KAUPPIAS

Henkilö, joka ostaa ja myy tai vaihtaa tarkoituksenaan saada voittoa. ”Kauppiaaksi” käännetty heprean kielen sana tarkoittaa kirjaimellisesti sellaista, joka ’matkustelee’ käydäkseen kauppaa (1Mo 34:10, Rbi8, alav.).

Jo hyvin varhain ihmiskunnan historiassa jotkut ihmiset erikoistuivat eri ammatteihin ja tulivat niissä taitaviksi (1Mo 4:20–22). Siitä seurasi luonnollisesti, että he alkoivat käydä kauppaa keskenään, ja ajan mittaan monet ihmiset toimivat yksinomaan kauppiaina ja välittivät varsin monenlaisia hyödykkeitä. Siihen mennessä kun Abraham oli mennyt Kanaaniin toisen vuosituhannen alkupuolella eaa., käytettiin joitakin yleisesti tunnettuja kaupankäyntiin liittyviä painoja ja mittoja (1Mo 23:16). Mooseksen laki vaati, että kauppiaan mittojen piti olla normien mukaisia ja oikeita (5Mo 25:13–16; San 11:1; 20:10; Mi 6:11).

Joillakin kauppiailla oli oma myymälänsä, toiset kävivät kauppaa kaupunkien toreilla ja kauppakujilla (Ne 13:20). Jotkut omistivat laivastoja, jotka kyntivät aavaa merta ja toivat palatessaan rahtina arvokasta kauppatavaraa kaukaisista maista (Ps 107:23; San 31:14). Toiset kauppiaat matkustivat maitse pitkin muinaisen maailman laajoja kauppareittejä (1Ku 10:14, 15; 2Ai 9:13, 14). Joosefin veljet myivät hänet tällaisille matkustaville kauppiaille, jotka olivat matkalla Egyptiin (1Mo 37:25, 28).

Kaikilla kansakunnilla, sekä pienillä että suurilla, oli omat kauppiaansa, ja heidän toimintansa rikastutti monia. Kauppiaita oli Etiopiassa (Jes 45:14), Assyriassa (Na 1:1; 3:16), Salomon valtakunnassa (1Ku 10:28; 2Ai 1:16) sekä Sidonissa ja Tyroksessa (Jes 23:2, 8).

Hesekielin profetiassa kuvaillaan Tyroksen kaupunkia suureksi kauppakeskukseksi, johon tuli laivoja ja karavaaneja kaikkialta maailmasta käymään kauppaa. Tässä samassa profetiassa kuvaillaan myös, miten monenlaisia tuota satamakaupunkia rikastuttavia kauppatavaroita noilla kauppiailla oli, mm. hopeaa, rautaa, tinaa, lyijyä, kupariesineitä, hevosia, muuleja, norsunluuta, eebenpuuta, turkoosia, villaa, värjättyjä kankaita, koralleja, rubiineja, vehnää, erikoisruokatarvikkeita, hunajaa, öljyä, palsamia, viiniä, kassiaa, tuoksuruokoa, kudotusta materiaalista tehtyjä vaatteita, hajusteita, kallisarvoisia kiviä ja kultaa. (Hes 27:2, 12–25.)

Kreikkalainen sana emʹpo·ros (poʹros merkitsee ’matkaa’) tarkoittaa matkustavaa kauppiasta, sellaista joka on ’matkalla’. Yksi esimerkki tästä on Jeesuksen kuvauksessa mainittu matkustava kauppias, joka etsi hyviä, kallisarvoisia helmiä (Mt 13:45). Paljon vertauskuvia sisältävässä Ilmestyskirjassa kerrotaan, että ”suuri portto – – ’Suuri Babylon, maan porttojen – – äiti’” on rikastuttanut nimenomaan matkustavia kauppiaita, jotka itkevät ja surevat hänen kukistumistaan ja tuhoaan (Il 17:1, 5; 18:3, 11–15). Suurella Babylonilla on myös omia matkustavia kauppiaita, ”maan korkea-arvoisimpia miehiä” (Il 18:23).