Tulisiko meidän käydä koulua vai lopettaa se?

TUO viimekesäinen vanha kysymys ahdistelee yhä mieltämme. Me ihmettelemme vielä, teimmekö oikein palatessamme lopettamaan oppikoulua. Vai olisiko ollut parempi, jos olisimme lähteneet kokoajan työhön Jumalamme Jehovan palveluksessa? Koska me olemme pyhittäytyneet tekemään Jumalan tahdon, niin me emme ole toisten täällä koulussa olevien kaltaisia, joiden ainoa pyrkimys on päästä toisista edelle, saavuttaa korkea yhteiskunnallinen asema ja koota paljon rahaa. Me tiedämme tämän vanhan asiainjärjestelmän tulevan pian tuhottavaksi Harmagedonissa, joten mitä syytä olisi käydä oppikoulua, kun me voisimme olla kentällä varoittamassa toisia? Ja sitäpaitsi on olemassa se suuri vaara, että saattaa joutua epäsiveellisyyden lentohiekalle tai kadottaa kokonaan uskonsa kouluissa nykyään vallitsevien jumalattomien olosuhteitten johdosta. Mutta meidän vanhempamme ja läheisimmät ystävämme, joilta me kysyimme neuvoa, olivat niin erimielisiä, että me olemme nyt jälleen koulussa. Mutta katsellessamme ulos tästä ikkunasta me yhäkin ihmettelemme, mikä on oikea vastaus.

Tässä on yksinkertainen ohje, minkä mukaan tämä mutkikas ongelma voidaan ratkaista. Merkitse kaikki syyt, joiden vuoksi ei pitäisi käydä oppikoulua, toiseen sarakkeeseen ja pane toiseen kaikki syyt, joiden vuoksi sitä pitäisi käydä. Silloin saadaan yksinkertaisesti yhteenlaskien oikea vastaus. Valaisemme asiaa:

Kasvatusjärjestelmät ovat hyvin puutteellisia, eikä oppikursseilla ole paljoa käytännöllistä arvoa kristitylle. Harmagedoniin jäljellä oleva lyhyt aika pitäisi käyttää niin hyödyllisesti kuin mahdollista. Kouluelämä tarjoaa joka puolelta suuren painostuksen uskoa ja nuhteettomuutta vastaan. Toisaalta tyrkytetään väkisinkin mieleen alituisesti kehitysoppia ja epäuskoa, ja toisaalta yrittävät siveettömyyden voimat kaivaa ja tuhota kristillisen uskon perustukset. Ja jos ottaa avoimen asenteen Jumalan vanhurskaan valtakunnan puolella pitäen sitä ihmisen ainoana toivona, niin silloin oppilaat ja opettajat herjaavat, nauravat ja vainoavat usein ilkeästi. Tässä on nyt osittainen luettelo niistä syistä, mitkä voidaan asettaa oppikoulussa käymistä vastaan. Mikä niiden summa on?

Kaikki asioita tuntevat ihmiset myöntävät avoimesti, että nykyisissä kasvatusjärjestelmissä on paljon väärää. Ja ne muuttuvat nopeasti yhä pahemmiksi. Lainaamme erään yhdistyneitten lehtien tiedonannon: ”Eräs chicagolainen kasvattaja sanoo, että korkeakoulujen ensivuoden opiskelija tulee yhä oppimattomammaksi ollen kyvytön lukemaan tai ajattelemaan. Mutta se ei ole opiskelijan syy. Oppikoulut, sanoo Chicagon yliopiston rehtori, tarjoavat laimennetun valistusannoksen. Hyökätessään Amerikan koulujärjestelmän kimppuun huomautti toht. Earnest Cadman Colwell eräässä eilisessä haastattelussa: ’Useimmat käyvät koulua kauemmin ja oppivat vähemmän joka vuosi. . . . Oppikurssissa on liian monta hajoittavaa seikkaa.’” (St. Louisin Post-Dispatch, tammik. 24. 1950) Mutta kieltäytyminen käymästä koulua ei paranna tätä järjestelmää. Jos kieltäytyy käymästä koulua välttääkseen sen pahoja puolia, niin menettää myöskin sen suoman hyvän.

On hyvä painaa omaan ja toisten ihmisten mieleen Harmagedonin läheisyys, mutta sinun ei tarvitse lopettaa koulua tehdäksesi sen. (2. Piet. 3:11, 12) Miksi et ottaisi oppikoulua itsellesi määrätyksi alueeksi osoittaen siten lähimmäisenrakkautta noita lähellä olevia kohtaan, sen sijaan että lähtisit etäiselle tienraivausalueelle? Ota vakka pois valosi päältä, jotta toiset näkisivät sen ja ”ylistäisivät teidän Isäänne”. – Matt. 5:15, 16.

