Babylon kukistuu mutta sen uskonto jää vallitsemaan kansoja

1. Minkä kysymyksen Babylonin kukistuminen maailmanvaltana herätti?

OLEMME edellisissä numeroissa käsitelleet sitä, miten Persian Kyyros kukisti Babylonin vuonna 539 eaa. Babylonia ei tästä lähtien ollut enää poliittinen maailmanvalta. Mutta entä Babylonin uskonto? Kun Babylonin poliittinen valta hävisi ja maailmanhallinta siirtyi seemiläisiltä arjalaisten käsiin, niin kuoliko Babylonin uskonto sen mukana? Ei suinkaan. Miksi ei?

2. a) Millä tavalla oli aikaisemmin laskettu perustus kansojen babylonilaisuskonnon harjoitukselle? b) Kun Babylon menetti poliittisen yliherruuden, niin mitä sen papeille tapahtui, ja mitä he olivat päättäneet? c) Mihin suuntaan he katsoivat ja millaisin seurauksin?

² Ensiksikin laskettiin Seemin uskollisia jälkeläisiä lukuun ottamatta kaikkien kansojen babylonilaisuskonnon harjoittamisen perustus, kun Baabelin tornia rakennettiin Nimrodin aikana. Kielten yliluonnollinen sekoittaminen hajotti perheet, mutta ne veivät väärät uskonnolliset ajatukset mukanaan.a Pakanakansat pitivät Babylonia jälkeenpäin uskonnon keskuksena. Toiseksi Babylonin kukistuttua vuonna 539 eaa. persialaiset ajoivat sen papit pois. Mutta pappien mielessä ei ollut antaa babylonilaisen uskonnon perinteellisen vallan ja yliherruuden kuolla. Vaikka Babylon menettikin poliittisen yliherruutensa, sen Nimrodin alkuunpanema uskonto säilyi uskonnon maailmanmahtina paitsi niihin nähden, jotka pysyivät Jehovan tosi palvonnassa Jerusalemissa. Saatanan taitavan juonittelun alaisuudessa se loi heti katseensa länttä kohti perustaakseen uuden keskuksen papistolleen ja Belsassarin vallanperimykselle. Me saammekin nähdä, miten sen ydinolemus suodattui luopiokristillisyyteen ja se sai todella valtaansa sen osan maasta, jota ruvettiin kutsumaan kristikunnaksi.

BABYLONILAINEN USKONTO LEVIÄÄ EUROOPPAAN

3. a) Keitä etruskit olivat, ja mikä suhde heillä on Rooman historiaan? b) Kun etruskikuninkaat kukistuivat, niin hävisikö etruskien vaikutus? Selitä.

³ Kauan ennen kuin Babylon kukistui, oli valmisteltu babylonilaisen uskonnon päämiehen siirtämistä Italiaan. Historioitsija J. H. Breasted kertoo kirjassa Ancient Times – A History of the Early World (Vanhan ajan maailman historia), että etruskeiksi kutsuttujen merirosvojen rotu, joka luultavasti tuli Vähästä-Aasiasta, asettui Italiaan vuoden 1000 vaiheilla eaa. Vuoden 800 eaa. jälkeen he levisivät kauas Pohjois-Italiaan ja Roomasta tuli etruskikuninkaan hallitsema kaupunkivaltio toisten etruskikaupunkien tavoin, joita oli Capuasta kauas pohjoiseen Genovan satamaan asti. Nämä kuninkaat hallitsivat kaksi ja puoli vuosisataa. Näin ollen Rooman kuninkaat noin vuodesta 750 vuoteen 500 eaa. olivat yksinomaan etruskeja. Rooman perimätiedonmukainen perustaminen vähän ennen vuotta 750 eaa. vastaisi tällöin sitä, kun etruskit valloittivat sen ja tekivät siitä vahvan kuningaskunnan. Arkeologiset todistukset tukevat tätä, vaikkei kirjoitettuja todistuskappaleita Roomasta tältä varhaiselta kaudelta olekaan olemassa. Vaikka nämä etruskikuninkaat toivat parannuksia Roomaan, niin heidän julmuutensa ja hirmuhallituksensa aiheutti lopulta kapinan, ja noin vuonna 500 eaa. päättyi Rooman kuningaskunnan historia. Mutta tri Breasted sanoo, että nuo etruskihallinnon kaksi ja puoli vuosisataa jättivät Roomaan merkkinsä, jotka ovat aina havaittavissa arkkitehtuurissa, uskonnossa, yhteiskuntarakenteessa ja eräissä muissakin seikoissa.

