Kuka Jumala oikeastaan on?

JUMALA on monille lapsille hyvin todellinen, varsin mahtava olento, muttei lainkaan pelottava. Kun alle kymmenvuotiaita lapsia pyydettiin kirjoittamaan Jumalalle, niin heidän kirjeensä ilmaisivat viehättävää suoruutta ja kunnioitusta. Eräskin lapsi kirjoitti:

”Rakas Jumala. Kun valmistit maan ja panit ihmisiä siihen ja kaikki eläimet ja ruohon ja tähdet, niin väsyitkö kovin? Minulla on joukko muitakin kysymyksiä.” Tästä lapsesta on selvää, että Jumala on todellinen. Lapsi ei tiedä paljon Jumalasta, mutta on halukas oppimaan, sillä hänellä on ”joukko muitakin kysymyksiä”.

Toinen lapsi ilmaisi samankaltaisen asenteen kirjoittaessaan: ”Rakas Jumala. Millaista on, kun sinä kuolet? Kukaan ei kerro minulle. Minä vain haluaisin tietää, en tahdo sitä.”

Lapsilla on yleensä summittainen mutta lämmin käsitys Jumalasta. Mutta kasvettuaan aikuisiksi ihmiset monesti menettävät tämän varmuuden ja luottamuksen Jumalaan. Heidän myöhemmin saamansa valistus heikentää usein heidän uskoaan.

LAPSENUSKOKO?

Merkitseekö tämä sitä, että on lapsellista uskoa Jumalan olevan todellinen persoona, joka välittää maan asioista? Onko tällainen Jumala pelkästään lapsellisen mielikuvituksen tuote? Onko hän vain kuvittelua samaan tapaan kuin joulupukki?

Katsokaamme: Kaikkeudessa on kaikkialla havaittavissa ihmeteltävä suunnitelmallisuus ja järjestyksellisyys. ”Minulle riittää”, sanoi edesmennyt tiedemies Albert Einstein, ”sen kaikkeuden ihmeellisen rakenteen harkitseminen, minkä voimme hämärästi tajuta, ja se, kun minä yritän nöyrästi käsittää edes äärettömän pienen osan luonnossa ilmenevästä älystä.” Mistä tämä suurenmoinen järjestyksellisyys ja ääretön äly on todistus?

Me tiedämme omasta kokemuksestamme, että äly on yhtyneenä mieleen. Ja me tiedämme, että mieli on yksilön aivojen kanssa yhteydessä. Näin ollen täytyy tämän suuren mielen, joka vastaa kaikkeuden suunnitelmallisuudesta ja järjestyksellisyydestä, olla Korkeimman Olennon, suuren Persoonan mieli, hänen, joka on Jumala ja jolla on ruumis ja yksilöllisyys ja voima.

HÄMÄRIÄ KÄSITYKSIÄ

Vaikka useimmat ihmiset sanovat uskovansa Jumalaan, niin kenen he uskovat Hänen olevan? Pitävätkö he häntä todellisena persoonana? Koettavatko he oppia hänestä enemmän ja palvella häntä? Kenen sinä uskot Jumalan olevan?

Jotkut uskonnolliset johtajat sanovat, että Jumala on ”Olemassaolon Peruste”, ”Elämän Voima”, ”Lopullinen Todellisuus” jne. Mutta mitä tämä merkitsee? Tällaiset kuvaukset Jumalasta ovat todellisuudessa harhaanjohtavia, kätkevät totuuden sen suhteen, kuka Hän itse asiassa on. Ne ovat vain hämmentäneet ihmisiä ja olleet epäilemättä omiaan edistämään sitä hämärää käsitystä Jumalasta, mikä niin monilla ihmisillä on.

