Miksi tämä aika on niin paha?
KUN istahdat lukemaan sanomalehteä tai katsomaan televisiouutisia tai kuuntelemaan radion uutislähetystä, odotat huonoja uutisia, eikö totta? Et luultavasti ole yllättynyt siitä tiedosta, että jokin käynnissä oleva sota raivoaa edelleen, että väkivaltarikollisuus rehottaa yhä tai että nälänhätä imee vieläkin jonkin kehitysmaan voimavaroja.
Jos tällaista ei tapahdu aivan sinun kotiseudullasi, et todennäköisesti tunne jatkuvasti valtavaa huolta tällaisten raporttien johdosta. Kelläpä loppujen lopuksi on varaa tuntea empatiaa kaikkia noita kärsiviä massoja kohtaan? Siitä huolimatta on hyvin vaikeaa jäädä kylmäksi, kun silmiemme edessä näytetään, miten kärsimys vaikuttaa yksilöihin. Toisin sanoen on aivan toista lukea sodasta ja miettiä kuolleisuustilastoja, kuin lukea pikku-Adnanista, 9-vuotiaasta bosnialaispojasta, jonka äiti kuoli, kun pommi tuhosi heidän kotinsa. Adnanin isä sai surmansa sala-ampujan luodista vain joitakin kuukausia myöhemmin, kun he kävelivät kadulla yhdessä. Muutaman viikon kuluttua hänen sisarensa kuoli verenvuotoon hänen silmiensä edessä haavoituttuaan koulun pihalle lentäneestä ammuksesta. Lääkärit, jotka hoitivat Adnanin traumaa, havaitsivat, että poika oli turta, hän ei tuntenut mitään – ei edes uteliaisuutta. Pelot ja muistikuvat pilasivat hänen valveillaolotuntinsa, ja painajaiset veivät hänen unestaan kaiken levollisuuden. Adnan ei ole pelkkä tilaston numero. Hän on kärsivä lapsi; emme voi olla tuntematta empatiaa häntä kohtaan.
Sama pitää paikkansa myös muista maailman epäkohdista. Voimme lukea nälästä; on aivan toista nähdä kuva viisivuotiaasta tytöstä, jolla on turvonnut vatsa ja tikkumaiset sääret, juuri ja juuri elävästä nälän uhrista. Voimme lukea rikostilastoista; on aivan toista kuulla iäkkäästä leskestä, joka raa’asti hakataan, ryöstetään ja raiskataan. Voimme lukea perhe-elämän rappiosta; on aivan toista saada tietää, että joku äiti on tieten tahtoen nälkiinnyttänyt oman lapsensa ja pahoinpidellyt häntä julmasti.
On tuskallista lukea näistä asioista. Mutta miten paljon pahempaa on joutua itse jonkin tällaisen maailmanlaajuisen vitsauksen uhriksi! Kun itse kärsit pahuudesta, maailmalta tulevien uutisten esittämä suurempi kuva voi alkaa tuntua musertavalta. On pelottavaa tajuta, että rikollisuuden, sotien, nälän ja sairauksien aiheuttamat kärsimykset lisääntyvät nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. 1900-luvun todellisuuksien kohtaaminen voi vaikuttaa hyvin syvästi – hämmennys, pelko ja masennus ovat tavallisia.
Monissa uskonnoissa ihmiset etsivät vastauksia esimerkiksi seuraaviin huolestuttaviin kysymyksiin: Miksi asiat ovat niin huonosti? Mihin ihmiskunta on menossa?
Ikävä kyllä nykypäivän uskonnoilla on harvoin tarjota tyydyttäviä vastauksia. Kun näit ensi kerran tämän lehden kannessa olevan kysymyksen, saatoit suhtautua siihen epäilevästi – ymmärrettävä reaktio. Fundamentalistiset uskonnot koettavat usein löytää Raamatusta väkisinkin sellaista, mitä siinä ei ole – tämän maailman lopun tarkan päivän ja hetken (ks. Matteus 24:36). Tämän lehden julkaisijat antavat mieluummin Raamatun selittää itseään. Saatat yllättyä, kun huomaat, että Raamattu puhuu viimeisistä päivistä tosiasioihin perustuvasti ja järkevästi. Lisäksi Raamattu ei ainoastaan selitä, miksi asiat ovat huonosti. Se antaa myös sellaisen tulevaisuudentoivon, joka on todella lohdullinen. Pyydämme sinua tarkastelemaan seuraavia kirjoituksia nähdäksesi, miksi näin on.
[Kuvan lähdemerkintä s. 2]
Kansi ja sivu 32: AFP/Corbis-Bettman
[Kuvan lähdemerkintä s. 3]
Jobard/Sipa Press