Me tarvitsemme uutta maailmaa

PYSÄHDYHÄN hetkeksi ja katsele ympärilläsi vallitsevia olosuhteita. Oletko tyytyväinen näkemääsi?

Ehkä sinulla itselläsi on kaunis koti miellyttävällä, hyvin hoidetulla alueella. Sinulla saattaa myös olla hyväpalkkainen työ, josta pidät. Lisäksi sinä ja läheisesi saatatte nauttia jokseenkin hyvästä terveydestä. Saatat kaiken kaikkiaan tuntea olosi suhteellisen turvalliseksi ja onnelliseksi.

Mutta ajattele muita alueita muissa osissa maatasi ja muissa maissa. Katsele koko maailmaa. Onko se, mitä näet, kaunista? Ovatko ihmiset tyytyväisiä, rauhaisia ja hyvinvoipia?

Joidenkin aiemmin tällä vuosisadalla esitettyjen ennustusten mukaan tieteen olisi tähän mennessä pitänyt hävittää perin pohjin kaikki vaikeimmat sairaudet, järjestää runsaasti ruokaa kaikille, vakiinnuttaa ja parantaa ympäröiviä olosuhteita ja tuoda tullessaan rauhan kausi. Mutta mitä on todellisuudessa tapahtunut?

Ei tarvitse paljonkaan perehtyä asioihin havaitakseen, että rauha on paennut planeetaltamme. ”Raamatullisista ajoista saakka ihmisiä on kehotettu takomaan miekat vantaiksi”, kirjoittaa Michael Renner eräässä maailmantilannetta käsittelevässä raportissa. ”Sellainen neuvo ei ole koskaan aikaisemmin ollut sopivampi. Sotilaallisen vallan kyltymätön tavoittelu on saattanut ihmiskunnan tuhon partaalle.” – State of the World 1990.

Raportteja maiden sisäisistä ristiriidoista ja sodista, jotka hävittävät hyvin monia maita kautta maapallon, on runsaasti. Erään tietolähteen mukaan vuonna 1988 käytiin edelleen 22:ta sotaa.a Kuinka monet olivat kuolleet noissa sodissa? ”Kaikissa vuonna 1988 käydyissä sodissa kuolleiden ihmisten kokonaismäärä oli 4 645 000. Surmansa saaneista 76 prosenttia oli siviilejä”, sanoo Saint Louis Post-Dispatch -sanomalehti.

Ovatko ajankohtaiset maailman kehitysvaiheet merkki siitä, että edessä on rauhaisa maailma? Erään Kaliforniassa Yhdysvalloissa ilmestyvän sanomalehden artikkelissa mainitaan: ”Sanotaan, että kylmä sota on laantumassa ja että rauhalle on annettu tilaisuus. Mutta vilkaistaanpa asiaa uudelleen – –. Kolmannessa maailmassa sodat raivoavat edelleen, eikä ratkaisusta ole paljon toivoa. Nämä ovat sotia, joista maailmassa ei paljon puhuta. Ne ovat suureksi osaksi selkkauksia, jotka panevat hallitukset vastakkain omien kansalaistensa kanssa: verisiä siviilien taisteluja maasta, uskonnosta, etnisten ja heimojen välisten eroavuuksien vuoksi, poliittisesta vallasta ja jopa huumeista. – – Afrikan sarvesta Kaakkois-Aasiaan saakka sota on pakottanut miljoonat ihmiset pakenemaan kodeistaan. Sadot jäävät istuttamatta, sairaaloihin hyökätään, karjaa tapetaan, vanhempia surmataan raa’asti lastensa nähden, kymmenvuotiaista pojista tehdään ensin apulaisia eri tehtäviin ja sitten sotilaita, nuoria tyttöjä raiskataan. Näissä suurimmaksi osaksi unohdetuissa maissa sota on jättänyt jälkeensä tuhoa ja yhteiskunnallista epäjärjestystä, joista nämä yhteiskunnat eivät ehkä koskaan täysin toivu. – – Tutkimus osoittaa, että 1980-luvulla on käyty enemmän sotia kuin minään muuna historian vuosikymmenenä.” – San Jose Mercury News.

