Lukijain kysymyksiä

● Me pidimme menneisyydessä ”uskontona” kaikkea, mikä oli Jumalan tahdon vastaista. Monet veljet käyttävät nyt sanoja ”oikea uskonto” ja ”väärä uskonto” tehdäkseen niillä eron. Onko tämä oikein? – D. D., Kalifornia.

Veljet ovat oikeassa käyttäessään näitä laatua ilmaisevia adjektiiveja ”oikea” ja ”väärä” uskonnosta, jottei syntyisi väärinkäsitystä, varsinkaan niiden taholla, jotka ovat järjestön ulkopuolella. Meidän on täytynyt aikaisemmin antaa paljon tarpeettomia selityksiä ja koettaa selviytyä kiusallisista tilanteista, kun emme ole olleet täsmällisiä tässä suhteessa. Uuden maailman käännöksen (engl.) alaviitteet osoittavat latinaa puhuneitten kristittyjen käyttäneen muinoin sanaa religio [uskonto] kreikkalaisen threskeia-sanan vastineena. Se merkitsee yksinkertaisesti ”palvontamuotoa” ja voi siis olla joko oikea tai väärä. Tutki uudelleen Uuden maailman käännöksessä olevat Apostolien tekojen 26:5:nteen ja Kolossalaiskirjeen 2:18:nteen sekä Jaakobin 1:26, 27:nteen liittyvät alaviitteet ja huomaa, miten niissä olevat käännökset sallivat sanojen ”uskonto” ja ”uskonnollinen” käytön, vaikka varsinaiset tekstit käyttävätkin sanoja ”palvontamuoto” tai ”muodollinen palvoja”. On siis hyvä tehdä selvä ero ”uskonto”-sanan käytössä määrittelemällä se joko ”oikeaksi” tai ”vääräksi”, jollei teksti- tai asiayhteys tee sitä riittävästi.

● Meidän Jehovan todistajien muodostamassa ryhmässämme on eräitä, jotka käyvät elokuvissa, jalkapallokilpailuissa jne. ajanvietteekseen, ja taas toisia, jotka eivät käy ja jotka arvostelevat niitä, jotka käyvät. Onko väärin käyttää tuollaisia virkistyskeinoja? – R. H., Florida.

On jokaisen henkilökohtainen asia, minkälaatuista ajanvietettä hän haluaa ja voi vaaratta nauttia. Jos hän käyttää hyvää arvostelukykyä ja jos hän etsii valistusta tai henkistä helpotusta ja rentoutumista eikä himojen kiihoitusta, niin toisten tulee arvostaa hänen ratkaisuaan eikä arvostella ja tuomita häntä väärin. Kukin on vastuussa Jehovalle siitä, millaiseen ajanvietteeseen hän antautuu, ja hänen viisautensa tai epäviisautensa vaikutukset ajanvietteen etsimisessä paljastuvat lopulta. Hoitakoon siis kukin omat yksityisasiansa tässä suhteessa älköönkä olko ulkokultainen ja yhtykööt kaikki palvelukseen saarnaten Valtakunnan evankeliumia ennen lopun tuloa.

● Kun olin puhdasoppisessa kirkossa, niin pappi kielsi elokuvat, ja minä lupasin olla koskaan menemättä niihin. Kun olen tullut nyt totuuteen, niin sitooko tuo lupaus minut vieläkin ja tekisinkö minä väärin, jos kävisin joskus elokuvissa? – H. M., Kanada.

Mitä tulee lahkolaisuskontojärjestelmässä tekemääsi lupaukseen, niin jos sinä näet nyt, että pappien vaikutus johti sinut harhaan ja sinä toimit väärinymmärryksen perusteella ja Jumalalle vihkiytymättömänä, sinun omatuntosi voi sallia sinun katsella tuota lupausta sellaisena, minkä sinä hylkäsit kääntyessäsi pois poliittisesta, kaupallisesta ja väärää uskontoa noudattavasta maailmasta ja pyhittäydyit elävälle tosi Jumalalle. Mutta lupauksia, mitkä on tehty, kun on tultu totuuteen ja annettu vilpittömästi Jumalan edessä, ei tule käsitellä kevytmielisesti. – Saarn. 5:1, 3–5.

Mitä tulee elokuviin, niin Seura ei aseta mitään sääntöjä ja säädöksiä palvelijoilleen niissä tai urheilu- yms. tilaisuuksissa käymisen suhteen. Me jätämme sen jokaisen yksilön omantunnon asiaksi, käykö hän sellaisissa vai ei, ja jos hän käy, että hän noudattaa tervettä arvostelukykyä. Jokaisen tulee itsensä päättää, miksi hän haluaa mennä sellaisiin tilaisuuksiin ja miten ne vaikuttavat häneen henkisesti ja saattavatko ne hänet vaaralliseen tilanteeseen, missä hänen ei tulisi olla, ja sitten hänen täytyy ottaa henkilökohtainen vastuu menettelystään ja sen seurauksista. Mutta meidän tehtävämme ei ole arvostella toisen henkilön menettelyä, minkä hän katsoo järkeväksi ja missä hän on käyttänyt arvostelukykyä ja huolellista valintaa. Meidän täytyy näin ollen jättää asia sinun päätettäväksesi kehoittamatta tai kieltämättä sinua sen suhteen. Se, mitä sinä teet, on omalla vastuullasi Jumalan edessä, ja sinun täytyy olla valpas katsomaan omaksumasi menettelyn seurauksia ja onko sopivaa jatkaa sitä vai ei.