Useimmat ihmiset ovat samanaikaisesti tehneet hyvin vähän tullakseen tuntemaan Jumalaa. He eivät ole kääntyneet hänen Sanansa Raamatun puoleen nähdäkseen, mitä hän sanoo itsestään. Seurauksena on ollut, etteivät he ole halukkaita puhumaan Jumalalle rukouksessa. Tämä johtuu epäilemättä osaksi epätietoisuudesta sen suhteen, miten Jumalaa tulee puhutella; esimerkiksi mitä nimeä tulee käyttää puhuttaessa Hänelle.

Heillä on myös pulmana se, mistä puhua Jumalalle. Tällaiset henkilöt eivät jostain syystä näe niitä ihmeteltäviä asioita, jotka Jumala on varannut ihmiskunnalle.

Tosiaankin monet ihmiset menevät läpi elämän omistaen vähemmän ajatusta Jumalalle ja sille, mitä hän on tehnyt, kuin työlleen tai muille asioille elämässä. Vasta silloin, kun he kokevat vakavia vastoinkäymisiä, he ajattelevat Häntä. Jos he esimerkiksi sairastuisivat vakavasti eivätkä lääkärit voisi auttaa heitä, he voisivat kääntyä Jumalan puoleen anoen palavasti apua. He ajattelevat nähtävästi, että kun kaikki muu pettää, niin silloin on aika rukoilla. Mutta ilmaiseeko moinen asennoituminen aitoa Jumalan arvostamista?

Totuus on, että useimmat ihmiset pitävät nähtävästi Jumalaa hyvin etäisenä, välinpitämättömänä persoonana eivätkä läheisenä, rakastavana Isänä, joka on lämpimästi kiinnostunut lapsistaan. Enemmistö tosin sanoo epäilemättä uskovansa, että Jumala loi kaikkeuden ja vastaa maan päällä olevasta moninaisesta ja älyllisestä elämästä, mutta samalla he nähtävästi ajattelevat, että ihmiskunta on nyt omillaan toimeen tuleva ja että Jumala on eristäytynyt maanpäällisistä pulmista eikä ryhdy mihinkään toimenpiteisiin asiain korjaamiseksi.

Onko se totta? Onko Jumala enemmän välinpitämättömän sivustakatsojan kuin rakkaudellisen, auttavan Isän kaltainen? Mikä on totuus Jumalasta? Kuka hän oikein on? Millainen käsitys meidän tulee oikein muodostaa hänestä? Mitä vastuita meillä on häntä kohtaan?

PERSOONALLINEN JUMALA

Jumala ei ole käsitteellinen mahti tai voima, vaan hän on todellinen persoona. Tämä ei merkitse sitä, että hänellä olisi lihaa ja verta oleva ruumis niin kuin ihmisillä on. Päinvastoin, hän on näkymätön Persoona. ”Jumala on Henki”, Pyhä Raamattu sanoo. (Joh. 4:24) Ja niin kuin Raamattu myös sanoo, Jumala teki ”enkelinsä hengiksi”, itsensä kaltaisiksi. – Ps. 104:4, Um.

Samoin kuin enkeleillä on nimet, ja yksi heistä on tehty tunnetuksi Raamatussa nimellä ”Gabriel”, niin Jumalakin tunnetaan nimellä, mikä erottaa hänet kaikista muista persoonista. (Luuk. 1:26) Onko se nimi Jeesus? Monet uskonnolliset ihmiset on saatu uskomaan niin. Mutta Raamattu osoittaa selvästi, että Jeesus on Jumalan Pojan nimi. (Luuk. 1:31, 32) Jeesus ei ole siis Jumala, hän on vain Jumalan Poika. Jeesus ohjasi aina seuraajiaan palvomaan ja palvelemaan hänen taivaassa olevaa Jumalaansa ja Isäänsä.

Jeesus Kristus opetti tosiaan maallisen palveluksensa aikana seuraajiaan rukoilemaan Jumalan nimen yhteydessä: ”Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi.” (Matt. 6:9) Ja Jeesus sanoi myöhemmin maallisen palveluksensa aikana rukouksessaan Jumalan nimestä: ”Minä olen ilmoittanut sinun nimesi ihmisille, jotka sinä annoit minulle maailmasta.” – Joh. 17:6.