Monet niistä, jotka onnistuvat pakenemaan kehittyneimpiin maihin, huomaavat väkivaltarikollisuuden uhkan järkyttävän etsimäänsä rauhaa. ”[Yhdysvalloissa] väkivallan aiheuttamat koettelemukset ovat jatkuneet koko 1980-luvun huolimatta ennustuksista, että väkivalta laantuisi”, kertoo U.S.News & World Report -lehti. ”Tyypillisenä vuonna sattuu 8,1 miljoonaa sellaista vakavaa rikosta kuin murhaa, pahoinpitelyä ja murtoa. – – Kaikkein tuskallisinta on se, että verenvuodatus on levinnyt kaikkialle ja että se on arvaamatonta. Uhriksi joutumisesta on tullut tavanomaista. Yhdysvaltain oikeusministeriön alaisuudessa toimiva tilastovirasto arvioi, että 83 prosenttia tällä hetkellä 12-vuotiaista lapsista joutuu pahoinpitelyn tai pahoinpitely-yrityksen kohteeksi, jos rikollisuuden kasvu jatkuu nykyistä vauhtia. – – Yhteiskunnan pahantekijöiden rankaiseminen ei ole varmaa eikä ripeää. Koko maassa poliisi pystyy selvittämään vain yhden viidestä suuresta rikoksesta.” Samanlainen tilanne vallitsee kaikkialla maailmassa. YK:n yleiskokous raportoi, että ”sekä rikosten esiintymistiheys että vakavuus on kasvanut monissa osissa maailmaa”.

Mutta vaikka kaikki sodat, aseet ja rikollisuus katoaisivat heti maailmasta, elämä olisi silti uhanalaista. ”Musertava köyhyys, rehottavat sairaudet ja valtaisa lukutaidottomuus ovat luonteenomaisia satojen miljoonien ihmisten elämälle kehitysmaissa”, huomauttaa Worldwatch-instituutti tuoreessa raportissaan. ”Koko ihmiskunta – rikkaat ja köyhät, sotilaallisesti voimakkaat ja heikot – on vastakkain uudenlaisen ympäristötuhon kauhukuvan kanssa.” – State of the World 1990.

Tosiaankin, itse elämää ylläpitäviä järjestelmiä, joista koko ihmissuku on riippuvainen, heikennetään. ”Maailma kokonaisuudessaan on huonommalla mallilla [kuin 1970-luvulla]”, kirjoittaa Discover-lehden toimittaja Paul Hoffman. ”Maakerroksien alle haudattuja jätteitä leviää ympäristöön. Kasvihuonekaasut lämmittävät ilmakehää. Planeetan otsonikerros ohenee. Autiomaat laajenevat, ja sademetsät kutistuvat. 17 kasvi- ja eläinlajia kuolee sukupuuttoon joka tunti.”

Lisää tähän ilman ja veden jatkuvan saastumisen vaikutukset. Ota huomioon myös maailman väestön tasainen kasvu, jonka vuoksi tuottoisalle maalle rakennetaan tai sitä päällystetään yhä useammin, mikä puolestaan lisää eläin- ja kasvilajien sukupuuttoon kuolemista. Ajattele makean veden varastojen kasvavaa niukkuutta ja happosateiden synnyttämää ongelmaa. Lisää näihin runsaasti saastuneen ilman terveydelle tuhoisat seuraukset sekä vaarallisten jätteiden tuomat ongelmat. Yhdessä ne merkitsevät ihmissuvulle tuhoa. Keitä tahansa tai missä tahansa olemmekin, tarvitsemme ilmaa, ruokaa, vettä ja raaka-aineita jatkaaksemme olemassaoloamme. Tarvitsemme niitä puhtaina ja riittävässä määrin. ”Köyhille kahdeksankymmentäluku oli täydellinen katastrofi, niukemman ruokavalion ja kasvavan kuolleisuuden aikaa”, sanotaan State of the World 1990 -raportissa.

Kun ihmissuku on niin monin tavoin uhanalaisena, niin voiko kukaan kiistää sitä, että uutta maailmaa tarvitaan kipeästi? Onko se kuitenkaan todella mahdollinen? Mistä lähteestä sellainen maailma tulisi? Mitä esteitä täytyy voittaa, ennen kuin planeettaamme voidaan todella pitää turvallisena ja kukoistavana. Tarkastelkaamme sitä.

[Alaviitteet]

[Kuvan lähdemerkintä s. 4]

Valokuva: WHO, P. Almasy