4. Minkä tiedon Englantilainen tietosanakirja antaa historioitsija Breastedin etruskeista esittämän kertomuksen vahvistukseksi?

⁴ Englantilainen tietosanakirja (The Encyclopædia Britannica) vahvistaa tämän viitaten historioitsija Herodotokseen, joka kertoo, että Atyksen, Maneen pojan, hallitessa vallitsi nälänhätä koko Lyydiassa, ja sitä kesti 18 vuotta. Lopulta hänen poikansa Tyrrhenus vei kuninkaan toimesta puolet väestöstä Smyrnaan ja rakensi laivoja, joilla he lähtivät etsimään elatusta ja maata ja oleskeltuaan monissa kansoissa tulivat Ombriciin, Italiaan, minne perustivat kaupunkeja. Näistä ihmisistä, jotka eivät (Herodotoksen mukaan) enää kutsuneet itseään lyydialaisiksi vaan tyrrheeneiksi, tietosanakirja sanoo edelleen: ”Heidän varhaisimpien jäljellä olevien muistomerkkiensä luonteesta päätellen voidaan ensimmäinen pysyvä asutus ehkä ajoittaa 9. vuosisadan loppuun.” Mikä tyrrheenien uskonto oli? Tietosanakirja kertoo:

5. a) Millainen etruskien uskonto oli? b) Mainitse joitakin esimerkkejä.

⁵ Sen, että etruskit olivat itämaalaisia tai puoleksi itämaalaisia, todistaa heidän varhaisimman taiteensa luonne samoin kuin heidän uskontonsa ja palvontansa monet yksityiskohdat. Se on taidetta, josta ilmenee toisaalta läheinen kosketus Mesopotamiaan, Syyriaan ja Kyprokseen ja toisaalta Egyptiin. Etruskien 7. vuosisadan kulta- ja koruteosten jumalat ja mytologiset kuvat ovat ilmeisesti aasialaisen mytologian sankareita ja jumalia. . . . Palvontamenojen ja uskonnon alalla on useita yksityiskohtia, jotka on otettu suoraan Mesopotamiasta, ja koko tunnelma ja ilmapiiri on puhtaasti itämainen. Silmiinpistävimmät yhtäläisyydet ovat ennustelun ja merkkien selityksen harjoittamisessa, sillä tapa ennustaa lammasten maksasta tai lintujen lennosta on puhtaasti kaldealainen . . . Mesopotamiassa on löydetty saveen tehtyjä, nuolenpääkirjoituksella varustettuja maksan malleja, jotka muistuttavat täsmälleen Piacenzasta [Emilian provinssista, Italiasta] löydettyä pronssimallia. Se on jaettu osastoihin, joista jokainen on varustettu sitä hallitsevan jumalan etruskinkielisellä nimellä.b

6. a) Mainitse joitakin kehitysvaiheita 6. vuosisadalle asti eaa. b) (Alaviitteineen) Missä Etruria oli, ja mikä nykyinen nimi johtuu siitä?

⁶ Arkeologia osoittaa siis selvästi etruskien tulleen jostain Vähän-Aasian osasta ja nousseen Toskanan rannikolle. Vejistä Etruriassa,c Roomasta pohjoiseen, tuli yksi heidän huomattavista kaupungeistaan. Rooma nieli lopulta Etrurian. Kuudennella vuosisadalla oli voimassa kahdentoista kaupungin valtioliitto, joka piti vuosikokouksensa Lacus Volsiniensiksen (Bolsenan järven) pohjoispuolella olevassa Voltumman pyhäkössä, ja näyttää siltä, että tämä valtioliitto rajoittui pääasiallisesti uskonnon asioihin. Kaikki tämä sattui ennen Babylonin 6. vuosisadalla (539 eaa.) tapahtunutta kukistumista.

