Lukijoiden kysymyksiä

■ Kuinka Jeesus saattoi olla Jehovan luoma ”jumala”, kun Jesajan 43:10:ssä Jehova sanoo: ”Ennen minua ei ole luotu yhtäkään jumalaa, eikä minun jälkeeni toista tule”?

On hyvin tunnettua, että Jehovan todistajat opettavat Raamatun perusteella Jeesuksen olevan Jumalan luoma Poika, joka on Isäänsä alempi. (Johannes 14:28; 1. Korinttolaisille 11:3) Koska hän on kuitenkin mahtava persoona ja palvelee Jumalan Puhemiehenä eli Logoksena, häntä voidaan hyvin sanoa ”jumalaksi”. Muutamat raamatunkäännökset sanovat Johanneksen 1:1:ssä, että Logos oli ”jumala”. Esimerkiksi Jürgen Beckerin Das Evangelium nach Johannes (1979) sanoo: ”– – und der Logos war bei dem Gott, und ein Gott war der Logos.” (Suomeksi: ”– – ja Logos oli Jumalan luona, ja Logos oli jumala.”)a

Kuten kysyjä mainitsee, tämä näyttäisi kuitenkin olevan ristiriidassa Jesajan 43:10, 11:n kanssa, jossa sanotaan: ”Te olette minun todistajani, sanoo Herra, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, jotta te tuntisitte minut ja uskoisitte minuun ja ymmärtäisitte, että minä se olen. Ennen minua ei ole luotu yhtäkään jumalaa, eikä minun jälkeeni toista tule. Minä, minä olen Herra, eikä ole muuta pelastajaa, kuin minä.”

Vilpitöntä raamatuntutkijaa auttaa noiden sanojen tekstiyhteyden huolellinen tarkastelu. Kaikkivaltias Jumala, Jehova, asettaa siinä itsensä Israelia ympäröivien kansojen ihmistekoisten epäjumalien vastakohdaksi. Jehova kysyy: ”Keneenkä siis te vertaatte Jumalan, ja minkä muotoiseksi te hänet teette?” Varmastikaan ei metallista valetun tai puusta veistetyn kuvan kaltaiseksi. (Jesaja 40:18–20; 41:7) Sellaiset ”jumalat” eivät voisi Jehovan tavoin ’levittää taivasta niin kuin harsoa’. (Jesaja 40:21–26) Jehova kykenee lisäksi ennustamaan tulevaisuuden; kansojen epäjumalat eivät varmastikaan voi ’ilmoittaa, mitä vastedes tapahtuu, tietääksemme, ovatko ne jumalia’. (Jesaja 41:23) Tämä ajatus toistuu Jesajan 43:9:ssä, jossa Jehova sanoo: ”Kaikki kansat ovat kokoontuneet yhteen ja kansakunnat tulleet kokoon. Kuka heistä voi ilmoittaa tämänkaltaista? Tai antakoot meidän kuulla entisiä; asettakoot todistajansa.” Kaikkivaltias sanoo aivan oikein: ”Minä, Herra, se on minun nimeni, minä en anna kunniaani toiselle enkä ylistystäni epäjumalille.” – Jesaja 42:8.

Asiayhteyden mukaan Kaikkivaltias esittää siis kansojen niin sanotuille jumalille haasteen. Koska ne ovat vain epäjumalia, joilla ei ole jumalista voimaa, niitä ei varmastikaan tule palvoa; ne ovat todellisuudessa tyhjän veroisia. Jehova jatkaa: ”Onko muuta Jumalaa kuin minä? Ei ole muuta pelastuskalliota, minä en ketään tunne. Jumalankuvien tekijät ovat turhia kaikki tyynni, eivätkä nuo heidän [metallista valetut tai puusta veistetyt] rakkaansa mitään auta.” (Jesaja 44:8–17) Jesajan 43:10:n tekstiyhteydestä käy siis selvästi ilmi, että siinä ei tarkastella Jeesusta; siinä tarkasteltavat ”jumalat” ovat kansojen voimattomia epäjumalia.

Sanaa ”Jumala” tai ”jumala” käytetään yleensä yli-inhimillisestä kunnioituksen kohteesta. Siksi monien ihmisten mielestä ”jumala” tarkoittaa joko 1) Korkeinta Olentoa, Kaikkivaltiasta, tai 2) väärää jumalaa, epäjumalaa. Raamatussa tuota sanaa käytetään kuitenkin muullakin tavoin. Voimme nähdä sen Psalmista 82:1, 2. Siinä Jumala (Jehova) erotetaan ihmistuomareista, joita psalmista sanoo ”jumaliksi”. Jeesus itse viittasi myöhemmin tähän raamatunkohtaan. Koska hän oli puhunut Jehova Jumalasta Isänään, jotkut juutalaiset halusivat kivittää hänet. He syyttivät häntä siitä, että hän oli ’tehnyt itsensä jumalaksi’, mihin Jeesus vastasi: ”Eikö Laissanne ole kirjoitettuna: ’Minä sanoin: ”Te olette jumalia”’? Jos hän sanoi [noita ihmistuomareita] ’jumaliksi’ – – niin sanotteko te minulle, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: ’Sinä pilkkaat Jumalaa’, koska sanoin: olen Jumalan Poika?” – Johannes 10:31–36.

Epäilemättä on vain yksi Kaikkivaltias Jumala, kuten apostoli Paavali kirjoitti: ”Sillä vaikka onkin niitä, joita sanotaan ’jumaliksi’, joko taivaassa tai maan päällä, niin kuin on monia ’jumalia’ ja monia ’herroja’, niin todellisuudessa on meillä yksi Jumala, Isä, josta kaikki on, – – ja on yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka välityksellä kaikki on, ja me hänen välityksellään.” (1. Korinttolaisille 8:5, 6) Herra Jeesus Kristus ei ole väärä jumala, ei mikään demonijumala eikä vain epäjumala. Hän ’on Jehova Jumalan kirkkauden heijastuma’. (Heprealaisille 1:3) Siksi Johanneksen 1:1:ssä on sopivaa sanoa Jeesusta ”jumalaksi” tai ”jumalalliseksi”. (Johannes Schneider).

[Alaviitteet]