Salomon viisaus

KUKA ei olisi kuullut kuningas Salomon viisaudesta? Se on tullut samalla tavalla sananparreksi kuin Jobin kärsivällisyys. Haluaisitko sinä olla yhtä viisas kuin Salomo oli? Onko se mahdotonta? Ei täysin. Sinä voit todellakin osoittaa samankaltaista viisautta kuin Salomo ratkoessasi pulmiasi noudattamalla samoja ohjeita kuin hänkin.

Jumalan sana, Raamattu, esittää runsaita ja eloisia todisteita Salomon viisaudesta. Ensimmäisten kerrottujen esimerkkien joukossa on se, missä oli kaksi naista, joista kumpikin väitti erään elävän lapsen olevan omansa ja kuolleen lapsen kuuluvan toiselle. Miten Salomo ratkaisi, mikä oli totuus? Tietäen hyvin millaiset tunteet äidillä on omaa lastaan kohtaan, hän määräsi elävän lapsen halkaistavaksi ja puolikkaan annettavaksi kummallekin. Se, miten kumpainenkin suhtautui tähän, ilmaisi, kenen lapsi oli. – 1. Kun. 3:16–28.

Salomon jättiläismäisen rakennussuunnitelman tehokas järjestely vaati myös häneltä suurta viisautta, sillä se ei käsittänyt ainoastaan yli 183 000 työmiestä, vaan myös sellaisen kuparinsulatussuunnitelman, että hänestä puhutaan ”kuparikuninkaana”. Hänen suorittamansa Jehovan temppelin vihkiminen todisti niin ikään hänen viisaudestaan. Se tarjosi hänelle tilaisuuden suorittaa laajakantoisia töitä, kuten nähdään siitä, että hän uhrasi 22 000 raavasta, 120 000 lammasta ja hankki jättiläismäisen, hyvin harjoitetun orkesterin sekä kuoron ja piti kaunopuheisen rukouksen tuossa tilaisuudessa. – 1. Kun. 5:1–8:66; 2. Aikak. 2:1–7:11.

Henkeytetty kertomus sanoo Salomon viisaudesta: ”Salomon viisaus oli suurempi kuin kaikkien Idän miesten. . . . Hän oli viisaampi kaikkia ihmisiä, . . . Salomo sepitti kolmetuhatta sananlaskua, ja hänen laulujansa oli tuhatviisi”, ja niistä suurenmoisin on ”Korkea veisu”. Hän oli myös asiantuntija luonnonhistorian, kasvi- ja eläintieteen, alalla. Ihmiset tulivat kaukaa kuulemaan hänen viisauttaan. – 1. Kun. 4:29–34.

Salomon kirja Saarnaaja on kirjaimellisesti viisaitten havaintojen täyttämä. Hän käsitteli siinä kaikkien maallisten pyrkimysten turhuutta, koska ihmisten osana on onneton työ elämän epävarmuuden tähden. Hänen tässä kirjassa esitettyihin viisaisiin huomioihinsa kuuluu sekin, että ajoittaminen on tärkeätä (”Aikansa on joka asialla taivaan alla”), että kahden on parempi kuin yksin, että viisaus ja tieto ovat hyödylliset samoin kuin rahakin, että ihminen on kuolemassa tiedoton eikä hänellä ole parempaa etua kuin eläimellä ja että, ennen kaikkea, Jumalan pelkääminen ja hänen käskyjensä pitäminen on ihmisen koko velvollisuus. – Saarn. 3:1; 4:9; 7:13; 3:19; 12:13.

Sananlaskujen kirja antaa vielä suuremmassa määrin esimerkkejä Salomon viisaudesta. Hän osoittaa siinä ennen kaikkea, miksi viisaus on toivottavaa: viisaus merkitsee rauhaa, onnea ja pitkää ikää. (3:13–18) Vielä enemmänkin, olemalla viisaita alhaiset ihmisluomukset voivat todella myötävaikuttaa Luojan onnellisuudeksi ja hänen kunniaan saattamisekseen: ”Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen.” (27:11) Ja hän korostaa läpi koko kirjan, noin viisitoista kertaa, Jehovan pelkoa, jonka hän osoittaa Sananlaskujen 9:10:nnessä olevan ”viisauden alku”.