USKON JA NUHTEETTOMUUDEN SÄILYTTÄMINEN

Miten on sen laita? Sinä sanot pelkääväsi antaa valosi loistaa käydessäsi koulua, pelkääväsi, että sinulle nauretaan ja sinua pilkataan ja vainotaan enemmän kuin nyt. Mutta jos joku ajattelee, että on mahdollista välttää vainoa ja häväistystä ja kuitenkin pysyä kristittynä, niin hän on saanut vääriä tietoja. Niin kauan kuin tämä asiainjärjestelmä on olemassa Saatanan hallinnon alaisuudessa, niin Kristuksen tosi seuraajia vihataan ja vainotaan. Jeesus sanoi siten: ”Jos maailma teitä vihaa, niin tietäkää, että se on vihannut minua ennenkuin teitä. . . . Jos he ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat.” Apostoli Paavali lisää: ”Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi.” ”Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan.” Sinäkään et voi säästyä tältä vaikeudelta, mutta ”olkaa turvallisella mielellä!” sanoo Jeesus, sillä se on voitettavissa. Hänkin voitti sen. – Joh. 15:18–20; 16:33; Apt. 14:22; 2. Tim. 3:12.

Totuuden vertaaminen eksytykseen vahvistaa vain totuutta. Jos sinä rakennat siis uskosi perustan Jumalan Sanan lujalle totuudelle, niin ole varma, että se pysyy järkkymättömänä, kun sitä koetellaan pakanallisilla kehitystaruilla ja kommunismin jumalattomilla teorioilla. Herran palvelijain pitäisi sitäpaitsi tuntea tänä päivänä ja aikana hyvin kaikki pakanauskonnot, nekin, joita tiedemiehet ja kommunistit opettavat, voidakseen auttaa petettyjä vilpittömiä ihmisiä oppimaan totuuden.

Oppikoulut ovat siveellisesti surkuteltavassa tilassa. Nämä kaikenlaisten moraalittomien tapojen hedelmälliset idättämöt lähettävät joka vuosi yhteiskuntaan yhä kasvavan määrän haaksirikkoutuneita, joiden joukossa on sukupuolisesti luonnottomia ja huumausaineiden orjia. Mutta on typerää ajatella voivansa pelastua tämänkaltaisesta painostuksesta jättämällä koulun, sillä jos missä, niin ulkopuolella maailmassa ovat olosuhteet vielä pahemmat. Nyt on ’viimeiset päivät arveluttavine aikoineen, joista on vaikea selviytyä’. – 2. Tim. 3:1–5.

Nuhteettomuus Jumalan edessä on henkilökohtainen asia. Vanhemmat ovat vastuussa siitä, että antavat lapsilleen teokraattista valmennusta ja opetusta Jumalan laeissa ja käskyissä, mutta kun lapset ovat oppikouluiässä, niin he ovat itse henkilökohtaisesti vastuussa suuressa määrin noudattamastaan menettelystä. Jos he eivät voi seisoa jumalisen vanhurskauden puolella nuorille tulevissa koetuksissa ja viettelyksissä oppikouluissa, niin he lankeavat varmasti myöhemmin, kun suuremmat koetukset kohtaavat heidät. Kotkan poikaset oppivat lentämään ja huolehtimaan itsestään, ennenkuin ne saavuttavat täysi-ikäisyyden.

Näin ollen käy ilmeiseksi, että kun edelläolevia syitä, joiden vuoksi ei pitäisi käydä oppikoulua, koetellaan ja eritellään, niin ne näyttävät melko heikoilta ja riittämättömiltä. Mutta miten on sitten myönteisen puolen laita? Onko olemassa hyviä, tervejärkisiä syitä, miksi Jumalalle pyhittäytyneitten pitäisi harjoittaa tuollaisia maallisia oppikoulututkimuksia tänä päivänä ja aikana niissä maissa, joissa on pakollinen oppivelvollisuus?

OPISKELIJOILLE TARJOUTUVAT EDUT

Missä iässä henkilöt pyhittäytyvätkin Herralle, joko vanhuusvuosinaan tai ollessaan aivan nuoria, niin siitä päivästä lähtien ei heidän halunsa ja velvollisuutensa ole ainoastaan omistaa kaikki, mitä heillä jo on, Herran palvelukseen, vaan myöskin lisätä pätevyyttään, kykyjään ja lahjojaan. Esimerkiksi lukemis-, lausumis-, kirjoittamis- ja puhumiskykyä pitäisi parantaa evankeliumin palveluksen takia. Mitä valistusta opiskelija saaneekin, se voidaan ja tulisi käyttää Jehova Jumalan kunniaksi.

