Miten teet valintasi tunnetuksi
MITEN joku valitsee paratiisimaassa saatavan Jumalan lupaaman elämän? Nostamallako kätensä ja huutamalla ’kyllä’? Sanomallako: ’Herra, haluaisin elää silloin’? Ei. Se elämä valitaan jokseenkin samalla tavalla kuin nykyinen elämä. Miten valitset elämisen nykyään? Toimintatavallasi, johon muiden muassa kuuluu hengittäminen, juominen, syöminen, nukkuminen ja työn tekeminen. Huomaa, että tämä menettelytapa ei ole sinun päätösvallassasi, vaan se on pikemminkin toimintaa, jonka elimistösi määrää. Elimistösi asettaa ehdot, pakottaa sinut täyttämään vaatimukset.
Sama pitää paikkansa elämän valitsemisesta Jumalan uudessa järjestelmässä. Se ei riipu siitä, että sanot haluavasi elää silloin, vaan sinä teet valintasi omaksumallasi toimintatavalla. Ja tässäkään toiminta ei ole yksilön ratkaistavissa. Jehova Jumala antaa elämän tuossa paratiisimaassa ja asettaa ehdot sen saamiselle, ja meidän täytyy täyttää hänen vaatimuksensa. Siitä kieltäytyminen merkitsee kuoleman valitsemista tämän nykyisen pahan maailman kanssa, aivan yhtä varmasti kuin kieltäytyminen hengittämästä elimistön vaatimusten mukaan merkitsisi kuolemaa fyysiselle elimistöllemme nyt.
Monet ajattelevat sen riittävän, että he tekevät sitä mikä heidän mielestään on oikein ja kohtelevat lähimmäistään rehellisesti. Kauan sitten muuan rikas, nuori hallitusmies teki ilmeisesti paljon hyvää, vietti puhdasta elämää ja osoitti rakkautta lähimmäistään kohtaan. Mutta kun hän kysyi Jeesukselta, kuinka hän voi saada ikuisen elämän, hänen käskettiin vapauttaa itsensä niin paljosta aineellisesta ja seurata Jeesusta. Tee kaikki tämä, sanoi Jeesus, ”jos tahdot olla täydellinen”. – Matt. 19:16–22; Luuk. 18:18–23.
Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumalan ja Isän rakastaminen ei ole pelkkä tunneseikka. ”Rakkaus Jumalaan merkitsee sitä, että noudatamme hänen käskyjään.” (1. Joh. 5:3) Kun muinaisen Israelin kauan sitten oli valittava elämä tai kuolema, sille sanottiin, että Jehovan rakastaminen merkitsi hänen tottelemistaan. ”Minä olen pannut sinun eteesi elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Niin valitse siis elämä, että sinä ja sinun jälkeläisesi eläisitte. Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kuule hänen ääntänsä ja riipu hänessä kiinni, sillä siinä on sinun elämäsi ja pitkä ikäsi.” – 5. Moos. 30:19, 20.
RIITTÄÄKÖ ETTÄ IHMISELLÄ ON JOKIN USKONTO?
Mutta joku sanonee: ’En minä kulje omien ajatusteni mukaan. Kuulun yleisesti hyväksyttyyn uskontokuntaan. Uskon, että jos ihminen vilpittömästi tunnustaa jotakin monista kristillisistä uskonnoista, niin hän pelastuu.’ Onko tällainen asenne oikea? Antakaamme Jumalan Pojan vastata. Jeesus Kristus sanoi: ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, tule menemään taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee taivaissa olevan Isäni tahdon.” Ei riitä, että ihminen vain puhuu Jumalasta tai suorittaa uskonnollisia muotomenoja tai hyväntekeväisyystekoja tai että jossakin uskonnossa tehdään niin. Jos uskonto ei opeta Jumalan tahtoa eikä toimi sen mukaan, niin se ja sen kannattajat eivät saavuta tarkoitustaan, olkootpa he kuinka vilpittömiä tahansa. – Matt. 7:21–23.
Roomalaiskirjeen 10:2, 3 ilmaisee selvästi, ettei vilpittömyys tai into jossakin uskonnollisessa järjestössä riitä, sillä se sanoo juutalaisista uskonnonharjoittajista: ”Heillä on intoa Jumalan puolesta, mutta ei täsmällisen tiedon mukaan, sillä koska he eivät tunteneet Jumalan vanhurskautta, vaan yrittivät vahvistaa omaansa, he eivät alistuneet Jumalan vanhurskauteen.” Mutta lukuisat vilpittömät juutalaiset, joiden joukossa oli monia pappeja ja fariseuksia, hylkäsivät muodollisen uskontonsa tullakseen kristityiksi ja alistuivat Jumalan vanhurskauteen. – Apt. 6:7; 15:5.
Monet raamatunkohdat vahvistavat sen, ettei vilpittömyys yksin riitä. ”Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie. Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän.” ”Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.” ”Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.” ”Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.” (Sananl. 14:12, 14; 12:15; 19:21; 21:2) Vilpittömyys on arvokasta siksi, että se tekee ihmiselle mahdolliseksi Jumalan armon saamisen. Saulus Tarsolainen (tuleva apostoli Paavali) oli kristittyjen vainooja, mutta uskoi vilpittömästi tehneensä Jumalalle palveluksen. Hän toimi tietämättömänä, siksi hän sai armon. – Joh. 16:2; 1. Tim. 1:13.
