. J. M., Brasilia

Meillä on 19-vuotias poika, joka sairastaa skitsofreniaa. Olemme nähneet monia kirjoja, joissa käsitellään sairauksia, mutta emme ole lukeneet yhtään julkaisua, joka käsittelisi tilannetta perheen kannalta niin kuin nämä kirjoitukset. Niissä esitetyt ajatukset kuvasivat hyvin omaa sisäistä taisteluani ja kärsimyksiäni, aivan kuin syvä tuskani olisi puettu sanoiksi.

H. T., Japani

Olen kymmenen vuotta sairastanut etenevää kroonista tautia, ja minua kosketti se tapa, jolla kuvailitte potilaan tunteita. Toisinaan on varsin helppo menettää henkinen ja hengellinen tasapainonsa, mutta seurakuntani veljet ovat osoittaneet haluavansa ymmärtää, mitä joudun kestämään. He antavat minulle ymmärtäväisin sanoin voimaa jatkaa elämää.

M. M., Italia

Luimme kirjoitukset perheenä. Tyttäreni kärsii munuaisten vajaatoiminnasta, ja hänelle on täytynyt antaa dialyysihoitoa jo viiden vuoden ajan. Meillä on tämän vuoksi ollut hyvin vaikeaa. Hän on ollut niin monta kertaa lähellä kuolemaa, että elämme jatkuvasti kuin veitsenterällä odottaen, milloin edessä on seuraava ongelma. Teidän neuvonne oli kuitenkin erittäin hyvä. Jokaista päivää tulee arvostaa. Myös rukoileminen on välttämätöntä. Minua helpottaa tieto siitä, että Jehova ymmärtää tunteeni.

S. J., Yhdysvallat

Sydäntäni lämmitti, kun tajusin, että joku ymmärtää, millaista tuskaa krooninen sairaus aiheuttaa. Olen seurannut sivusta, miten kukin kolmesta tyttärestäni on vuoron perään sairastunut epilepsiaan, samaan sairauteen kuin on minulla. Tällaiset kirjoitukset kasvattavat ymmärrystämme ja auttavat meitä heijastamaan Kristuksen mieltä.

G. L., Yhdysvallat

Anakondat.  Asumme alueella, missä on anakondia. Ihmiset kertovat usein tarinoita näistä käärmeistä, mutta on vaikea tietää, uskoako niihin vai ei. Kirjoituksenne ”Paljastavatko anakondat salaisuuksiaan?” (22.5.2000) auttoi minua erottamaan, mikä on totta ja mikä tarua, ja se vastasi kaikkiin tätä luomakunnan ihmettä koskeviin kysymyksiini.

J. S. P., Brasilia

Vastuutaan pakenevat isät.  Olen lukenut Herätkää!-lehteä 25 vuoden ajan ja luulen, että tätä aihetta ei ole käsitelty koskaan ennen (”Nuoret kysyvät: vastuutaan pakenevat isät – voivatko he tosiaan paeta sitä?”, 22.5.2000). Yksinhuoltajaäitien tilannetta on kyllä käsitelty, mutta ei nuoren isän vastuuta. En ole voinut ymmärtää, että jos kaksi ihmistä harjoittaa haureutta, niin miksi vain äiti ja lapsi kantavat seuraukset. Minä tulin raskaaksi, kun olin 19-vuotias. Poika ei halunnut olla kanssani missään tekemisissä. Kehottakaa edelleen nuoria ’pakenemaan haureutta’ (1. Korinttilaisille 6:18).

C. C., Espanja

Kreikkalainen teatteri.  Arvostin valtavasti kirjoitusta ”Epidauroksen teatteri – koskemattomana halki vuosisatojen” (8.6.2000). Aavistinkin kirjoituksen herättävän ajatuksia, ja niin tosiaan kävikin. En kuitenkaan odottanut sen sisältävän niin paljon hengellisiä herkkupaloja!

K. S., Yhdysvallat