Chile ponnistelee ankarasti laajennustyössä

SIINÄ Etelä-Amerikan länsirannikolla olevassa pitkässä maakaistaleessa, jonka nimi on Chile, on vielä suoritettava paljon työtä. Maan eri osissa palvelee nyt 25 Gileadin suorittanutta, ja sinne toivotaan voitavan lähettää vielä koko monta lisää. Antofagastaan perustettiin uusi lähetyskoti pohjoisosaan Chileä, missä työskentelee nyt kaksi gileadilaista. Edistys näyttää hitaalta Chilessä, mutta tarkastellessamme raporttia näemme sen olevan jatkuvaa. Useimmissa Etelä-Amerikan maissa on edistytty erinomaisesti totuuden viemisessä ihmisille, ja haaratoimistonpalvelija esittää eräitä kohokohtia, miten tämä edistyminen on aikaansaatu Chilessä.

Palvelusvuoden alussa päästiin hyvään vauhtiin saavuttamalla 239 julistajan huippu. Julistajat kestivät hyvin omaksi ja toisten pelastumiseksi. Tienraivaajat ja muut auttoivat uusia ja heikkoja, jotta hekin voisivat olla Jumalan palvelijoita. Mutta kun kuukaudet kuluivat, niin me osoittauduimme heikoiksi. Kun mittasimme palvelusraporttejamme sellaisilla kuukausiteksteillä kuin sillä, mikä oli marraskuussa, ”Rauhan säilyttäminen yhteisylistyksen avulla”, niin se osoitti puuttumista ja ilmaisi, että ”hyödyllisen jumalisuuden” tavoite etääntyi yhä kauemmas. Mitä meidän piti tehdä? Näytti siltä, kuin pohja putoaisi pois, niin sanoaksemme, kun monet julistajat viettivät perinteellistä chileläistä lomaansa rannikolla, ja muistakaamme, että Chilessä on paljon kesänviettopaikkoja. Seurauksena oli, että ainoastaan 179 julistajaa raportoi helmikuussa. Tällainen oli meillä tilanne ”Nuhteettoman palveluksen” todistamiskauden alussa. Jotakin oli tehtävä.

Jotakin tehtiinkin. Se kävi mahdolliseksi Herran järjestön avulla. Sinun vierailusi aikana saimme uusia ohjeita ja ennen kaikkea kovin tarpeellista kehoitusta. Santiagon piirikonventissa pitämäsi puheet osoittivat meille, miten meidän tulee oikein mitata itseämme yksilöinä, ei omavanhurskaasti, vaan Kristuksen Jeesuksen esimerkillä. Neuvot, mitkä annettiin toisten taakkojen kantamisesta auttamalla heitä palvelustyössä, eivät ole johtaneet ainoastaan uusien julistajien tulemiseen, vaan myös uusien palvelijain valmentamiseen ottamaan vastuu, jotta hekin voisivat auttaa toisia. Me näemme, miten järjestö nostaa pois monta taakkaa ja jakaa toisia, niin että kaikki voivat tuntea olevansa läheisemmässä yhteydessä Herran järjestöön.

Sinun puheesi ”Amorista” (Rakkaudesta) oli erittäin tarpeellinen. Osoitettiin parempi tie. Sen sijaan että antaisimme pikkuseikkojen vetää huomiomme itseensä ja ottaisimme ne usein liian vakavasti, me näemme, miten rakkaus tähyilee parempaa lahjaa: että olisi hyvä julistaja. Sinun kehoituksesi, että tienraivaajia tulisi lisää, on osoittanut joidenkuiden arvostavan parempaa lahjaa siinä määrin, että heistä on tullut tienraivaajia, ja he ovatkin menestyneet hyvin talvisäälläkin, jolloin he aloittivat kokoajanpalveluksensa. Mitä muihin julistajiin tulee, niin raportit osoittavat heidän toimineen paremmin talvisaikaan, kuin mitä he olivat tehneet juuri edellisenä kesänä. Tämä johtui epäilemättä siitä, että he arvostivat paremmin, mitä rakkaus ja halu paremman tien valitsemiseksi todellisuudessa merkitsee, niinkuin osoitettiin 1. Korinttolaiskirjeen 13. johdolla.

