Aviositeiden höltyminen

NUORI äiti hyväili kaksikuukautista pienokaistaan. Sitten hän sai äkillisen raivonpuuskan ja pudotti pojan lattialle. Tämä kuoli muutaman tunnin kuluttua. ”Pudotin hänet tahallani”, sanoi äiti, ”koska mieheni ei välitä perheestään.” Sen sijaan, että hän olisi puhunut asiasta miehensä kanssa, hän purki kiukkunsa viattomaan lapseen.

Harvat äidit turvautuvat näin äärimmäiseen keinoon, mutta monilla on samanlaisia tuntemuksia. Avioparien on aina vain vaikeampi menestyä avioliitossaan. ”Kun avioliiton onnistumisen todennäköisyys on niin pieni kuin se nykyään Yhdysvalloissa on”, todetaan aikakauslehdessä Journal of Marriage and the Family, ”sitoutuminen lujasti ja ehdottomasti avioliittoon – – on niin uskaliasta, ettei täysijärkinen ihminen tekisi sellaista sitoumusta.”

Moraalittomuus, yhteensopimattomuus, velat, epäsopu aviopuolison sukulaisten kanssa ja itsekkyys synnyttävät näinä levottomina aikoina perheriitoja, jotka kerran toisensa jälkeen kärjistyvät avioeroksi. Tilanne on Japanissa niin vakava, että jopa katolisen kirkon, joka on kuuluisa voimakkaasta avioerojen vastaisesta kannastaan, on ollut pakko muodostaa erikoiskomitea, jotta eronneiden ja uudelleen avioituneiden jäsenten asemaa voitaisiin helpottaa. Entistä suurempi määrä kirkossakävijöistä kohtaa avioeroon liittyviä ongelmia.

Avioerojen määrä paljastaa kuitenkin vain jäävuoren huipun. Yhdysvalloissa tehty tutkimus osoittaa lisääntyvien avioerolukujen takana olevan itse avioelämän huonontunut laatu, ei pelkästään yhteiskunnallinen suuntaus, joka tekee avioeron helpommaksi. Kun avioliiton hyväksi ei enää ponnistella eikä siitä kanneta vastuuta, avioelämä menettää hohdettaan. Monet säilyttävät avioliiton julkisivun, mutta eivät täytä aviollisia velvollisuuksiaan eivätkä juuri koskaan puhu toisilleen. Jotkut ajattelevat samalla tavalla kuin aasialainen nainen, joka osti itselleen erillisen hautapaikan ja sanoi, ettei hän suostu olemaan samassa haudassa miehensä kanssa. Koska hän ei nyt voi erota miehestään, hän aikoo ottaa avioeron kuoleman jälkeen. Vaikka tällaiset ihmiset eivät eroakaan, avioelämä ei ikävä kyllä tuota heille onnellisuutta.

Isaon tilanne oli juuri tällainen. Hän oli avioitunut vaimonsa kanssa hetken mielijohteesta, eikä hän siksi ollut lainkaan kiinnostunut muuttamaan itsekeskeistä elämäntapaansa. Vaikka hänellä oli hyvä palkka kuorma-autonkuljettajana, hän ei huolehtinut perheestään, vaan tuhlasi kaikki rahansa syömiseen ja juomiseen. Tämän vuoksi hänellä oli ainainen riita vaimonsa kanssa. ”Aina kun minulla oli vastoinkäymisiä, menin kotiin ja purin kiukkuni perheeseeni”, muistelee Isao. Kysymys avioerosta nousi esiin joka päivä ikään kuin sammumattomasta tulivuoresta.

Monet miehet ja naiset kärsivät onnettomasta avioliitosta. Erosivatpa he tai eivät, he eivät saavuta onnellisuutta. Onko olemassa keinoa, jonka avulla he voivat menestyä avioliitossaan? Mitä he voivat tehdä lujittaakseen aviosidettään?