Tavallisiin oppikoulukursseihin sisältyy paljon arvokasta tietoa. Historiallisia ja maantieteellisiä tosiasioita, niin muinaisia, keskiaikaisia kuin nykyisiäkin, kemian, fysiikan ja biologian, matematiikan, vieraitten kielten jne. perustietoja voidaan käyttää erittäin hyödyllisesti myöhempinä vuosina. Ja vaikka jossakin kurssissa tarjotut tiedot eivät olisikaan käytännössä minkään arvoisia, niin opiskelijat voivat oppia kumminkin käymällä määrätyn kurssin, miten tutkitaan, opitaan keskittymistaitoa ja muistetaan. He voivat oppia käyttämään järkeä, johdonmukaisuutta, seulomaan todisteita, punnitsemaan väitteitä, syrjäyttämään ennakkoluulonsa ja olemaan vastaanottavaisia.

On myös tärkeää oppia käytännöllinen ammatti osa-ajan työtä varten, jotta voisi pysyä evankeliumin palveluksessa. On suositeltavaa, että tosi evankeliumin palvelija tekee työtä toimeentulokseen niinkuin apostoli Paavali, jotta hän ei olisi taakkana seurakunnalle. (Apt. 18:3; 1. Kor. 4:12; 2. Kor. 11:9; 1. Tess. 2:9; 2. Tess. 3:7–9) Konekirjoitus, kirjanpito, kotitalous ja mekanikkokurssit saattavat olla sentähden hyvin hyödyllisiä.

Oppikoulujen opiskelijat voivat tavallisten teoreettisten tutkimusten lisäksi oppia toisia hyödyllisiä asioita. On mahdollisuus oppia olemaan tekemisissä ihmisten kanssa, olemaan vapaa ja luonteva toisten läheisyydessä sekä puheessa että käytöksessä. Tasapaino ja tahdikkuus ovat erittäin tarpeellisia vaatimuksia Jumalan julkisille palvelijoille, eikä näitä seurusteluläksyjä voida oppia koskaan kotona tai eristettynä toisten ihmisten yhteydestä. Maailmassa on paljon ujoja ihmisiä, jotka ovat vaikeuksissa koko elinikänsä yksinkertaisesti siitä syystä, että heidät eristettiin heidän ollessaan kehitysiässään toisella kymmenellä.

SUORA MENETTELYOHJE

Tunnustaen oppikoulusivistyksen monet edut ja ymmärtäen monien olevan vailla hyvää valistusta Vartiotorni-Seura valmisti Teokraattisen virantoimituksen oppikurssin 1943. Tätä käsitellessään sanoi Jehovan todistajain vuosikirja (engl.) 1944 sivuilla 64 ja 65 lisäksi:

”Eräät ryhmien nuoremmat julistajat ovat herättäneet kysymyksen, miten suuri sivistys heidän pitäisi saada yleisissä kouluissa, ennenkuin he ryhtyvät kokoajan tienraivauspalvelukseen tai johonkin muuhun toimeen. Oikeilla raiteilla harkittu valistus on aina ollut eduksi, ja tieto siitä, miten tulee tutkia, on tärkeä. Ihminen arvostaa aina myöhempinä ikävuosinaan mielen kouluttamista nuorena oikeita tutkimis- ja opiskelumenetelmiä käyttäen. Vanhempien velvollisuus on huolehtia siitä, että heidän lapsensa saavat tämän koulutuksen nuoruudessaan. Koulut ovat olleet kautta maan suureksi avuksi Amerikan kansalle paremman koulutuksen saamisessa lukemisessa ja kirjoittamisessa ja ovat valmistaneet epäilemättä monia heistä paremmin lukemaan, tutkimaan ja omaksumaan Valtakunnan sanomaa.