Aiheesta ”Amor” esitetyn puheen opetukset ja kehoitukset eivät painuneet ainoastaan aikuisten mieleen, vaan myöskin nuorten, kuten seuraava kokemus osoittaa:

Eräällä nuorella veljellä ja hänen vaimollaan oli mukanaan heidän 4 lastaan siinä kokouksessa, missä sinä puhuit ”Amorista”. Veli aavisti muutamia päiviä myöhemmin olevan jotakin tavatonta tekeillä noiden 4 lapsen kesken, jotka olivat leikkineet viereisessä huoneessa. Kun hän kurkisti verhon takaa, niin hän näki vanhimman pojan seisovan lattialla puhujana ja 3 muun istuvan tarkkaavaisina niinkuin konventissa. Puhuja selitti, että hän oli veli Knorr ja että hän oli nyt oppinut espanjankielen ja aikoi puhua heille espanjaksi aiheesta ”Amor”. Pitäen kädessään järjestettyjä papereita hän kiinnitti niiden kolmen huomion puoleensa elehtien ja pani liuskan toisensa jälkeen pois esityksen edistyessä. Veli kutsui hiljaa vaimonsa näkemään myös sitä. Näyn järjestelmällisyys ja täsmällisyys oli niin tavaton, että se veti tuon veljen ja hänen vaimonsa huomion puoleensa hyvän aikaa, kun he ihmettelivät, miten paljon tietoa nuo nuoret mielet olivat saaneet sinun puheesi aikana. Mainitessani lapset on huomattava yleisen esitelmän jälkeen otetuista kuvista, minkä esitelmän eräs paikkakunnan veli piti 450 hengelle, että lapset täyttävät kuvan eturivin. Monet heistä tulevat pian hyviksi julistajiksi saadessaan tällaista valmennusta.

Kun konventti oli mennyt, niin me odotimme tuloksia. Ne tulivatkin. Erikoistienraivaajat ovat edistyneet, ja me toivomme heidän sivuuttavan kesäaikaan tuntitavoitteensa. Uusintakäynneissä ja tutkisteluissa he ovat ylittäneet tavoitteensa joka kuussa sinun vierailusi jälkeen ja ovat siis näytelleet hyvää osaa uuden julistajain huipun saamisessa. Tavalliset tienraivaajat ovat suurena apuna ryhmille, ja me toivomme, että tulevat paremmat vuodenajat tapaavat monia uusia kasvoja heidän riveissään. On totta, että jotkut ovat nähneet taloudelliset seikat liian vaikeiksi heidän jatkaa nyt tienraivausta, mutta he ovat yhä suurena apuna ryhmäjärjestössä.

Ryhmänjulistajat ovat kiinnostavia. Monet ovat saaneet vain hyvin vähän opetusta ryhmäjärjestöstä, ja joku voi joskus ajatella heidän edistyvän kovin hitaasti. Mutta äskeiset kokemukset osoittavat, että tienraivaajain ja palvelijain täytyy antaa heille ohjausta. Esimerkiksi erääseen ryhmään määrättiin uusia palvelijoita, jotta velvollisuudet jakaantuisivat. Lehtityö oli silloin melkein seisahduksissa. Vasta määrätylle mainonnanpalvelijalle selitettiin hänen velvollisuutensa, myöskin lehtipäivän järjestely, ja hänelle annettiin apua sen hoitamisessa. Hän tarttui työhön. Joukko vanhoja lehtiä levitettiin muutamina päivinä, ja he pyytävät joka viikko lisää levitettäviä numeroita. Muutkin vasta nimitetyt palvelijat edistyvät, ja se antaa toisille uuden näkemyksen, koska jotkut paikkakunnan veljet ovat ajatelleet, että vain lähetystyöntekijöillä ja toisista maista tulleilla ystävillä on kyky mennä eteenpäin palvelusjärjestelyissä. Kaikki tämä uusi elämä ja kiinnostus merkitsee nyt paljon palvelukselle. Useat ovat havainneet, miten nuoret oppilaat ovat edistyneet teokraattisessa palveluskoulussa, ja ovat suorastaan murheissaan, jos eivät kuule jotakin heidän puhettaan.

Meidän suuri kysymyksemme on, miten voisimme laajentaa palvelustamme. Kun tässä pitkässä ja kapeassa maassa on 1 julistaja kutakin 20 000 henkeä kohti, niin voit nähdä, että ensimmäinen kysymyksemme ei ole: Miten lähellä on Harmagedon? Se on pikemminkin: Miten me voimme antaa todistuksen kaikille kansoille, ennen kuin loppu tulee? On varmaa, että Jehova tekee sen mahdolliseksi Kuninkaansa Kristuksen Jeesuksen kautta. Hän on antanut käskyn, ja hän pitää huolen siitä, että se toteutetaan. Me annamme kiitoksen näille Korkeammille Valloille siitä, että voimme raportoida 261 julistajan huipun 1949 palvelusvuotemme saavutukseksi.

(Vuosikirjasta)