”Enhän minä vain uneksi?”
Seuraava raportti tulee Malawista, ja se koskee yhtä niistä historiallisista Jehovan todistajien ”Iloisten ylistäjien” piirikonventeista, jotka pidettiin siellä kesällä 1995.
”PÄÄTIEN varteen, noin puoleenväliin Malawijärven länsirantaa, on pystytetty eräs kilpi ensimmäistä kertaa 29 vuoteen. Siinä lukee: Jehovan todistajien piirikonventti.
Kilven viereen on pysäköity suuri rekka-auto, jonka perävaunusta astuu esiin yli 200 Mzuzun kaupungista saapunutta konventtivierasta. Heillä on mukanaan vaatekääröjä, huopia, patoja, sankoja, ruokaa, polttopuuta ja Raamattuja, kun he liittyvät noin 3 000:n muilta paikkakunnilta tulleen veljensä ja sisarensa seuraan.
Tervehtiessämme rekka-autosta laskeutuvia veljiä paikalle saapuu polkupyöräänsä hiekassa työntäen George Chikako, 63, joka on polkenut tänne kaksi päivää Nkhotakotasta. Vuosien mittaan veli Chikako on kärsinyt neljä vankeustuomiota, koska hän ei ole suostunut tinkimään Raamatun periaatteista. Hänen serkkunsa kuoli vankeudessa saamiinsa lyönteihin. ’Enhän minä vain uneksi?’ kysyy veli Chikako. ’Tämä konventti pidetään keskellä kirkasta päivää, ja nämä ihmiset laulavat Valtakunnan lauluja ääneen! Meidän on täytynyt kaiken aikaa kokoontua yöpimeällä, kuiskailla Valtakunnan lauluja ja hieroa käsiämme vastakkain taputtamisen sijasta. Nyt kokoonnumme avoimesti, ja ihmiset ovat ihmeissään nähdessään, että meitä on näin paljon, vaikka he ovat luulleet, että meitä on vain muutama!’
Konventtialuetta kiertää pensasaita, ja sitä suojaa kevyt ruokokatos. Konventtivieraiden majapaikoiksi on rakennettu pieniä ruohomajoja ja makuukatoksia. Yö on tulvillaan kauniita, soinnukkaita ääniä, joita vainon pelko ei enää vaimenna.
Konventin teema on todella osuvasti ’Iloiset ylistäjät’!”
[Lähdemerkintä]
Mountain High Maps® Copyright © 1995 Digital Wisdom, Inc.