Hyöty joka koituu Luojaan uskomisesta

1. Millaisen tulevaisuuden kehitysoppi tarjoaa ihmiselle?

NIILLÄ, jotka tunnustavat uskovansa kehitysoppiin, on hyvin synkkä tulevaisuus. He puhuvat ihmisen kehittymisestä kautta aikakausien jalompaan elämänmuotoon kuin hän oli menneisyydessä. Mutta mitä kehitysopin kannattajan usko tarjoaa hänelle itselleen? Hän tietää hyvin, että kun hän vanhenee, niin hänen terveytensä ja voimansa heikkenee, ja kuolema vie hänet aikanaan. Usko, josta hän pitää kiinni, ei tarjoa mitään vaihtoehtoa.

2. Millaisessa tilanteessa ne huomaavat olevansa, jotka väittävät uskovansa sekä Jumalaan että kehitysoppiin?

² Kaikki, jotka väittävät uskovansa sekä Jumalaan että kehitysoppiin, ovat samaten vailla lujalla perustuksella olevaa toivoa. He sanovat Jumalan käyttäneen kehitystä keinona kaikkien täällä maapallolla olevien elollisten tuottamisessa. Mutta siten tehdessään he hylkäävät Raamatun. Ilman sitä opasta heillä ei ole mitään ilmoitusta Jumalan tahdosta. He eivät tiedä, miksi he ovat täällä, minkä moraalimittapuun pitäisi ohjata heitä tai mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kun heitä pyydetään esittämään syitä siihen, mitä he puolustavat moraalisena, he voivat kääntyä ainoastaan oman mielipiteensä puoleen, ja sen muovaa se yhteiskunta, jossa he elävät. – Jer. 8:9.

3. Miten ihminen, joka uskoo Luojaan ja hänen sanaansa Raamattuun, on paljon paremmassa asemassa?

³ Toisaalta taas sillä, joka uskoo Luojaan ja Raamattuun Hänen henkeyttämänään ilmoituksena ihmiskunnalle, on aivan erilainen näkemys elämästä. Hän ei hylkää Jumalan sanan neuvoa, vaan iloitsee niistä runsaista siunauksista, jotka tulevat elämisestä sen neuvon mukaan, joka on kirjoitettu Sananl. 3:5, 6:een: ”Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. Tunne hänet kaikilla teilläsi, niin hän sinun polkusi tasoittaa.”

JÄRKEVÄT VASTAUKSET

4, 5. a) Miksi vastaus, jonka Raamattu antaa kaikkeuden alkuperästä, on ainoa järkevä? b) Mutta miten kehitysopin edustaja Charles Darwin havaitsi joutuvansa käsittelemään tätä aihetta?

⁴ Jos uskot Luojaan, niin sinua ei ole jätetty tietämättömäksi kaikkeuden alkuperästä. Se ei ole kysymys, jota täytyy vältellä. Sinä voit vakuuttuneena lainata Raamatun ensimmäisissä sanoissa olevaa selitystä. (1. Moos. 1:1) Ja sinä voit luottavaisesti viitata sekä taivaisiin että maahan ylivoimaisena todistuksena siitä, että ne ovat todella Hänen työnsä, joka on kaikkivaltias, jonka tieto ja viisaus ylittävät suunnattomasti jokaisen ihmisen tiedon ja viisauden. Sinä et havaitse olevasi sellaisessa kehitysoppiin uskovan kiusallisessa asemassa kuin oli Charles Darwin, jonka Autobiography (Omaelämäkerta) sanoo: ”Toinen Jumalan olemassaoloa koskevan vakaumuksen lähde, joka kytkeytyy järkeen eikä tunteisiin, tekee minuun syvän vaikutuksen . . . Tämä on seuraus suunnattomasta vaikeudesta tai pikemminkin mahdottomuudesta kuvitella tämä ääretön ja ihmeellinen kaikkeus, mukaan luettuna ihminen kykyineen katsoa kauas taaksepäin ja kauas tulevaisuuteen, sokean sattuman tai välttämättömyyden tulokseksi. Näin miettiessäni minusta tuntuu, että minun on pakko tähyillä Alkusyytä.”