On sen tähden varmasti mitä tärkeintä, että tunnemme Jumalan nimen ja käytämme sitä. Jeesus käytti sitä, ja kaikki Jumalan uskolliset palvelijat ovat tehneet samoin. Jumalan persoonanimi esiintyy tosiaan Raamatussa noin 7 000 kertaa! Esimerkiksi laajalti levinneessä englantilaisessa hyväksytyssä eli Kuningas Jaakon raamatunkäännöksessä se on Psalmissa 83:19, joka kuuluu näin: ”Jotta ihmiset tietäisivät, että sinä, jonka ainoan nimi on JEHOVA, olet korkein kaikessa maassa.”

Niin, Jehova on Jumalan itselleen valitsema nimi. Jumala sanoo: ”Minä olen Jehova. Se on minun nimeni, enkä minä anna omaa kunniaani kenellekään toiselle.” (Jes. 42:8, Um) Raamatun alkuperäisessä heprean kielessä Jumalan nimi esiintyy tetragrammatonin muodossa (יהוה); ja tetragrammaton määritellään näin: ”Heprealainen sana kirjoitettuna muodossa JHVH (tai JHWH) edustaa ilman vokaaleja Jumalan ’sanoin kuvaamatonta nimeä’, . . . joka transkriboidaan yleensä englannin kielessä muotoon ’Jehovah’.” – The American College Dictionary, s. 1252.

Noudattaen muinaisten Jumalan uskollisten palvelijain esimerkkiä tosi kristityt käyttävät nykyäänkin Jumalan nimeä. Tekeekö se uskonto, jonka yhteydessä sinä olet, samoin? Jollei, niin se ei voi olla tosi uskonto, sillä Jumala sanoi: ”Minun kansani on tunteva minun nimeni.” Jumalan kansaan kuuluvat eivät tietäisi ainoastaan, mikä tuo nimi on, vaan he tuntisivat sen Jumalan omien tekojen kirkastamana nimenä. Raamattu sanoo myös: ”Jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pelastuu.” (Jes. 52:6; Room. 10:13, Um; Jooel 2:32, Um) Kuinka tärkeätä onkaan sen tähden, että olet niiden yhteydessä, jotka ylistävät Jumalan nimeä ja suhtautuvat siihen kunnioittaen!

RAKKAUDELLINEN HUOLTAJA

Kun joku tulee tuntemaan, tietämään, kuka Jumala todellisuudessa on, niin hänellä on Jumalalle niin kovin paljon puhuttavaa. Katso vain ympärillesi ja huomioi hänen ihmeteltäviä luomistöitään. ”Hän on tehnyt maan”, Raamattu sanoo, ”vahvistanut maanpiirin . . . tekee salamat ja sateen ja tuo tuulen sen säilytyspaikoista.” (Jer. 10:10–13) Arvostava ihminen puhkeaa huudahtamaan niin kuin Raamatun psalmista: ”Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, [Jehova]! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.” – Ps. 104:24.

Ihmiset saattavat tosin tehdä kovasti työtä ruoan ja vaatteitten hankkimiseksi perheilleen, ehkä ahertaen pitkään kylväen siementä ja sitten korjaten satoa kuuman auringon alla. Mutta kuka panee sen siemenen kehittymään ravitsevaksi ruoaksi, joka voi antaa voimaa heidän elimistölleen ja saada heidän lapsensa kasvamaan? Miten siemen ynnä vähän vettä ja multaa voi tuottaa niin ihmeelliset tulokset? Voiko kukaan ihminen aikaansaada sitä? Ei, vaan se on Jumalan työtä! ”Jumala . . . kasvun antaa”. – 1. Kor. 3:7.