7. a) Oliko Rooman perimä uskonto suoranaisemmin babylonialainen kuin se, mitä muut senaikaiset kansat harjoittivat? b) Mistä Babylonin papit olivat kiinnostuneita, ja mitä he tekivät tultuaan ajetuiksi pois Babylonista? c) Mitä Raamattu kertoo Pergamosta?

⁷ Babylonin uskonto sai siis lujan jalansijan Euroopassa, eikä tämä ollut ainoastaan etäinen yhteys Baabelin aikoihin, vaan suoraan polveutuva perintö. Mutta meitä kiinnostaa tässä pääasiassa Babylonin papisto. Samoin kuin Saatana oli perustanut babylonilaisen uskonnon Nimrodin välityksellä vastustamaan tosi palvontaa, samoin hänen henkensä sai Babylonin papiston huolehtimaan siitä, ettei Belsassariin itseensä päättyvä papisto ja uskonnollinen vallanperimys lakkaisi, kun Babylon oli hävinnyt pääkaupunkina. Teoksesta Kilikian kotijumalatd luemme Babylonin kukistumisen jälkiajasta: ”Kukistetut kaldealaiset pakenivat Vähään-Aasiaan ja sijoittivat keskuksensa Pergamoon.” Tämä on se Pergamo eli Pergamos, joka mainitaan Ilm. 2:12, 13:ssa kristillisen seurakunnan sijaintipaikkana paljon myöhemmin, ensimmäisellä vuosisadalla ya. Tästä kaldealaisten päämajan muutosta tri Alexander Hislop sanoo:

8. Mikä muodosti Pergamon valtakunnan? (Alaviite) a) Miten tärkeä Pergamo oli kaupunkina, b) Kuka oli Pergamon jumala?

⁸ Fryygia . . . muodosti osan Pergamon valtakunnasta. Myysia oli toinen, ja myysialaisten sanotaan . . . olevan Nimrodin jälkeläisiä. Sanat kuuluvat: ”Nebrod [Nimrodin kreikk. muoto], metsästäjä ja jättiläinen – josta myysialaiset tulivat.” (Ks. Paschal Chronicle, I osa, s. 50.) Myös Lyydia, josta [historioitsija] Livius ja Herodotos sanovat [Italian] etruskien tulleen, muodosti osan samasta valtakunnasta. Todetaksesi, että Myysia, Lyydia ja Fryygia olivat Pergamon valtakunnan olennaisia osia, ks. SMITH, Classical Dictionary, s. 542.e

USKONNON VAIKUTUS ROOMAAN

9. Miten etruskilaisuus vaikutti uskonnollisesti Roomaan?

⁹ Tällä osoittautui olevan syvä vaikutus Roomaan. Kun etruskikaupungit oli kukistettu ja Roomasta oli tullut tasavalta (509 eaa.), niin roomalaiset omaksuivat etruskijumalat Juppiterin, Junon, Minervan ja muut, ja nyt annettiin ensi kerran kullekin jumalalle ihmisen muoto ja asunto jossain temppelissä tai pyhäkössä. Heidät samastettiin kreikkalaisten jumalien kanssa. Juppiterista, etruskien ”taivaanisästä”, tuli kreikkalaisten Zeus-isän roomalainen muunnos. Mars, sodan jumala, oli taistelevien roomalaisten suosikkijumala. Kristityt omaksuivat myöhemmin saturnaaliat joulukseen ja antoivat niille uuden merkityksen. Eräs nykyaikainen historiateosf yhdistää roomalaisten menot suoraan kaldealaisiin:

10. a) Mihin turmeltuneeseen käyttöön babylonialaiset sovelsivat tähtitieteen tuntemuksensa? b) Osoita, miten roomalaiset omaksuivat kaldealaisten astrologiset tavat.

