”Saatoin aistia rauhallisen ilmapiirin”

ERÄS saksankielinen mies meni Jehovan todistajien järjestämään konventtiin ”vakoilemaan” todistajia. Miksi? Hänen tavoitteensa oli ”paljastaa tämä lahko ja pelastaa ystävänsä joutumasta harhaan”. Käytyään konventissa hän kirjoitti ystävilleen seuraavan kirjeen.

”Kun lähestyin konventtipaikkaa, mietin, olinko oikeassa paikassa. Ketään ei ollut näkyvissä, eikä maassa ollut roskia eikä oluttölkkejä. Mennessäni lähemmäksi näin stadionin sisäänkäynnin luona kaksi miestä. He tervehtivät minua ja päästivät minut sisään.

Odotin, että niistä tuhansista, joiden siellä piti olla, syntyisi hälinää, mutta oli hyvin hiljaista. ’No’, ajattelin, ’luultavasti koko paikassa on vain kourallinen ihmisiä siellä täällä.’

Kun astuin sisään, huomioni kiinnittyi heti lavalla esitettävään näytelmään. Vasta myöhemmin huomasin, että tuhannet tarkkaavaiset kuulijat täyttivät stadionin ääriään myöten. Saatoin aistia rauhallisen ilmapiirin. Se mitä kuulin, näin ja tunsin konventin loppuaikana, teki minuun syvän vaikutuksen.

Liikkuessani todistajien joukossa en voinut olla huomaamatta heidän onnellisia ja tyytyväisiä kasvojaan. Yhtäkkiä en saanut tukahdutettua ajatusta: tämä todella on Jumalan kansaa!”

Sen sijaan, että tämä nuori mies olisi ”pelastanut ystävänsä joutumasta harhaan”, hän pyysi heitä tutkimaan Raamattua hänen kanssaan. Mikä oli tulos? Nykyään hän on kristitty vanhin. Hän ja hänen perheensä toimivat eräässä seurakunnassa Zugissa Sveitsissä.