⁵ Vaikka kaikki tosiasiat ja järkisyyt viittaavat Luojaan, hän kuitenkin hylkää tällaisen johtopäätöksen, ja hyväksyy sen näkökannan, jonka hän itse on myöntänyt ”mahdottomuudeksi” sanomalla: ”Mutta sitten herää epäilys – voidaanko ihmismieleen, joka on, niin kuin täysin uskon, kehittynyt niin alhaisesta mielestä kuin on alhaisimmilla eläimillä, luottaa, kun se tekee niin suuria johtopäätöksiä?” Kun joku järkeilee tällä tavalla, niin hän osoittaa sen raamatunpaikan, joka sanoo: ”Hullu sanoo sydämessänsä: ’Ei ole Jumalaa’”, pitävän hänen kohdallaan paikkansa. – Ps. 14:1.

6. a) Miksi se, joka uskoo luomiseen, on ehdottomasti paremmassa asemassa kuin kehitysopin kannattaja sen kaikkeuden ymmärtämisessä, missä hän elää? b) Miten siis osoittautuu todeksi, että sekä tosi tiedon että viisauden hankkiminen alkaa ”Jehovan pelosta”?

⁶ Mutta se, joka uskoo Luojaan, kykenee käyttämään mieltään tyydyttävin tuloksin, mitkä muuten ovat tyystin mahdottomia. Miksi? Jos kaikkeus olisi pelkästään älyttömän kehityksen tuote, niin se ei olisi tulos älyllisestä suunnittelusta; ja eihän mitään, mikä vetoaisi järjelliseen ajatteluun, voitaisi oppia tutkimalla sellaista, mikä on itsessään täysin järjetöntä, vai voitaisiinko? Ja vaikka kaikkeus on todella älyllisen Luojan tekoa, kuten tosiasiat osoittavat, niin niitä, jotka yrittävät ymmärtää sitä koettaessaan jättää Hänet ja hänen päätöksensä pois laskuista, kohtaa alituinen pettymys, koska he aloittavat väärin edellytyksin ja yrittävät yhdistää kaiken oppimansa teoriaan, joka on täysin kestämätön. Seurauksena on sen alinomainen väärin esittäminen, mitä he havaitsevat, ja sen tiedon väärinkäyttö, minkä he keräävät. Eikö tämä ilmene siitä, millä tavalla ihmisen ympäristöä turmellaan? On totta mitä Raamatun sananlaskut sanovat: ”Herran [Jehovan, Um] pelko on tiedon alku” ja ”Herran [Jehovan, Um] pelko on viisauden alku.” (Sananl. 1:7; 9:10) Sen, että tulee tuntemaan Jehovan ja omaa kunnioittavan pelon Häntä kohtaan, täytyy olla lähtökohta, jos aikoo ymmärtää Hänen töitään ja toimia viisaasti sopusoinnussa niiden kanssa.

7. a) Mihin nuorison keskuudessa yleisiin turhaumiin on kehitysopin opettaminen myötävaikuttanut? b) Miksi me olemme olemassa, ja miten me voimme löytää aidon täyttymyksen elämässä?

⁷ Ihminen, jolla on tällainen jumalinen pelko, ei joudu kärsimään turhaumista, jotka ovat niin yleisiä aikamme nuorten keskuudessa, koska heidän mielestään ’elämällä ei ole mitään tarkoitusta’. Se, joka on tullut tuntemaan Luojan, on täysin yhtä mieltä Raamattuun kirjoitetun julistuksen kanssa: ”Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut.” (Ilm. 4:11) Kun kaunis maisema tai auringonlaskun loistavat värit vaikuttavat syvästi tällaisen näkemyksen omaavaan ihmiseen, kun linnun laulu kohottaa hänen mielialaansa, niin hän ei pidä sitä kaikkea tarkoituksettomana. Hän kiittää Jehovaa Hänen kättensä teoista. Todistukset Luojan rakkaudesta, jota hän kokee joka päivä elämässään, saavat hänet auttamaan toisia tuntemaan ja rakastamaan Häntä, joka niin jalomielisesti on pitänyt huolta kaikista luomuksistaan. (Matt. 5:45; Apt. 17:26–28) Hän löytää aidon täyttymyksen elämässään Jumalan tahdon tuntemisessa ja tekemisessä. Hän ei rakenna itsekkäästi elämäänsä vain omien tarpeittensa ja halujensa ympärille, ikään kuin hän henkilökohtaisesti vastaisi kaikesta, millainen hän on ja mitä hänellä on. Hän kohdistaa pikemminkin ajatuksensa Jumalaan. Raamatun psalmista kirjoitti: ”Palvelkaa Jehovaa iloiten. Tulkaa hänen eteensä riemuhuudoin. Tietäkää, että Jehova on Jumala. Hän on meidät tehnyt emmekä me itse. Me olemme hänen kansansa ja hänen laitumensa lampaat. . . . Kiittäkää häntä, siunatkaa hänen nimeään. Sillä Jehova on hyvä, hänen laupeutensa pysyy määräämättömään aikaan asti ja hänen uskollisuutensa sukupolveen sukupolven jälkeen.” – Ps. 100:2–5, Um.

