Kaikille vanhimmistoille
1. elokuuta 1975
Rakkaat Veljet
Vanhinten vuorottelu on ollut voimassa nyt noin kolme vuotta, ja voimme nähdä Jehovan siunanneen tätä järjestelyä. On kuitenkin noussut joitakin kysymyksiä, ja olemme iloisia voidessamme kertoa teille havainnoista ja suuntaviivoista, joiden toivomme osoittautuvan erittäin hyödyllisiksi. Kunkin vanhimman olisi hyvä lukea tämä tiedonanto huolellisesti ja kirjoittaa muistiin mahdolliset sitä koskevat kysymykset; näistä voidaan keskustella sopivana aikana vanhinten kokouksessanne.
Valmistautuminen syyskuun 1. päivän vaiheilla pidettävään vuosikokoukseen
Kerran vuodessa syyskuun 1. päivän vaiheilla niiden, jotka on jo nimitetty vanhimmiksi, tulee rukoillen harkita, saattaisivatko jotkut muut veljet nyt olla päteviä tulemaan vanhimmiksi tai avustaviksi palvelijoiksi. (w75 393–395) Näiden veljien arvioinnin ei tule perustua henkilökohtaisiin näkemyksiin vaan Jumalan sanaan. Suosittelemme, että jonkin aikaa ennen tätä vuosikokousta jokainen vanhin lukee ja harkitsee rukoillen vanhinten ja avustavien palvelijoiden pätevyysvaatimuksia, jotka 1. Timoteukselle 3:1–10, 12, 13; Tiitukselle 1:5–9; 1. Pietari 5:1–5 esittävät. Ennen vanhinten kokousta olisi myös hyvä lukea läpi kirjoitukset ”Nimitetyt vanhimmat Jumalan lauman paimentajiksi” Vartiotornista 1.2.1972 s. 55–71 ja ”Oletko sinä pätevä vastuuseen seurakunnassa?” Vartiotornista 1.10.1973 s. 458–462.
Sen ratkaiseminen, keitä tulisi suositella nimitettäviksi vanhimmiksi ja avustaviksi palvelijoiksi
Kun vanhimmisto kokoontuu, tulee esittää rukous Jehovan ohjauksen etsimiseksi, niin että se mitä tehdään tulee olemaan täysin sopusoinnussa hänen tahtonsa kanssa. Vanhimmiksi ja avustaviksi palvelijoiksi suositeltavaa tulee tarkastella Raamatun pätevyysvaatimusten valossa. Avustavien palvelijoiden täytyy olla vähintään 20-vuotiaita suositusta tehtäessä, ja heidän on täytynyt olla kastettuna vähintään vuoden. – or s. 60–62, vrt. Esra 3:8.
Jotkut ovat kysyneet, onko olemassa nimenomaista ikää, jolloin jotakuta voidaan suositella vanhimmaksi. Mitään nimenomaista ikää ei ole pantu ehdoksi, mutta varmasti jokaisella suositeltavalla tulee olla riittävä tausta ja kokemus, jotta häntä pidettäisiin ja kunnioitettaisiin ”vanhimpana”. Menisivätkö julistajat tämän henkilön luokse, jos heillä olisi vakavia pulmia? Onko hän kyllin vanha omatakseen riittävästi elämänkokemusta, niin että hän kykenisi antamaan sopivia ja tehokkaita neuvoja vakavissa perheongelmissa tai muissa vakavissa elämän piirteissä? Olisi hyvin epätavallista, että 20–24-vuotiaalla veljellä olisi tällainen vanhimmalle tarvittava tausta ja kokemus. Jos sellaisia suositellaan, niin esittäkää syyt, miksi he ovat päteviä. Jos vanhimmisto tuntee epäilystä, olisi suositeltavaa odottaa vielä vuosi tai enemmän. Sillä välin voidaan antaa enemmän palvelusetuja tälle avustavalle palvelijalle, jota on harkittu suositeltavaksi vanhimmaksi, sopusoinnussa helmikuussa 1975 Valtakunnan Palveluksen ”Kysymyspalstassa” olevan aineiston kanssa. Älkää panko käsiänne hätäisesti veljien päälle, jotka eivät ilmaise todellista kiinnostusta laumaa kohtaan ja aitoa halua palvella veljiään. (1. Tim. 5:22) Nöyryys ja itsensä uhraava rakkaus ovat välttämättömiä, jotta vanhimmat antaisivat laumalle, mitä se tarvitsee. Muistakaa, että kaikki Raamatun vaatimukset ovat tärkeitä – mitään niistä ei tule väheksyä tai sivuuttaa. Jos uskotte, että yksilö täyttää järkevässä määrin ja kohtuullisen johdonmukaisesti Raamatun pätevyysvaatimukset tullakseen vanhimmaksi tai avustavaksi palvelijaksi, niin silloin on perusteita suositella hänen nimittämistään.