”Ehdotamme niille nuorille, jotka eivät voi päättää, mitä heidän tulisi tehdä tavalliseen koulutukseensa nähden, että he jatkavat koulunkäymistä ja hankkivat niin paljon opetusta kansakoulussa ja oppikoulussa kuin mahdollista, varsinkin jos valtion lait asettavat opiskelulle ikärajan. Ehkä ns. kauppakurssi tekee heille enimmän hyvää heidän valmistumisekseen tulevaan kentällä suoritettavaan palvelustyöhönsä. Jos he opiskelevat kirjanpitoa, konekirjoitusta, pikakirjoitusta, matematiikkaa ja muita yleisiä aineita, niin ne saattavat olla hyödyksi jolloinkin tulevaisuudessa, niin myös kemia, fysiikka tai kielet. Englanninkieli ja historia ovat aina hyvät, sillä ne avartavat mieltä. Eikä jokin ammattikurssikaan, kuten puusepän, kirjapainoalan jne., mene hukkaan. Muista, että Jeesus oli puuseppä ja Paavali teltantekijä; toiset olivat kalastajia. Ammatti voi joskus olla hyödyksi. Opiskele ollessasi nuori. Kun ne Herran järjestöön kuuluvat, jotka ovat pyhittäneet elämänsä Valtakunnalle, suorittavat näitä eri kursseja oppikouluissa, joissa useimmissa tarvitsee opiskella vain 6–8 tuntia päivässä, niin heidän on hyvä olla osallistumatta koulun urheiluun ja seuraelämän tapahtumiin. Pysyttelemällä erillään tämän maailman asioista voi olla täydellisemmin yhteydessä Herran kansan kanssa kenttäpalvelustoiminnassa. Monet oppikoulut sulkevat ovensa oppilailta jo varhain iltapäivällä, ja eräät kesätienraivaajat, jotka menevät jälleen kouluun, huomaavat, että he voivat saavuttaa 60 tunnin tavoitteensa käyttämällä muutamia tunteja iltapäivällä ja illalla kenttäpalvelukseen, varsinkin viikonlopuilla.

”Tällainen nuorempana otettu kurssi valmistaa näitä nuoria, jotka odottavat tienraivaustyötä ja Vartiotornin Raamattu[koulua] Gileadia, tähän [kouluun]. Nuoren ihmisen sopiva varhainen kouluttaminen ja valmentaminen on tosi hyödyksi ja avuksi hänelle Vartiotornin Raamattu[koulussa] Gileadissa tai missä hyvänsä hänellä on etu palvella Luojaansa. Kokonaan Herralle pyhittäytyneitten nuorten tulisi valmistautua tulevia palvelusvuosia varten. Tietäen, että iankaikkinen elämä on asetettu heidän eteensä, heidän tulisi tehdä itsestään parhaimmalla tavalla sopivia kunnioittamaan Herran nimeä ja laulamaan hänen loistoisan valtakuntansa ylistystä. Kaikkien näiden nuorten tulisi osallistua erittäin toimeliaasti teokraattiseen palveluskurssiin. Monet suunnittelevat tienraivauspalvelukseen menoa, kun he pääsevät oppikoulusta, täyttääkseen kahden kokonaisen vuoden tienraivausvaatimuksen ja valmistuakseen kutsuttaviksi Gileadiin ja sitten edelleen, mille kentille Herra ohjanneekin. Mikä tulevaisuus! Seuratkoon Herran runsas siunaus jatkuvasti näitä nuoria ja heidän valmistautumistaan tähän loistoisaan työhön. Oikea kasvatus vanhurskasten vanhempien opastuksella on lahja, mitä tulee pitää arvossa koko elämän aika, eikä sen omaksumista kadu koskaan.”

Ollen nyt täysin vakuuttunut, että on sopivaa ja oikein käydä oppikoulua ennen kokoajan palvelukseen menoa, voit ryhtyä lujasti päättäneenä omaksumaan niin paljon kuin mahdollista koulusta. Muista vanhaa sanontaa, että ’sinä saat siitä, mitä panet siihen’. Tutki siis hyvin. Älä ole luokan huonoin. ”Lainaa” kovasti nykyisiltä egyptiläisiltä ja babylonialaisilta, niinkuin Mooses ja Daniel ja Danielin kolme toveria tekivät, jotta sinut havaittaisiin ”kaikissa viisautta ja ymmärrystä vaativissa asioissa” ”kymmentä kertaa etevämmäksi” luokkatovereitasi, niin että ne, jotka katselevat kasvojasi, antaisivat kunnian ja ylistyksen sinun Jumalallesi Jehovalle ja hänen kansalleen. – Dan. 1:20; Apt. 7:22.

Sinä teet ponnistellessasi täten tunnollisesti ja vakavasti opiskelijana opettajistasi ystäviä. Ystävysty myöskin toisten opiskelijain kanssa, ei liittymällä heidän kerhoihinsa eikä juoksemalla heidän kanssaan samoihin irstaan käytöksen hurjasteluihin, vaan voita heidän luottamuksensa, ystävyytensä ja ihailunsa laupeudellasi, hellällä armahtavaisuudellasi, nuhteettomuudellasi, suoruudellasi ja luotettavuudellasi. Voimakkaat kalat uivat virran yläjuoksua kohti, vastavirtaan. Osoita ennen kaikkea ystävällisyyttä ja rakkautta sekä opettajille että oppilaille pyrkimällä vilpittömästi antamaan heille saman lohdun ja toivon, mikä itselläsikin on tuntiessasi Jehova Jumalan päätöksen perustaa valtakuntansa hallitsemaan koko maata – mikä on totisesti ihmisen ainoa toivo!