Lukijain kysymyksiä

● Odotan vastausta kirjeeseeni Vartiotornin ”Lukijain kysymyksissä”. – Ei allekirjoitusta.

Se, että meillä on tässä lehdessä osasto nimeltä ”Lukijain kysymyksiä”, todistaa, että me saamme säännöllisesti tiedusteluja Vartiotorni-seuran julkaisujen lukijoilta. Jotkut kysyvät opillisia asioita tai jotakin kohtaa, minkä he ovat lukeneet Seuran kirjallisuudesta. Toiset etsivät raamatullista neuvoa henkilökohtaisiin pulmiinsa.

Vaikkei meillä ole mahdollisuuksia rajoittamattomaan kirjeenvaihtoon, niin voimme tavallisesti auttaa, jos joku tarvitsee Raamatun vastausta johonkin kysymykseen eikä voi saada sitä paikkakunnallaan. Kun saamme kyselyn, vastaamme yksityisesti kirjeellä. Kaikkia kysymyksiä ei kuitenkaan toisteta tässä Vartiotornin osastossa. Joskus kirjeenvaihto on henkilökohtaista eikä niin ollen kiinnostaisi lukijakuntaamme yleensä. Toisia vastauksia ei julkaista, koska asiaa on äskettäin käsitelty Seuran kirjallisuudessa. Sellaisissa tapauksissa annamme usein kysyjälle viitteitä, niin että hän voi tarkastaa, mitä Seura on jo julkaissut aiheesta.

Kuitenkaan emme vastaa nimettömiin kirjeisiin emmekä pelkästään nimikirjaimin allekirjoitettuihin kirjeisiin. Ja on selvää, ettemme voi vastata kirjeitse sellaiselle henkilölle, joka ei ilmoita osoitettaan. Jos siis joku haluaa todella apua jossain asiassa, niin hänen tulee ilmoittaa nimensä ja osoitteensa. Sellaisia kirjeitä, joihin ei voida vastata, koska kirjoittajat eivät ole antaneet näitä tietoja, ei julkaista osastossa ”Lukijain kysymyksiä”.

● Miksi kuningas Salomo annettuaan anteeksi Adonialle surmautti hänet, kun hän pyysi Abisagia vaimokseen? – R. F., USA.

Ymmärtääksemme Salomon toiminnan tarkastakaamme ensiksi asian taustaa. Kun Daavid oli vanhalla iällään ja ilmeisesti pitkän, tarmokkaan elämänsä kovin heikentämä, hänen palvelijansa valitsivat kauniin neitsyen Abisagin palvelemaan hänen hoitajanaan ja seuralaisenaan. (1. Kun. 1:1–4) Vaikka ”kuningas ei yhtynyt häneen”, niin häntä ilmeisesti pidettiin kuninkaan vaimona eli sivuvaimona. Sellaisena hänestä muinaisen itämaisen tavan mukaan oli tuleva Daavidin kuoltua hänen perillisensä omaisuutta.

Abisagia koskeva kertomus edeltää suoraan yksityiskohtia, jotka kertovat Daavidin vanhimman eloon jääneen pojan Adonian epäonnistuneesta yrityksestä kruunun saamiseksi. Se näyttäisi asetetun täten valaisemaan Adonian menettelyä Salomon hallituksen alkupuolella. Noustuaan valtaistuimelle Salomo soi kuninkaaksi pyrkineelle Adonialle ehdollisen anteeksiannon. Myöhemmin Adonia ovelasti taivutti Salomon äidin Batseban pyytämään poikaansa antamaan hänelle Abisagin vaimoksi. Salomo päätteli, että Adonian pyyntöön sisältyisi tämän vallananastajan ovela yritys vahvistaa väärää vaatimustaan Israelin valtaistuimen suhteen eikä pelkästään halu saada kaunis vaimo. Kuningas suhtautui siihen peruuttamalla Adonian anteeksisaannin ja määräämällä hänet kuolemaan. – 1. Kun. 2:13–25.

Salomo ei siis toiminut hillittömästä eikä vastuuntunnottomasta kateudesta vaan suojellakseen oikeutettua asemaansa ”Jehovan valtaistuimen” voideltuna kuninkaana. – 1. Aikak. 29:23, Um.