8. Miten Raamattu pikemminkin kuin kehitysoppi osoittaa olevansa sopusoinnussa sen kanssa, mitä todellisuudessa tapahtuu ihmiselle biologisesti ja moraalisesti?

⁸ Ne, jotka uskovat Jumalaan ja hänen Sanaansa, eivät ole tietämättömiä heitä maailmassa ympäröivistä vaikeuksista. He saavat osansa sairauksista, ja he tuntevat muiden kanssa rikollisuuden lisääntymisen vaikutukset. Mutta he eivät ole sen vuoksi katkeria Jumalaa kohtaan. He eivät selitä uskovansa ihmisen kehittyvän, kohoavan ylöspäin biologisesti ja moraalisesti, vaikka kaikki todisteet viittaavat päinvastaiseen. Sen sijaan he tietävät Raamatun perusteella – aikamme tapahtumain ollessa yhtäpitäviä – että ihmiskunta vajoaa alaspäin.

9. a) Minkä selityksen Raamattu antaa ihmisen taipumukseen vajota jatkuvasti alaspäin? b) Viittaako se mihinkään toivoon tulevaisuuden suhteen?

⁹ Sama osa Raamattua, joka kertoo luomisesta, selittää myös syyn tähän ihmisten keskuudessa vallitsevaan tilaan. Ensiksi eräs Jumalan henkipoika turmeli itsensä sallimalla mielensä viipyä väärissä haluissa haluten hartaasti sitä kunniaa, joka kuuluu yksin Jumalalle. Tyydyttääkseen halunsa hän suostutteli ensimmäisen naisen Eevan ja hänen kauttaan Aadamin rikkomaan Jumalan selvästi esittämän lain. Vaikka Jumala oli tehnyt ihmisen oikeamieliseksi, hän ei tehnyt häntä robotiksi. Aadam ei ollut tottelematon Jumalalle minkään ruumiillisen vian takia tai siksi, ettei hänellä olisi ollut henkistä kykyä käsittää tilanteen vakavuutta, vaan sen tähden, että häneltä itseltään puuttui arvostusta kaikkea sitä kohtaan, mitä Jumala oli antanut hänelle. (1. Moos., 2. ja 3. luku; 5. Moos. 32:4, 5) Näin meidän yhteisen esi-isämme kautta tuli synti maailmaan ja sen seurauksena sairaus ja rappeutuminen, jotka johtavat kuolemaan. Vieraantuneena pois Jumalasta, josta kaikki elämä riippuu, ihminen voi vain vajota alaspäin. Myös sen jatkuva vaikutus, joka oli tehnyt itsestään Saatanan, kun hän yllytti ensimmäisen ihmisen syntiin, oli omiaan vain pahentamaan tilannetta. (Room. 5:12; Ilm. 12:9) Tämä asiain raamatullinen selitys on järkevä; se sopii yhteen tosiseikkojen kanssa, jotka ovat ilmeiset kaikkialla meidän aikanamme. Raamattu kertoo sitä paitsi yksityiskohtaisesti siitä, miten Jumala lopettaa pahuuden ja avaa tilaisuuden ikuiseen elämään vanhurskaissa olosuhteissa niille, jotka tekevät mielellään hänen tahtonsa.

RAAMATTUKO VAI KEHITYSOPPI OPPAANA IHMISSUHTEISSA?

