Kuinka paljon israelilaisia lähti Egyptistä?

TOISEN Mooseksen kirjan 12:37, 38 herättää kysymyksen, kuinka paljon israelilaisia lähti Egyptistä niisanin 14. päivän yönä 1513 eKr. Tässä kohdassa sanotaan: ”Ja israelilaiset lähtivät liikkeelle ja kulkivat Ramseksesta Sukkotiin; heitä oli noin kuusisataa tuhatta jalkamiestä, paitsi vaimoja ja lapsia. Ja myös paljon sekakansaa meni heidän kanssansa, sekä lampaita ja raavaskarjaa suuret laumat.” Tästä näyttäisi, että noin 2–3 miljoonaa miestä, naista ja lasta, israelilaisia ja sekakansaa, lähti liikkeelle Egyptistä sinä yönä.

Mutta niin ei ole, sanoo A Catholic Bible Commentary (Katolinen raamatunselitysteos). ”Jotkut selittävät, että kuusisataa tuhatta gebarim ovat taistelevia miehiä, mikä merkitsisi noin kolmen miljoonan mahdotonta yhteissummaa. . . . Niin suuri ihmisjoukko karjoineen ja omaisuuksineen tuskin voisi mennä Punaisen meren yli kahlaamosta yhtenä ainoana yönä. . . . Ilmoitettu lukumäärä on sen tähden epäilyttävä ja saattaa johtua tekstin virheellisyydestä.”

Protestanttinen Interpreter’s Bible (Selittäjän Raamattu) omaksuu tämän katolisen asenteen: ”On todennäköistä, että tämä mahdoton luku johtuu siitä, että sanojen ’Israelin lapset’ heprealaiset kirjaimet selitetään numeroiksi. . . . Tällä luvulla ei ole mitään perusteita todellisuudessa, mikä ilmenee melkein miltä kannalta katsoen tahansa. Näin suuri lukumäärä ei olisi voinut asua Egyptissä eikä varjeltua hengissä autiomaassa. Eikä heille olisi ollut tilaa Kanaanissa.” – I osa, sivu 925.

Samaa mieltä on juutalainen arkeologi ja tiedemies Nelson Glueck. Hänen mukaansa ”2. Mooseksen kirjan [12:37] tavallinen käännös Egyptistä lähteneitten israelilaisten lukumäärästä ’kuusisataa tuhatta’ ei ole järjellinen, jos se otetaan kirjaimellisesti.” – New York Times Magazine, 25.9.1960.

Yhtäpitäviä edellisten uskonnollisten auktoriteettien kanssa ovat sellaiset maalliset auktoriteetit kuin The Encyclopedia Americana (Amerikkalainen tietosanakirja) missä sanotaan mm.: ”Neljäs Mooseksen kirja, missä kerrotaan sukukuntien väenlasku, on saattanut liioitella ihmisten lukumäärän – autiomaa ei olisi voinut ylläpitää sellaisia paljouksia.” – 10. osa, sivu 641.

Mitä on sanottava kaikista näistä vastaväitteistä? Onko tapahtunut käännösvirhe tai tekstivirhe tai liioittelu? Eikö Egyptissä, autiomaassa ja Luvatussa maassa voinut olla niin paljon ihmisiä? Vastauksen kaikkiin näihin kysymyksiin täytyy olla painokkaan kielteinen.

Mooseksen kirjoituksen vilpittömyys tekee heti tyhjäksi sen väitteen, että olisi tapahtunut liioittelu. 2. Mooseksen kirjan 12:37:nnen väärin kääntämisestä tai tekstivirheestä voidaan sanoa, että jos sellainen olisi tapahtunut, niin virheen olisi pitänyt hiipiä myös 2. Mooseksen kirjan 38:26:nteen, missä esitetään täsmällisempi luku 603 550 20-vuotisia ja vanhempia miehiä, jotka oli merkitty palvelukseen. Silloin sen olisi täytynyt hiipiä myös 4. Mooseksen kirjan 1. lukuun, missä mainitaan eri sukukuntien lukumäärät, jotka tekevät yhtä suuren summan. Ja vielä on 4. Mooseksen kirjan 11:21:nnessäkin virhe tai tekstin väärä käännös, sillä Mooses, joka valittaa Jehovalle sitä, että hänen kansansa huutaa lihaa, sanoo siinä heitä olleen 600 000 jalkamiestä.

Israelilaisten lukumäärän on täytynyt todella olla huomattava, mikä ilmenee siitä, että he rakensivat Piitomin ja Ramseksen kaupungit, ja siitä, että faarao sanoi: ”Israelilaisten kansa on suurempi ja väkevämpi kuin me”, sekä siitä seikasta, että faarao kokosi koko sotajoukkonsa palauttaakseen israelilaiset. – 2. Moos. 1:9–12; 14:6–9.

Miten heidän joukkonsa pystyivät menemään Punaisen meren yli yhdessä yössä? Kertomuksessa ei sanota mitään siitä, kuinka leveä kulkutie oli, joten sen on vain tarvinnut olla kyllin leveä, niin että kaikki israelilaiset saattoivat mennä yli yhtenä yönä. Emmekö lisäksi lue tämän joukon ylläpitämisestä autiomaassa, että Jehova varasi mannaa kuutena päivänä viikossa israelilaisten ruokkimiseksi ja kahdessa tilaisuudessa suuret viiriäisparvet? – 2. Moos. 16:4–18; 4. Moos. 11:31, 32.

Siitä, pystyikö Egypti ylläpitämään ja sijoittamaan tällaisen joukon israelilaisia, William Jenks sanoo teoksessaan Bible Commentary (Raamatun selitysteos): ”Monet ovat otaksuneet tällaisen kasvun olevan mahdoton uskoa, mutta on todistettu, että Goosenin maa voisi nykyäänkin ylläpitää näin paljon väkeä . . . Mitä vaikeuksia siinä sitten on, että 3 000 000 voitiin elättää 20 000 neliökilometrillä?” Israelin tasavallalla on nykyään pinta-alaa noin 20 000 neliökilometriä ja yli kahden miljoonan väestö. Menneinä vuosina Israelilla oli 25 000 neliökilometriä maata, koska osa sen alueesta oli Jordanin itäpuolella.

Raamatun kantaa tukee myös 2. Mooseksen kirjan 12:37:nteen Soncino-Raamatussa painettu alaviite: ”On epäilemättä vaikeuksia sen ymmärtämisessä, että näin suuri ihmisjoukko lähti yhtaikaa ja yhdestä paikasta, mutta tapahtumalla on rinnakkaisuuksia historiassa. 18. vuosisadan lopulla lähti 400 000 tataaria yhtenä yönä Venäjän rajalta kohti Kiinan rajaseutuja.”

Kun otamme huomioon kaikki tosiasiat, niin Raamatun kertomus pitää paikkansa.