Jos veljet ilmaisevat selvästi ’tavoittelevansa’ vastuuta, mutta eivät ole päteviä, olisi sopivaa kiittää heitä heidän ponnisteluistaan ja kertoa heille huomaavaisesti, miksi he eivät ole vielä päteviä. Tämä voidaan tehdä, tiedustelevatpa he edellytyksiään tai eivät. Kun sellaisille henkilöille ilmaistaan suoraan, minkä suhteen he voivat työskennellä, ja heille tarjotaan sopivia neuvoja ja rohkaisua, niin he tuntevat, että vanhimmat ovat todella kiinnostuneita heistä, ja he todennäköisesti ponnistelevat ilmaisten suurempaa ahkeruutta edistyäkseen edelleen. On tietysti aina hyvä antaa veljelle täysi tilaisuus esittää ajatuksensa ja kuunnella tarkkaan, mitä hänellä on sanottavana. Jos hän esittää asioita, joista vanhimmat eivät olleet tietoisia, ja se muuttaa tilanteen, niin he voivat päättää suositella häntä.
Ei ole tarpeellista alistaa mahdollisia tulevia avustavia palvelijoita ja vanhimpia tarkkaan kuulusteluun koko vanhimmiston edessä. Tämä voisi aiheuttaa väärinymmärryksiä ja loukata tunteita. Jos vanhimmat eivät tunne miestä kyllin hyvin suositellakseen häntä ilman sellaista kuulustelua, niin heidän tulisi ponnistella huomioidakseen hänen edistymistään seurakunnassa, työskennellä hänen kanssaan kentällä ja olla hänen seurassaan muulla tavoin voidakseen siten tutustua veljeen. Sitten kun syyskuu saapuu, vanhimmisto tietää, onko hän pätevä vai ei suositeltavaksi lisäetuihin.
Vanhimmat ja avustavat palvelijat, joita suositellaan poistettaviksi
Jos jotakuta veljeä, joka on nyt vanhin tai avustava palvelija, suositellaan poistettavaksi, niin vanhimmiston tulee kertoa hänelle syy, niin että hän ymmärtää selvästi tilanteen. Jos hän ei ole samaa mieltä vanhimmiston päätöksen kanssa, niin hänelle tulisi ilmoittaa, että hän voi niin halutessaan kirjoittaa hallitsevalle elimelle syistä, joiden vuoksi hän on eri mieltä hänen poistamistaan koskevan suosituksen kanssa. Hänen kirjeensä tulisi liittää vanhimmiston kirjeeseen, jossa suositellaan poistamista. Palveluskomitean tulisi allekirjoittaa poistamista suositteleva kirje vanhimmiston puolesta. Jos on tarpeellista ja suositeltavaa, hallitseva elin järjestää erikoiskomitean tarkastelemaan tapausta. Poistamisesta ei tietenkään ilmoiteta seurakunnalle, ennen kuin asia on käsitelty hallitsevan elimen toimesta. Sillä välin hän voi jatkaa palvelemista. Jos vanhin tai avustava palvelija syyllistyy vakavaan väärintekoon, joka vaatii julkista ojennusta tai erottamista, niin hänet tulisi tietysti poistaa. Teidän ei tarvitse odottaa virallista kirjettä poistamisesta hallitsevalta elimeltä ennen kuin sellaiset edut poistetaan henkilöltä. – or s. 167, 168.
Poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa vanhimman tai avustavan palvelijan käytös tekee kyseenalaiseksi hänen pätevyytensä jatkaa palvelemista, vanhinten tulee tehdä kaikki voitavansa ratkaistakseen asian paikallisesti, ehkä pyytää sopivia neuvoja muilta kokeneilta vanhimmilta. Jos he eivät sitten voi päästä yksimielisyyteen menettelystä, niin he voivat kirjoittaa hallitsevalle elimelle saadakseen neuvoja.
Kun vanhimmisto on päättänyt tehtävistä suosituksista, tämä tieto merkitään sille varattuihin lomakkeisiin (S-2a, b, c). Ohjeet näitten lomakkeitten käytöstä on selvästi merkitty lomakkeisiin, ja niitä tulee noudattaa huolellisesti. Huomaa, että niihin merkitään VAIN niiden nimet, joita suositellaan UUTTA nimitystä varten. ”Poistot”-sarakkeeseen ei tule merkitä niiden nimiä, jotka on aikaisemmin poistettu.