¹⁰ Kaldealaiset edistyivät suuresti tähtitieteen tutkimisessa yrittäessään saada selville tulevaisuutta tähdistä. Me kutsumme tätä taitoa ”astrologiaksi”. Babylonialaiset ovat järjestelmällisesti koonneet paljon tietoa, ja siitä on tähtitiede juontanut alkunsa. Tähtikuviot, joita sanotaan nyt ”Eläinradan kahdeksitoista merkiksi”, kartoitettiin ensi kerran, ja kiertotähdet Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus olivat tunnetut. Koska näiden kiertotähtien ajateltiin erikoisella tavalla vaikuttavan ihmisten elämään, ne nimettiin viideksi johtavaksi jumalaksi ja jumalattareksi. Me kutsumme näitä kiertotähtiä niiden roomalaisilla nimillä, mutta roomalaiset olivat omaksuneet babylonialaiset sanat ja vain kääntäneet ne roomalaisiksi vastineiksi. Niin kiertotähti Ištarista, rakkauden jumalattaresta, tuli Venus, ja Marduk-jumalan nimi muutettiin Juppiteriksi.

11. a) Miten Pergamo joutui Rooman haltuun? b) Millainen uskonnollinen asema kuningas Attaloksella oli?

¹¹ Vuonna 133 eaa. kuningas Attalos III testamenttasi kuolinvuoteellaan Pergamon ja koko sen alueen roomalaisille, ja siitä kaikesta tuli myöhemmin roomalainen provinssi Aasian nimellä. Kaldealaiset tietäjät olivat valinneet kuningas Attaloksen Belsassarin seuraajaksi, kuten tri Hislop jatkaa sanoen:

12. a) Miten Pergamon kuninkaat saivat uskonnollisen virkansa? b) Mikä perimysjärjestys uusittiin siten?

¹² Pergamon kuninkaat, joiden valtakunnassa kaldealaiset tietäjät saivat turvapaikan, saivat ilmeisesti heidän [tietäjien] ja heihin suopeasti suhtautuvien pakanoiden yleisen mielipiteen ansiosta sen vapaana olleen paikan, missä Belsassar ja hänen edeltäjänsä olivat vallinneet. Heitä tervehdittiin muinaisen Babylonin jumalan edustajina. Tämä ilmenee Pausaniaan lausunnoista. . . . Attalos, jonka valtakunnassa tietäjillä oli tyyssijansa, oli asetettu ja tunnustettu itse Bacchukseksi, tietäjien päämieheksi. Näin täytettiin Belsassarin vapaaksi jäänyt istuin ja kaldealaisten vallanperimyksen katkennut ketju uudistettiin. – The Two Babylons, s. 240, 241.

MISTÄ PAAVINVIRKA ON PERÄISIN?

13. Miksi tutkimme paavinviran alkuperää poikkeuksellisen kiinnostuneina?

¹³ Tänä aikana, jolloin maailman uskonnot tarjoutuvat maailmanrauhan toivoksi roomalaiskatolisen kirkon ottaessa johdon, meidän velvollisuutemme itseämme kohtaan on nyt tutkia ennakkoluulottomin mielin Rooman ylipapin eli paavinviran alkuperää. Tohtori Hislop ottaa lainauksia historiasta kirjansa The Two Babylons (Kaksi Babylonia) sivuilla 239, 240:

14. Miten Rooma suhtautui etruskeihin tieteen ja uskonnon alalla?

¹⁴ Etruskisiirtokunta, joka oli mieltynyt kaldealaisten epäjumalanpalvelukseen, oli siirtynyt eräitten tietojen mukaan Vähästä-Aasiasta [missä Pergamo sijaitsi], toisten mukaan Kreikasta, ja asettunut Rooman välittömään läheisyyteen. Etruskit sulautuivat lopulta Rooman valtioon, mutta kauan ennen kuin tämä poliittinen liitto tapahtui, heillä oli mitä voimakkain vaikutus roomalaisten uskontoon. Alusta lähtien heidän ennustelutaitonsa ja kaikki tieteensä, todellinen tai uskoteltu, mikä oli noiden ennustelijoiden yksinoikeutena, pani roomalaiset suhtautumaan heihin kunnioittavasti. Kaikki myöntävät että roomalaiset saivat tietonsa ennustelusta . . . pääasiassa toskanalaisilta, ts. Etrurian väestöltä, ja aluksi vain tuon maan alkuasukkaitten sallittiin päästä haruspeksin virkaan, joka koski kaikkia palvontatoimituksia, jotka sisältyivät erityisesti uhriin. . . . Rooman korkeimmat jalosukuiset nuoret lähetettiin Etruriaan, jotta heille opetettaisiin siellä kukoistavaa pyhää tiedettä.

