ARMAHDUS

Esterin kirjan 2:18:ssa kerrotaan, että tehtyään Esteristä kuningattarensa Persian kuningas Ahasveros järjesti hänen kunniakseen suuret pidot ja myönsi omalla valta-alueellaan ”armahduksen hallintoalueille”. Tässä käytetty heprealainen sana hana·ḥahʹ esiintyy Raamatussa vain yhden kerran. Se on käännetty eri vastineilla: ”vapautus” (LXX), ”veronhuojennus” (yksi targumeista, KR-38), ”verohelpotus” (KR-92), ”lepo” (KR-1776, Vg), ja kommentaattorit arvelevat, että vapautus eli armahdus on saattanut tarkoittaa vapautusta veroista, vapautusta sotapalveluksesta, vapauttamista vankilasta tai näiden yhdistelmää. Muualla Raamatussa käytetään erilaista heprealaista sanaa (šemit·tahʹ) kuvaamaan vapautusta velasta tai työn keskeyttämistä (5Mo 15:1, 2, 9; 31:10; ks. SAPATTIVUOSI).

Puhuttaessa vankien vapauttamisesta on huomionarvoista, että Esterin kirjan Kserkses I:nä pidetyn Ahasveroksen hallituskaudella esiintyi monia kapinoita. Persepoliista löydetyssä Kserkseen tekstiksi katsotussa piirtokirjoituksessa todetaan: ”Sen jälkeen kun minusta tuli kuningas, näiden maiden joukossa oli (joitakin) – – jotka kapinoivat (mutta) minä murskasin (kirjm. ”tapoin”) nämä maat, – – ja asetin ne (jälleen entisiin poliittisiin) asemiinsa.” (Ancient Near Eastern Texts, toim. J. B. Pritchard, 1974, s. 317.) Noiden kapinoiden tukahduttamisen yhteydessä otettiin epäilemättä poliittisia vankeja, ja Esterin kuningattareksi kruunaamiseen liittyvä juhla-aika saattoi tarjota Ahasverokselle tilaisuuden hylätä heitä vastaan esitetyt syytteet ja myöntää heille armahdus eli vapautus (vrt. Mt 27:15). Armahduksen täsmällistä luonnetta ei kuitenkaan ole saatu selville.