YKSI AINOA ELÄMÄÄN JOHTAVA TIE
Täsmällinen tieto on välttämätöntä, ja sen puuttuminen on johtanut Jehovan palvelijoiksi tunnustautuvat turmioon. ”Koska sinä olet hyljännyt taidon [tiedon, UM], hylkään minä sinut.” Ihmisen asiana ei ole ohjata itse itseään, joten Jehova on antanut meille Raamatun oppaaksi. ”Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.” (Hoos. 4:6; Jer. 10:23; Ps. 119:105) Huomaa, että on kysymys Jumalan valkeudesta eli valosta, ei ihmisen tai jonkin uskonnollisen järjestön. Kaikki uskonnot eivät ole vain samaan paikkaan, pelastukseen, johtavia monia eri teitä, kuten yleisesti sanotaan. Jeesus puhui vain kahdesta tiestä, ja ne johtavat eri paikkoihin: kapea tie elämään, leveä tie tuhoon. – Matt. 7:13, 14.
Raamattu on Jumalan antama tiekartta, mutta monet pitävät parempana ”oman uskontonsa” karttaa. Voit esimerkiksi lukea heille heidän omasta Raamatustaan: ”Se sielu, joka syntiä tekee – sen on kuoltava.” Kuitenkin he kulkevat kiinteästi lahkolaispolkua, jonka mukaan sielu on kuolematon. Lue heille: ”Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin.” ”Kuolleet eivät tiedä mitään.” Kuitenkin he pitävät yhä tiukemmin kiinni oman uskontonsa opetuksesta, jonka mukaan kuolleet ovat tietoisia. Jos luet heille, että ”synnin palkka on kuolema”, niin he kulkevat edelleen horjumatta uskontunnustuksensa jäljissä ja ovat sitä mieltä, että synnin palkka on ikuinen piina. Jos luet heille, että ”maa pysyy iäti”, niin silti he pitävät lujasti kiinni pappinsa opetuksesta, jonka mukaan maa on palava poroksi. – Hes. 18:4; Ps. 146:4; Saarn. 9:5; 1:4; Room. 6:23, Kirkkoraamattu.
Mistä me sitten voimme saada selville, miten meidän tulisi menetellä, millaiset tekomme osoittavat, että haluamme elää Jehovan paratiisimaassa? Emme siitä, mitä joku katolinen pappi sanoo tai mitä protestanttinen saarnamies sanoo tai mitä joku juutalainen rabbi tai joku itämainen guru sanoo. Me emme saa sitä selville siitä mitä ihmiset sanovat, elleivät he tue opetustaan raamatunkohdilla. Antakaamme Jumalan puhua Sanansa Raamatun kautta. ”Havaittakoon Jumala totuudelliseksi, vaikka jokainen ihminen havaittaisiin valehtelijaksi.” Eivät kaikki, jotka väittävät opettavansa Jumalan sanaa, opeta sitä. Niin oli Jeesuksenkin päivinä, sillä hän sanoi: ”He opettavat ihmisten käskyjä oppeina.” Samoin oli Jeremian aikana, sillä hän kirjoitti: ”He ovat hyljänneet Herran sanan – mitä heillä on viisautta?” Samoin on myös nykyään. – Room. 3:4; Matt. 15:9; Jer. 8:9.
MILLÄ TAVALLA VALITSET IKUISEN ELÄMÄN
Ensimmäinen toiminta, joka osoittaa sinun haluavan elää uudessa asiainjärjestelmässä maan päällä Kristuksen valtakunnan hallinnon alaisuudessa, on tutkiminen. ”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” Antaudu tekemään Jumalan tahto ja vertauskuvaa antautumisesi vesikasteella, niin kuin Jeesuskin kastettiin, sillä hän on nyt malli, jota sinun tulisi seurata. (Joh. 17:3; Matt. 3:13; 1. Piet. 2:21) Karta lihan tekoja ja kanna hengen hedelmää, kuten Galatalaiskirjeen 5:19–23:ssa esitetään:
”Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat haureus, epäpuhtaus, irstaus, epäjumalanpalvelus, spiritismin harjoittaminen, vihollisuudet, riita, mustasukkaisuus, vihanpuuskat, kinastelut, jakaumat, lahkot, kateus, juopottelu, mässäilyt ja muut näiden kaltaiset. Näistä varoitan teitä ennalta, samoin kuin olen jo ennalta varoittanut teitä, että ne, jotka harjoittavat sellaisia, eivät peri Jumalan valtakuntaa. Toisaalta hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, huomaavaisuus, hyvyys, usko, lempeys, itsehillintä. Sellaisia vastaan ei ole lakia.”
Ja ylistä Jehovaa sekä sillä, miten elät, että sillä, mitä sanot. Kerro toisille ihmiskunnan ainoasta toivosta. Tee siten toisten kanssa, jotka uskovat samalla tavalla kuin sinäkin, Jeesuksen profetian täyttymykseksi: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” Tämä loppu on oleva ”suuri ahdistus”, joka poistaa nykyisen pahan järjestelmän ja raivaa tietä ’Jumalan lupauksen mukaan odottamillemme uusille taivaille ja uudelle maalle, joissa vanhurskaus on asuva’. – Matt. 24:14, 21; 2. Piet. 3:13.
Näillä toiminnoilla sinä teet tunnetuksi sen, että valitset elämän Jehovan lupaamassa paratiisimaassa.