Lukijain kysymyksiä

● Seitsentoistavuotias poikamme on ollut jo useiden vuosien ajan vaikea käsitellä, ja toisinaan hän uhkaa ottaa meidät hengiltä, jos emme toimi sen mukaan kuin hän ajattelee ja tekee. Hän on kiivasluonteinen. Hän ei välitä etsiä työtä, vaan sanoo, että meidän velvollisuutemme on tukea häntä aineellisesti, mitä tahansa hän haluaakin. Mitä meidän pitäisi tehdä? – E.D., USA.

Lasten itsepäisten taipumusten voittaminen vaatii vanhemmilta paljon kärsivällisyyttä. Heidän täytyy olla lujia, mutta heidän täytyy myös osoittaa todella rakastavansa lapsiaan. Raamatun arvovaltaan ja järkisyihin tulisi jatkuvasti vedota, ja vanhempien esimerkin pitäisi osoittaa, että he ovat itsekin niille alamaisia. Tiettyyn ikään asti lapset ovat mukautuvaisia, mutta kun toisella kymmenellä oleva ryhtyy avoimeen kapinaan, ovat ankarammat toimenpiteet tarpeen. – Hepr. 12:7–11.

Kun muinaisen Israelin aikana poika oli avoimesti kapinallinen, hänen vanhempansa luovuttivat hänet kaupungin vanhempien miesten haltuun rangaistavaksi. Nämä määräsivät rangaistukseksi kuoleman kivittämällä. Kapinoimista ei annettu anteeksi hänen nuoruutensa takia. Vaikka meillä ei olekaan nykyään esikuvallista, teokratiaa hallitsemassa maata, meillä on kuitenkin teokraattinen käytäntö kodissa ja seurakunnassa sekä maan siviililaki. Jos poika kieltäytyy tunnustamasta kodissa vallitsevaa teokraattista käytäntöä, silloin tulisi vedota seurakunnassa vallitsevaan teokraattiseen käytäntöön. Jos kapinallinen poika kieltäytyy kiinnittämistä huomiota seurakunnan ääneen, vanhemmilla on täysi oikeus luovuttaa hänet maan viranomaisille käsiteltäväksi siten, kuin heistä näyttää parhaalta. Tämä toimenpide voi riittää saattamaan kapinallisen pojan takaisin järkiinsä.

On totta, että vanhempien velvollisuus on pitää huolta lapsistaan, mutta vain niin kauan kuin lapset eivät kykene pitämään itse huolta itsestään, ja niin kauan kuin he tunnustavat vanhempien johtoaseman ja toimivat yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa. Jos he kieltäytyvät tekemästä niin, ei heillä ole mitään oikeutta vaatia vanhemmiltaan avustusta. Tähän soveltuisi myös 2. Tessalonikalaiskirjeen 3:10:nnessä esitetty periaate: ”Kuka ei tahdo työtä tehdä, ei hänen syömänkään pidä.”