10. Mistä voi saada luotettavaa opastusta suojaksi elämän salahaudoilta?

¹⁰ Nykyään havaitaan kuitenkin epävanhurskautta joka puolella. Mistä voi saada luotettavaa opastusta, joka suojelisi niin helposti tuhoon johtavilta salahaudoilta? Raamattu tarjoaa avun itseltään ihmiskunnan Luojalta. ”Kuinka voi nuorukainen pitää tiensä puhtaana?” kysyy psalmista. Kääntyen sitten Jumalan puoleen hän vastaa henkeytettynä: ”Siten, että hän noudattaa sinun sanaasi. Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan. Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.” (Ps. 119:9, 11, 105) Tämän Sanan kiinteästä noudattamisesta koituvaa hyötyä painottaa sen vertaaminen, mitä se sanoo, niiden filosofisten aatteitten hedelmiin, jotka on rakennettu kehitysopin ympärille.

11, 12. Miten usko kehitysoppiin osoittautui tekijäksi, joka myötävaikutti molempien maailmansotien syttymiseen?

¹¹ Tämä sukupolvi on nähnyt kaksi maailmansotaa, ja usko kehitysoppiin oli tekijä, joka johti niihin kumpaankin. Kuulostaako se oudolta? Käsitellessään kehitystä kannattavan Darwinin väitteen vaikutusta H. G. Wells sanoo kirjassaan Historian ääriviivat: ”Darwinismi oli viralliselle kristinuskolle äkillinen yllätys. . . . Uusi biologinen tiede ei ollut vielä aikaansaanut mitään rakentavaa, joka olisi voinut korvata vanhat siveyslait. Seurauksena oli todellinen moraalin häviäminen.” Osoittaen sitten tämän yhteyden sotaan suhtautumiseen hän jatkaa: ”Yhdeksännentoista vuosisadan lopulla vaikutusvaltaiset ja mahtavat henkilöt uskoivat valtansa perustuvan ’taisteluun olemassaolosta’, jossa voimakas ja ovela voittaa heikon ja luottavaisen. . . . Ihminen, he päättelivät, on seuraeläin kuten indialainen [!] metsästyskoira. . . . oli heidän mielestään aivan oikein, että ihmistenkin keskuudessa suuret koirat tyrannisoivat pienempiään.” Juuri sen kehitysopin käsityksen mukaisesti, että kyvykkäin säilyy olemassaolon taistelussa, he syöksyivät sotaan, jolla ei ollut vertaa historiassa siihen mennessä.

¹² Tämä ei vaikuta ainoastaan ateistisiin kehitysopin kannattajiin vaan myös niihin, jotka yrittävät pitää kiinni jonkinlaisesta näennäisestä hurskaudesta sanomalla olevansa kristittyjä kehitysopin kannattajia. Philip G. Fothergill mainitsee kirjassaan Evolution and Christians (Kehitysoppi ja kristityt). ”Tieteellisestä kehitysopista voi syntyä kehitysopillinen filosofia ja virheellisesti laajentamalla kehitysopillinen etiikka, joka voi ratkaisevasti vaikuttaa ei-kristityn näkemykseen moraalista, ja jos sen sallitaan kyllästää kristillinen ajattelu, niin se saattaa ovelasti jäytää kristillistä uskoa. . . . Wood Jones väitti, että sen mielenlaadun nousu, joka aiheutti vuoden 1914 murhenäytelmän ja myöhemmin natsismin ja sen julmat kohtuuttomuudet, voitaisiin sanoa olevan suureksi osaksi peräisin tietynlaisen Darwinin opin vaikutuksesta.”

13. Selitä miten tämä kehitysopin hedelmä on sen jyrkkä vastakohta, mikä on seurauksena ihmiskunnan Luojan sanaan uskomisesta.

¹³ Tällainen väkivaltainen kehitysopin hedelmä on ihmiskunnan Luojan sanan rakentavan opastuksen jyrkkä vastakohta. Käyttäen lähteenään samaa Raamatun kirjaa, joka kertoo luomisesta, apostoli Johannes kirjoittaa: ”Tämä on se sanoma, jonka te olette alusta asti kuulleet, että meidän tulee rakastaa toinen toistamme eikä olla Kainin [Aadamin pojan] kaltaisia, joka oli pahasta [paholaisesta, Um] ja tappoi veljensä.” (1. Joh. 3:11, 12) Ja Jeesus Kristus sanoi opetuslapsilleen: ”Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.” (Joh. 13:34, 35) Hyöty, joka saadaan elämisestä tällaisten tovereitten parissa, on seuraus uskosta Luojaan.