15. a) Kuka perusti ylipappien kollegion? b) Mitä valtuuksia ylimmällä papilla, tuon joukon johtavalla jäsenellä oli, ja oliko hän todella alun perin ja tavoiltaan roomalainen?

¹⁵ Ylipappien kollegion perusti Numa Pompilius, Rooman toinen tarunomainen kuningas, ja Hislop sanoo Numasta: ”Tätä jumalaa kutsuttiin Babylonissa Neboksi, Egyptissä Nubiksi eli Numiksi ja roomalaisten keskuudessa Numaksi, sillä Numa Pompilius, roomalaisten suuri pappiskuningas, oli täsmälleen babylonilaisen Nebon asemassa.”g Ylimmästä papista, joka johti tätä kollegiota ja valvoi kaikkia Rooman kansan yleisiä ja yksityisiä uskonnonmenoja kaikissa tärkeissä asioissa, tuli hengessä ja käytännössä etruskien ylipappi. Tri Hislop sanoo tästä:

16. Mitä Hislop sanoo ylipapin istuimen ja vallan todellisesta sijainnista?

¹⁶ Oikealla Babylonin ylipapilla oli istuimensa Rooman valtakunnan [joka ei koskaan ulottunut Etelä-Mesopotamiaan eli Kaldeaan] rajojen ulkopuolella. Tämä istuin oli Belsassarin kuoltua ja Meedo-Persian kuninkaiden karkotettua kaldealaispapiston Babylonista Pergamossa, missä myöhemmin oli yksi Aasian seitsemästä seurakunnasta.h

17. Mihin johtopäätökseen tutkielmamme vie meidät Rooman paavien viran suhteen?

¹⁷ Meille olisi mitä kiinnostavinta tässä lyhyessä historiallisessa katsauksessa nähdä, miten uskonnollinen yhteys Pergamon ja Rooman välillä, josta tuli kuudes maailmanvalta ensimmäisellä vuosisadalla eaa. . . . ilmeni ylipapin virassa. Se osoittaa selvästi, että babylonilainen uskonto todella on Rooman paavien ylipapinviran alkulähde. Kirja ”Kaksi Babylonia” esittää selityksen:

18. a) Milloin Babylonin ylipapin kaikki valtuudet ja toimet joutuivat Rooman hallitsijalle? b) Miten Julius Caesar osoitti vaativansa babylonilaisen ylipapin valtaa?

¹⁸ Ensin Rooman ylipapilla ei ollut välitöntä yhteyttä Pergamoon ja sikäläiseen hierarkiaan, mutta ajan mittaan Rooman ja Pergamon ylipapinvirat samastettiin. Itse Pergamosta tuli Rooman valtakunnan osa, kun viimeinen kuningas Attalos III kuollessaan testamenttasi alueensa Rooman kansalle vuonna 133 eKr. . . . Kun Julius Caesarista, joka aikaisemmin oli valittu ylipapiksi, tuli myös keisarina roomalaisten korkein siviilihallitsija, niin oikean laillisen babylonilaisen ylipapin kaikki mahti ja toimintavalta annettiin ylinnä hänen käsiinsä, koska hän oli nyt Rooman valtion ja Rooman uskonnon päämies, ja hän havaitsi olevansa asemassa, jossa hän voi vaatia näitä valtuuksia. Silloin hän näyttää vaatineen Attaloksen jumalallisen arvon sekä Attaloksen roomalaisille testamenttaaman valtakunnan keskittymistä itseensä; . . . Sitten, hoitaessaan tietyissä tilaisuuksissa korkeaa ylipapillista virkaansa hän luonnollisesti esiintyi babylonilaisen puvun koko loistossa, niin kuin itse Belsassar oli varmaan tehnyt, helakanpunaisessa viitassa, Nimrodin piispansauva kädessään, kantaen Daagonin [kalajumalan] hiippaa ja Januksen [kaksikasvoisen jumalan] ja Kybelen [”äiti”-jumalattaren] avaimia. . . .