Se, mitä Raamattu sanoo, on totta; Jumala antaa ”taivaasta sateita ja hedelmällisiä aikoja . . . raviten teidän sydämenne ruualla ja ilolla”. (Apt. 14:15–17) Näin ollen samoin kuin lapsi on riippuvainen vanhemmistaan elämän välttämättömyyksien saamisessaan, kaikki ihmiset ovat riippuvaisia Jehova Jumalasta. Hän on todella rakkaudellinen huolenpitäjä. Raamattu sanookin: ”Hän . . . antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken”, ja ”hänessä me elämme ja liikumme ja olemme”. – Apt. 17:25, 28.

Meidän pitäisi sen tähden olla arvostavia ja kiitollisia. Meidän pitäisi tehdä Jumalalle tunnetuksi kiitollisuutemme syömästämme ravinnosta, hengittämästämme ilmasta, silmiämme ihastuttavista kauniista näkymistä, korvaamme hivelevistä soinnukkaista äänistä ja Hänen monista muista siunauksistaan. Teetkö sinä? Esitätkö sinä esimerkiksi sydämelliset kiitoksesi Jehova Jumalalle nauttimastasi ravinnosta? Hän pani sen kasvamaan.

AIDOSTI KIINNOSTUNUT IHMISESTÄ

Mutta ihminen tarvitsee enemmän kuin vain Jumalan aineellisia anteja. Vaikka onkin totta, että ne voivat ylläpitää häntä jonkin aikaa, niin ei voida välttää sitä, että synnin rappeuttavat vaikutukset lopulta tavoittavat hänet ja hän kuolee. Ihminen on lääketieteen suuresta edistyksestä huolimatta kykenemätön tekemään mitään tämän estämiseksi. Kuinka ilmeistä siis onkaan, että ihminen on kipeästi myös Jehovan hengellisten varausten tarpeessa! Onko Jumala tehnyt ne saatavissa oleviksi?

Kyllä hän on. Vaikka alkuperäinen ihmispari kapinoi häntä vastaan ja tämän parin jälkeläisten suurin osa on ollut välittämättä Jumalasta, niin hän ei ole jättänyt ihmiskuntaa vaille toivoa ja ohjausta. Ajattelehan sitä! ”Niin on Jumala [ihmis]maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” (Joh. 3:16) Kuinka kiitollisia meidän tulisikaan olla! Jehova lähetti rakkaan taivaallisen Poikansa maan päälle lunnaiksi ja avasi siten koko ihmiskunnalle tilaisuuden saada iloita iankaikkisesta elämästä onnessa uudessa asiainjärjestelmässä. – Matt. 20:28.

Miten suurenmoinen Jumala Jehova todellisuudessa onkaan! Hän on todella rakastava Isä, joka huolehtii ihmisestä, eikä välinpitämätön syrjästä katsoja. Hän ei ole hylännyt ihmiskuntaa eikä jättänyt sitä tietämättömyyteen nykyisistä valitettavista olosuhteista. Ei, vaan Jumala on tehnyt selväksi, miksi ihmiset kuolevat, miten kuolema poistetaan ja miksi pahuutta ja ihmiskunnan kärsimystä on sallittu niin kauan. Kaiken tämän tiedon hän on tarjonnut Sanassaan Raamatussa.

Tämä merkitsee sitä, että meillä on vastuu tosi Jumalan Jehovan edessä. Jos haluamme saada hänen siunauksensa ja ikuisen elämän, niin meidän täytyy käyttää hyväksemme hänen varaustaan oppiaksemme Hänestä. Kysymys on elämästä tai kuolemasta. Jeesus Kristus selitti: ”Tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Joh. 17:3) Kuinka tärkeätä onkaan näin ollen varata aikaa säännölliseen Raamatun tutkimiseen! Älä lykkää sitä tuonnemmaksi! Jehovan todistajat auttavat iloiten sinua saamaan tätä arvokasta tietoa Jumalasta ja hänen päätöksistään. Muista, että se merkitsee sinun elämääsi!