14. a) Millä tavoilla kehitysopin mukainen ajattelu vaikuttaa käyttäytymiseen kaupungin kaduilla? b) Kun vanhemmat hyväksyvät kehitysopin, niin mitä vakavia pulmia he voivat odottaa kohtaavansa?

¹⁴ Kaikki tällä vuosisadalla ilmennyt väkivalta ei ole sisältynyt kahteen maailmansotaan eikä pienempiinkään sotiin. Sama ”kyvykkäimmän säilymisfilosofia” kuvastuu niistä eläimellisistä hyökkäyksistä, jotka ovat tunnusomaisia kadun rikollisuudelle. Tämä ajattelutapa tunkeutuu suoraan kotiin ja rikkoo perhesiteitä. Kun vanhemmat kannattavat kehitysoppia ja siten päättelevät, ettei elämällä ole mitään tarkoitusta, niin millä perusteella he voivat sanoa lapsilleen, ettei heidän tule turmella elämäänsä huumausaineilla ja irstaudella? Miten he voivat saada lapset vakuuttumaan siitä, ettei heidän pidä lopettaa sitä kokonaan itsemurhalla, jos he niin haluavat? Sellaisillakin vanhemmilla, jotka saattavat sanoa uskovansa Jumalaan, on tämä pulma, jos he hyväksyvät kehitysopin. Miksi? Koska Raamatussa on oikein elämisen periaatteet, ja kehitysoppia kannattamalla he hylkäävät Raamatun.

15. Miten usko Luojaan varjelee perhettä?

¹⁵ Luojaan uskovat varjeltuvat tällaiselta tilanteelta. He tietävät, että Jumala teki ensimmäiset vanhempamme, että Hän määrää oikean käyttäytymisen ohjeet perheessä ja että kaikki ovat tilivelvollisia Hänelle. (Sananl. 15:3; Jer. 16:17) Jumala on antanut vanhemmille vastuun siitä, että he opettavat lapsilleen Hänen tiensä ja rakentavat heissä arvostusta niitä ’ihmeitä kohtaan, jotka hän on tehnyt’. (Ps. 78:4) Jumala vaatii lapsia olemaan tottelevaisia vanhemmilleen, ei ainoastaan siksi, että heidän vanhempansa ovat suurempia ja vahvempia, vaan myös siksi, että ”se on oikein” Jumalan silmissä. (Ef. 6:1; Sananl. 23:22) Tuloksena on koti, missä rakkaus ja kunnioitus vetää perheen jäsenet yhteen ja missä mahdolliset pulmat voidaan käsitellä niiden arvovaltaisten ohjeiden perusteella, joita kaikki arvostavat.

16. Millaista sukupuolimoraalia koskevaa tilaa vastaan kehitysopin kannattajat jäävät ilman suojaa, mutta mitä hyödyllistä opastusta Raamattu tarjoaa?

¹⁶ Se, mitä joku uskoo ihmisen alkuperästä, vaikuttaa hänen näkemykseensä sukupuolimoraalista. Raamattuun uskova tietää Jumalan lain kieltävän aviorikoksen, haureuden ja abortin, ja tämän lain kunnioittaminen on todellinen suoja hänelle monin tavoin. (Hepr. 13:4; Room. 13:9, 10; vrt. 2. Moos. 21:22, 23:een.) Vaikka katolinen pappi Raymond Nogar itse mukautuu kehitysopin maailmalliseen filosofiaan, niin hän myöntää, että kehitysopin kannattajien keskuudessa vallitseva ajattelutapa ”vaikuttaa heti ihmisen elämänfilosofiaan, hänen moraaliinsa ja hänen uskontoonsa” ja että sen johdosta tapahtuu muutoksia.a Miksi niin? Koska kirkonmiehetkin, jotka hyväksyvät kehitysopin, hyväksyvät sen luokittelemalla Raamatun ”epätieteelliseksi”. Kun ihmiset alkavat uskoa, ettei Raamatun ensimmäiseen kirjaan tule suhtautua vakavasti, niin he eivät suhtaudu vakavasti muuhunkaan osaan Raamattua. Ihmishallituksetkin poistavat aviorikoksen, abortin ja homoseksuaalisuuden laillisia rajoituksia. Ja koska ihmiset, jotka hylkäävät uskon luomiseen, eivät tunnusta mitään itseään ja hallitustaan korkeampaa auktoriteettia, niin he joutuvat siten alttiiksi sairaudelle, pettymykselle ja epävarmuudelle, mihin sellainen käyttäytyminen johtaa. Kun ihmiselle opetetaan nuoruudesta asti, että hän on vain eläimen jälkeläinen, niin hän monesti toimii sillä tavalla. – Room. 1:22–27.