19. Kuka ensimmäisenä Rooman keisarina kieltäytyi omaksumasta ylipapin virkaa?

¹⁹ . . . [läntisen valtakunnan keisarin] Gratianuksen hallintoon asti, hänen, joka kuten [historioitsija] Gibbon osoittaa, ensimmäisenä kieltäytyi pukeutumasta epäjumaliseen ylipapilliseen asuun tai istumasta ylipappina. . . .

20. Kun Gratianus kieltäytyi ylipapin virasta, jäikö se virka avoimeksi vai miten?

²⁰ . . . Muutamia vuosia sen jälkeen, kun pakanallinen ylipapin arvonimi oli poistettu, se uudistettiin . . . ja annettiin kaikkine siihen kuuluvine pakanallisine liitännäisineen Rooman piispalle, josta siitä lähtien tuli se suuri tekijä, joka valoi nimikristikuntaan, . . . kaikki muut, muinaisesta Babylonista saadut pakanuuden opit. . . .

21. Kuka Rooman ensimmäisenä paavina otti tämän arvonimen, ja oliko Rooma siihen aikaan kristitty?

²¹ . . . Olosuhteet, joissa tämä pakanallinen arvonimi annettiin paavi Damasukselle, olivat sellaiset, jotka eivät suinkaan olisi saattaneet olla vähemmän koettelevat häntä paljon paremman miehen uskolle ja nuhteettomuudelle. Vaikka pakanuus laillisesti poistettiin Länsi-Rooman valtakunnasta, se oli kuitenkin seitsemän kukkulan kaupungissa vallalla siinä määrin, että Hieronymus [latinalaisen Vulgatan kääntäjä], joka tunsi sen hyvin, sanoo kirjoittaessaan Roomasta juuri tänä aikana, sitä ”kaiken taikauskon likaviemäriksi”. Seurauksena oli, että samalla kun kaikkialla muualla koko valtakunnassa kunnioitettiin pakanuuden poistamista koskevaa keisarin käskykirjaa, Roomassa se oli suuressa määrin kuollut kirje. . . .

22. Mitä voidaan sanoa paavi Damasus I:n luonteesta? (Alaviite) Miten Damasus I sai maallista apua asemansa vahvistukseksi?

²² . . . Mies [paavi Damasus I], joka tuli Rooman piispanistuimelle varkaana ja ryövärinä yli sadan vastustajansa kuolleen ruumiin yli, ei voinut empiä, minkä valinnan hän tekisi. Seuraus osoittaa, että hän toimi luonteensa mukaisesti ja että hän oli asettunut pakanoiden ylipappien pitkän sarjan lailliseksi edustajaksi välittämättä vähääkään siitä, miten hän joutui uhraamaan totuuden saadakseen vaatimuksensa tähän arvonimeen näyttämään oikeilta pakanoiden silmissä. . . .i

23. a) Keneksi pakanat hyväksyivät paavin neljännellä vuosisadalla? b) Mitä tapahtui vuonna 606 Rooman paavin virassa?

