Miksi asioita salataan?

”MIKÄÄN ei ole niin raskas taakka kuin salaisuus.” Tai niin ainakin muuan ranskalainen sananlasku väittää. Voisiko tämä selittää, miksi meistä tuntuu mukavalta, kun tiedämme jonkin salaisuuden, mutta joskus turhauttavalta, kun emme voi puhua siitä? Monet ihmiset ovat vuosisatojen aikana kuitenkin suhtautuneet salaisuuksiin myönteisesti ja liittyneet salaisiksi ryhmiksi yhteisen päämäärän hyväksi.

Varhaisimpia tällaisia salaseuroja olivat Egyptin, Kreikan ja Rooman mystiset kultit. Myöhemmin jotkin näistä ryhmistä ajautuivat uskonnollisesta taustastaan eroon ja omaksuivat poliittisia, taloudellisia tai yhteiskunnallisia piirteitä. Esimerkiksi kun Euroopassa muodostettiin keskiajalla kiltoja, niiden jäsenet turvautuivat salailuun ennen kaikkea suojellakseen omia taloudellisia etujaan.

Salaisia ryhmiä on nykyaikana perustettu usein täysin kunniallisista syistä, ehkä palvelemaan ”yhteiskunnallisia ja ihmisystävällisiä tarkoituksia” ja ”toteuttamaan hyväntekeväisyys- ja koulutusohjelmia”, kuten todetaan tietosanakirjassa Encyclopædia Britannica. Myös jotkin veljeskunnat, nuorisokerhot, sosiaaliset yhdistykset ja muut ryhmät ovat salaisia tai ainakin puolisalaisia. Tavallisesti tällaiset ryhmät ovat vaarattomia, ja niiden jäsenet pitävät salaperäisyyttä vain jännittävänä. Salamenot, joilla ihminen vihitään ryhmän jäseneksi, vetoavat voimakkaasti tunteisiin ja vahvistavat toveruuden ja ykseyden siteitä. Jäsenet tuntevat kuuluvansa johonkin ja saavat elämälleen tarkoituksen. Tällaiset salaseurat eivät tavallisesti ole uhka niihin kuulumattomille. Ulkopuoliset eivät joudu epäedulliseen asemaan, vaikka he eivät ole selvillä niiden salaisuuksista.

Kun salailu viestii vaarasta

Kaikki salaiset ryhmät eivät ole salaisia samalla tavoin. Erityisen vaarallisia ovat sellaiset ryhmät, joiden ”salaisuuksiin sisältyy salaisuuksia”, kuten Encyclopædia Britannica -tietosanakirjassa asia ilmaistaan. Siinä selitetään, että ”peitenimien, valojen tai paljastusten avulla” johtoportaan jäsenet onnistuvat erottautumaan muista, mikä puolestaan kannustaa ”alempia portaita ryhtymään tarvittaviin ponnistuksiin korkeisiin asemiin pääsemiseksi”. Tällaiset ryhmät ovat ilmeisen vaarallisia. Ne, jotka ovat alemmilla portailla, saattavat olla täysin tietämättömiä järjestön todellisista päämääristä, koska heille ei ole vielä paljastettu noita tietoja. Ihminen voi helposti joutua tekemisiin jonkin ryhmän kanssa, jonka päämääristä ja menettelytavoista hän ei ole täysin selvillä ja joista hänelle ei ehkä olekaan kerrottu aivan kaikkea. Tällaiseen ryhmään liittynyt saattaa kuitenkin myöhemmin havaita, että hänen on vaikea irrottautua siitä, koska häntä sitoo salassapitovelvollisuus.

Vieläkin vaarallisempaa salailu on silloin kun ryhmän tavoitteet ovat lainvastaisia tai rikollisia ja se koettaa sen tähden salata koko olemassaolonsa. Tai jos sen olemassaolo ja päätavoitteet tiedetään, se voi yrittää pitää salassa jäsenensä ja lyhyen aikavälin suunnitelmansa. Tämä pitää paikkansa asialleen omistautuneista terroristiryhmistä, jotka aika ajoin järkyttävät maailmaa terroristihyökkäyksillään.

Salailu voi siis olla vaarallista sekä yksilöille että koko yhteiskunnalle. Ajattelehan viattomia ihmisiä väkivaltaisesti ryösteleviä nuorisojengejä, salamyhkäisen mafian kaltaisia rikollisjärjestöjä, Ku Klux Klaniina verrattavia valkoisen rodun paremmuutta korostavia ryhmittymiä, puhumattakaan eri puolilla maailmaa toimivista lukuisista terroristiryhmistä, jotka tekevät jatkuvasti tyhjiksi yritykset saada aikaan rauhallinen ja turvallinen maailma.

Mitä ne nyt puuhailevat?

Monissa Länsi-Euroopan maissa syntyi 1950-luvulla kylmän sodan sivutuotteena salaseuroja vastarintaliikkeiden perustaksi siltä varalta, että neuvostoliittolaiset yrittäisivät joskus valloittaa Länsi-Euroopan. Saksalaisen Focus-uutislehden mukaan esimerkiksi Itävaltaan perustettiin tuona aikana ”79 salaista asevarikkoa”. Kaikki Euroopan maat eivät edes tienneet, että tällaisia ryhmiä oli olemassa. Eräs uutislehti totesi 1990-luvun alussa realistisesti: ”Vieläkään ei tiedetä, moniko näistä järjestöistä on nykyään toiminnassa ja mitä ne ovat saattaneet viime aikoina puuhailla.”

Kukapa tietää, kuinka moni salainen ryhmä on meille tälläkin hetkellä suurempi uhka kuin voisimme kuvitellakaan!

[Alaviite]