17. Mihin muuhun turmelevaan ansaan kehitysoppi johtaa, mutta miten Raamattu tarjoaa tarvittavan suojan?

¹⁷ Koska kehitysoppi johtaa hylkäämään Jumalan ja hänen Sanansa vanhurskaat mittapuut, niin ei ole suuri yllätys, että se asettaa kannattajansa suojattomaksi toistakin ansaa vastaan, jolta Raamattuun uskovat ovat turvassa. Mikä se on? Alfred R. Wallace, joka oli Darwinin opetuslapsi, oli kehitysopin kannattajan Ernst Benzin mukaan spiritisti. Ja hän sanoo: ”On merkittävää, että parapsykologian perustaja . . . kirjoittaa: ’Darvinismi johtaa meidät mystiikkaan.’” Hän sanoo myös: ”Julian Huxley . . . kääntyy tahallaan buddhalaisiin aatteisiin ja mietiskelymuotoihin ja odottaa ihmisen parapsyykkisten kykyjen lisääntymistä.”b Halutessaan tulla joksikin enemmäksi kuin ihminen nyt on he saattavat itsensä vaaraan joutua yli-inhimillisten henkien valtaan. Raamattu ei jätä ketään tietämättömäksi näiden voimien alkulähteestä. Se varoittaa lujasti sekaantumasta mystiikkaan ja ilmaisee Saatanan ja demonit sen alkulähteeksi. (Apt. 16:16–18; Ef. 6:10–13) Jumalan henkeytetty sana tarjoaa siten opastuksen, jota kaikki ihmiset tarvitsevat suojakseen heitä ympäröiviä turmelevia tapoja vastaan ja jonka avulla he voivat käyttää elämänsä täysin sopusoinnussa Luojansa tahdon kanssa.

MITÄ TULEVAISUUS TUO TULLESSAAN

18. Millaisen tulevaisuuden muuan kehitysopin kannattaja viime vuosisadalla kuvitteli mielessään ihmissuvulle, mutta miten hänen odotuksensa ovat osoittautuneet vääriksi?

¹⁸ Vaikka kehitysteoria ei tarjoa mitään toivoa siitä, että kukaan nykyään elävä ihminen hyötyisi niistä muutoksista, mitkä tulevat sukupolvet saattavat nähdä, niin jotkut sen kannattajat näkevät loistavan tulevaisuuden ihmissuvulle. Alfred Wallacen mainitaan sanoneen ihmisestä, jonka hän kuvitteli mielessään kehityksen aikaansaavan: ”Samalla kun hänen ulkomuotonsa pysyykin luultavasti aina muuttumattomana lukuun ottamatta sen täydellisen kauneuden kehitystä, mikä johtuu terveestä ja hyvin järjestetystä ruumiista, joka on korkeimpien henkisten kykyjen ja myötätuntoisten tunteitten puhdistama ja jalostama, hänen henkinen rakenteensa voi jatkuvasti edistyä ja parantua, kunnes maan asuttaa jälleen yksi yhtäläinen rotu, jonka yksikään jäsen ei ole olemassa olevan ihmiskunnan jaloimpia yksilöitä huonompi. Jokainen muokkaa silloin onnensa suhteessa lähimmäistensä onneen; täydellinen toimintavapaus säilytetään, koska hyvin tasapainotetut moraaliset kyvyt eivät salli koskaan kenenkään rikkoa toisten yhtäläistä vapautta.” Muista, että kaikki tämä nähdään kehityksen tulokseksi eikä johtuvaksi Jumalan puuttumisesta ihmisten asioihin. Mutta tarjoaako kuluneiden 50 vuoden asiainkehitys järkevän syyn uskoa, että ihminen on itsestään menossa tähän suuntaan? Juuri lainaamiemme sanojen kirjoittaja kuoli vuonna 1913, joten hän ei nähnyt niitä tapahtumia, jotka yllättivät maailman seuraavana vuonna. Meidän aikamme tosiasiat kumoavat hänen väitteensä.