²³ . . . Paavi, joka hän nyt on, oli neljännen vuosisadan lopussa Belsassarin, tai Nimrodin, ainoa edustaja maan päällä, sillä pakanat ilmeisesti hyväksyivät hänet siksi. . . . Vuonna 606, keskellä kansojen myrskyisiä mullistuksia ja hämminkiä, Rooman paavista tehtiin yleispiispa, ja silloin Euroopan kymmenen huomattavinta valtakuntaa tunnusti hänet Kristuksen sijaiseksi maan päällä, ainoaksi ykseyden keskipisteeksi, niiden valtaistuinten ainoaksi lujuuden lähteeksi.j

BABYLONIN USKONTO ON LOPULTA HÄVIÄVÄ

24. a) Miten Jumalan sana puhuu Suuresta Babylonista? b) Mitä se on tehnyt alaisistaan yksityisistä uskontojärjestöistä, kristikunnan uskonnot mukaan lukien? c) Mihin tilaan se on johtanut kansat? d) Mikä Jumalan tarkoitus on paljastaessaan Suuren Babylonin näin yksityiskohtaisesti, ja mitä vilpittömien ihmisten on sen tähden tehtävä?

²⁴ Tällä tavalla Babylon valloitti läntisen maailman. Sen maailmanlaajuista uskonnollista mahtia kutsutaan Jumalan sanassa nimellä ”Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti”. (Ilm. 17:5) Tämä uskonnollinen mahti hallitsi Pergamoa ja Roomaakin, mutta paljon suurempi seurauksiltaan on ollut sen hallinta kristikunnassa. Sen lapset, ”tyttäret” eli uskontojärjestöt, ovat sen itsensä kaltaisia, porttoja, jotka ovat luvattomassa yhteydessä tämän maailman politiikan kanssa. Sen opit ja menettelytapa, mihin se johtaa maailmanvaltoja, ovat yhtä vahingollisia ihmiskunnalle ja inhottavia ja kuolemaa tuottavia kuin itse muinainen Babylon. Muinainen Babylon on jättänyt jälkeensä halveksittavan nimen kaikille sukupolville. Nykyinen Babylon on johtanut seuraajansa odottamaan ihmisten ponnistusten kautta maailmanrauhaa ja kyllästyttänyt toiset ulkokultaisuudellaan ja turmeluksellaan johtaen maailman taistelemaan Jumalan valtakuntaa vastaan. Raamattu tekee meille hyvän palveluksen paljastaessaan oikean kuvan turvallisuudeksemme ja voidaksemme toimia järkevästi, ja historian tosiasiat vahvistavat tämän kuvan viimeistä yksityiskohtaa myöten. Miksi kukaan empisi kuunnella, mitä ihmiskunnan Luoja sanoo ihmisen turvallisuudeksi? Babylon on paljastettu Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydestä. Pakene siis nykyisestä Suuresta Babylonista ja opi tuntemaan totuus sen pian tapahtuvasta hävityksestä ja siitä vapaudesta, minkä se tuo ihmiskunnalle Jumalan valtakunnan hallituksen välityksellä! (Ilm. 18:4, 5, 20) Seuraavissa numeroissa tarkastellaan, miten Jumala muodosti kuvaavia näytelmiä opastaakseen rehellisiä ihmisiä pakenemaan, auttaakseen heitä lähtemään ulos Babylonista.

[Alaviitteet]

Asklepioksen kuuluisa ja ahkerasti käytetty temppeli sijaitsi Pergamossa. Pergamon jumalaa kutsuttiin nimellä Asklepios, ja hänen palvontaansa liittyvä jumalaistaru haiskahtaa Babylonin uskonnolta. Häntä palvottiin elävän käärmeen muodossa, jota käärmettä ruokittiin temppelissä ja pidettiin sen jumalana.

”Damasus I, paavi, . . . seurasi Liberiusta Rooman piispana v. 366. Häntä vastusti Ursicinus, joka kiisti vaalin, ja heidän häpeällisissä riidoissaan useita ihmisiä murhattiin . . . Keisari Gratianus antoi [Damasukselle] v. 378 oikeuden langettaa tuomion niille toisen puolueen papeille, jotka oli karkotettu Roomasta, ja samana vuonna pidetyn Rooman synodin pyynnöstä neuvoi maallisia viranomaisia antamaan hänelle tarvittavan tukensa. . . .”

[Kartta s. 149]

(Ks. painettu julkaisu)

Rooma

Etruria

Pergamo

LYYDIA

VÄHÄ-AASIA

Babylon