Hänen monista viisautta koskevista valiopaloistaan tässä kirjassa seuraavat ovat muutamia:

”Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.” ”Jehovan siunaus rikkaaksi tekee, eikä hän lisää siihen mitään tuskaa.” ”Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.” ”Vaella viisasten kanssa, niin viisastut.” ”Leppeä vastaus taltuttaa kiukun.” ”Kopeus käy kukistumisen edellä.” ”Joka on hidas vihaan, on parempi kuin sankari.” ”Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta.” ”Osta totuutta, älä myy.” ”Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä mikin päivä synnyttää.” ”Ystävän lyönnit ovat luotettavat.” ”Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvattu.” – Sananl. 4:23; 10:22; 11:25; 13:20; 15:1; 16:18, 32; 18:13; 23:23; 27:1, 6; 29:25.

Mistä kuningas Salomo sai tällaisen viisauden? Luojaltaan, Jehova Jumalalta, vastaukseksi rukoukseen: ”Herra, minun Jumalani, . . . minä olen kuin pieni poikanen: en osaa lähteä enkä tulla. . . . Anna sentähden palvelijallesi kuuliainen sydän tuomitakseni sinun kansaasi ja erottaakseni hyvän pahasta.” Niin, koska nuori mies Salomo ymmärsi tarvitsevansa viisautta ja meni oikealle Lähteelle etsimään sitä, hänestä tuli tosi viisas. – 1. Kun. 3:7–9.

Mutta Salomo pysyi viisaana vain niin kauan kuin hän säilytti ”kuuliaisen sydämen”. Kun hän oli vanhalla iällään pitänyt pilkkanaan Jumalan nimenomaista käskyä, että hänen palvelijansa eivät saaneet mennä naimisiin pakanoitten kanssa eivätkä hänen kuninkaansa ottaa monta vaimoa itselleen, Salomo menetti viisautensa. Huomattakoon, että Salomo tämän tapahduttua teki vastoin omaa neuvoaan: ”Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. Tunne hänet kaikilla teilläsi.” Seurauksena oli, että Salomosta tuli tyhmä, ja hän kuoli Jumalan suosion ulkopuolella. (Sananl. 3:5, 6; 5. Moos. 7:3, 4; 17:14–18) Sinulla on siis Salomossa sekä noudatettava esimerkki, silloin kun hän oli viisas, että kartettava esimerkki, kun hänestä tuli tyhmä.

Sinä et ole ehkä henkilökohtaisesti niin tarkka elämän huomioitsija kuin Salomo oli, etkä sinä saata olla yhtä pätevä järjestäjäkään kuin hän oli, mutta sinä voit ammentaa samasta viisauden Lähteestä kuin hän ja siten ilmentää elämässäsi viisautta, mikä ylittää ihmisten viisauden. Voit rukoilla Jumalalta viisautta samoin kuin Salomokin: ”Jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan.” – Jaak. 1:5.

Mutta tässä ei ole kaikki. Mooses sanoi Israelin kansalle: ”Minä olen opettanut teille käskyt ja säädökset, niinkuin Herra, minun Jumalani, on minua käskenyt, . . . Noudattakaa ja seuratkaa niitä, sillä se on oleva teidän viisautenne ja ymmärryksenne.” – 5. Moos. 4:5, 6.

Niin, jotta saisit samanlaisen viisauden kuin Salomo, sinun täytyy kääntyä Jumalan ja hänen Sanansa puoleen ja sitten pitää ja tehdä ”kuuliaisin sydämin”, minkä opit tuntemaan hänen tahdokseen itseesi nähden.