19. Millaisen tulevaisuuden meidän aikamme kehitysopin kannattajat näkevät, ja miten tällainen näkemys vaikuttaa ihmisiin?

¹⁹ Vastoin edellä olevaa näkökantaa Amerikan luonnonhistoriallinen museo New Yorkissa esitteli vuosina 1969 ja 1970 erikoisesti teemaa ”Voiko ihminen säilyä hengissä?” Tämä museo, joka antaa huomattavan sijan kehitysoppia puoltaville näyttelyille, tunnustaa vuoden 1970 maaliskuun Tapahtumien kalenterissaan: ”Nopea väestönkasvu yhdessä hillittömän teknillistymisen kanssa on saattanut ihmisen – ja hänen ympäristönsä – tuhon partaalle ja tehnyt ihmisen eloonjäämisen epäilyksen alaiseksi.” Tulevaisuus näyttää heistä nyt hämärältä, ja kun ihmisillä ei ole vankasti perusteltua tulevaisuudentoivoa, niin he tulevat luonnollisesti henkisesti tasapainottomiksi. Tämä on kehitysoppiin uskomisen hedelmä.

20. Miksi heidän tulevaisuuden ennustelunsa ovat vääriä?

²⁰ Tämä kaikki jättää tietysti Jumalan pois laskelmista, eikä ilman häntä voi olla tosi tietoa. Voimme olla kiitollisia, ettei tulevaisuus ole riippuvainen älyttömästä kehityksestä eikä sellaisista ihmisistä, joista Ps. 10:3, 4 sanoo: ”Hän on halveksinut Jehovaa. Paha ei ylimielisyytensä mukaisesti etsi lainkaan; kaikki hänen ajatuksensa ovat: ’Ei ole Jumalaa.’” – Um.

21, 22. a) Millaiseksi ihmiskunnan Luoja on selittänyt ihmissuvun tulevaisuuden? b) Miten hän saa aikaan nämä olosuhteet, ja ketkä voivat odottaa pääsevänsä niistä osallisiksi?

²¹ Ihmissuvun tulevaisuus ei ole jumalattomien ihmisten käsissä vaan Jehovan, joka rakastaa vanhurskautta. Hän ”on valmistanut maan ja tehnyt sen; hän on sen vahvistanut”, eikä hän tehnyt sitä olemaan autiona hylkynä vaan asuttavana. (Jes. 45:18) Sille kuuluvalla varmuudella, josta kaikki elämä riippuu, hän julistaa: ”Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa. Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.” – Ps. 37:10, 11.

²² Hän on varannut täysin uuden hallituksen valvomaan ihmiskunnan asioita. (Ef. 1:8–10) Maan uusi hallitsija on Herra Jeesus Kristus, hän, joka Isänsä ohella osallistui maan ja ensimmäisten ihmisten, Aadamin ja Eevan, tekemiseen. Jeesus itse tuli maan päälle ja eli ihmisenä ja ymmärtää siksi ihmiskunnan ongelmia. Hänen hallituksensa ei varaa rakkaudellisessa huolenpidossaan etuja ainoastaan niille, jotka sattuvat elämään silloin, kun hänen tuhatvuotishallituksensa alkaa, vaan myös niille, jotka kuolema on vienyt. Ihmiskunta edistyy hänen hallituksensa alaisuudessa henkisesti ja moraalisesti, mutta se ei johdu ihmisen omista suurista saavutuksista eikä ole seuraus älyttömästä kehityksestä. Se on tulos Kristuksen lunnaitten hyödyn soveltamisesta ja Jumalan tahdon opettamisesta. ”Maa on täynnä Herran tuntemusta, niinkuin vedet peittävät meren.” (Jes. 11:9) Näin ihmeellisen tulevaisuuden luottavainen odotus on niiden osana, jotka uskovat Luojaan ja elävät sopusoinnussa hänen henkeytetyn sanansa Raamatun kanssa.

[Alaviitteet]