Uudet nimityssuositukset veljistä, jotka eivät ole aikaisemmin palvelleet, tulisi tehdä syyskuussa. Kun uusia seurakuntia muodostetaan muina aikoina, suositukset tulee tehdä kustakin kyseisestä seurakunnasta. Olisi hyvä ennen anomuslomakkeen täyttämistä uuden seurakunnan muodostamiseksi lukea neuvot kirjeestä ”Tietoja seurakunnasta” (S-50-FI), jonka voitte pyytää haaratoimistosta, ja toimia niiden mukaisesti.
Vuorottelu – or 67, 68.
Vanhimmisto päättää syyskuussa pidettävässä vanhinten kokouksessa, kuka vanhin palvelee kussakin valvonta-asemassa uuden palvelusvuoden aikana. Jos joku veli joutuisi säännöllisen vuorottelun mukaan sellaiseen asemaan, jossa hän ei ehkä kykenisi palvelemaan, niin päteviä veljiä käytetään täyttämään sellaiset asemat, ja vanhimmisto päättää tästä paikallisesti. Kun paikalliset vanhimmat tekevät ratkaisut uusista tehtävistä, niistä voidaan ilmoittaa seurakunnalle. Ei ole tarpeellista odottaa tietoa hallitsevalta elimeltä, paitsi kun tehdään uusia suosituksia vanhimmista tai kun poistoa koskevat suositukset ovat vielä avoinna. Tilapäisiä järjestelyjä voidaan tehdä, kunnes uudet nimitykset saadaan. Mutta vaikka olisi tehty uusia suosituksia, se ei estä kaikkia muita veljiä ryhtymästä uusiin tehtäviinsä. Tämän vuorottelun tulisi tapahtua syyskuun alussa heti kun vanhimmisto on ratkaissut yksityiskohdat. Tavanomaista vuorottelua selitetään Järjestö-kirjan sivulla 67 kappaleessa 3. Muuta tietoa tästä löytyy sivuilta 68 ja 69.
Mitä tapahtuu, kun uusia vanhimpia suositellaan? Vasta nimitetty vanhin nimitetään siksi, että hänellä on hengellisiä edellytyksiä, ja siksi hänen pitäisi kyetä huolehtimaan valvontavirasta, jopa hoitamaan tuominta-asioita, jos se on tarpeen. Kun on viisi vanhinta ja joku muu nimitetään, niin tehtävästään pois siirtyvä esivalvoja ei tavallisesti ota yhtä viidestä ensisijaisesta asemasta tulevana vuonna. Hän ottaisi tavanomaisesti paikkansa vuorottelussa vasta nimitetyn [nimitettyjen] jälkeen. Mutta paikallisella vanhimmistolla on vastuuna ratkaista, missä vanhimmat palvelevat, ottaen huomioon vuorottelujärjestelyn.
On tehty joitakin kysymyksiä siitä, onko tarpeellista, että vanhin pystyy huolehtimaan jokaisesta ensisijaisesta asemasta ja että hän on halukas palvelemaan niin pelkäämättä, että hän ei olisi pätevä siihen. Ei, tämä ei olisi oikea näkemys. Veli voi esimerkiksi olla hyvä vanhin, kykenevä antamaan hyvää rohkaisua, raamatullisia neuvoja yksilölle tai yksilöille, mutta koska hän ei osaa puhua sujuvasti paikallista kieltä, hän voi ajatella, ettei hän ole pätevä koulunvalvojaksi tai ehkä edes Vartiotornin tutkistelun johtajaksikaan. Tämä ei estä häntä suorittamasta muita velvollisuuksia tai palvelemasta missä tahansa asemassa, jonka hän tuntee olevansa kykenevä sinä vuonna hoitamaan. Muut vanhimmat voisivat rohkaista häntä, kun heistä tuntuu, että hän voisi huolehtia joistakin vastuista, mutta heidän tulisi kunnioittaa hänen henkilökohtaisia tunteitaan ja ratkaisuaan.
Velvollisuuksien siirto vanhimmalta toiselle tapahtuu yleensä syyskuun aikana, vaikka palvelukseen nimitetty ei ehkä olisikaan ollut täyttä vuotta tuossa asemassa. Jos joskus vuoden aikana vapautuu syystä tai toisesta jokin viidestä ensisijaisesta asemasta, niin vanhimmisto voi valita tilalle kenen tahansa vanhimmista täyttämään tämän aseman jäljellä olevaksi ajaksi.
Ei ole tarpeellista lähettää haaratoimistoon uutta osoitetta seurakunnan postia varten vain siksi, että esivalvoja on uusi. Tulisi sen sijaan käyttää vuodesta toiseen samaa pysyvää postiosoitetta, jonka vanhimmisto on päättänyt, ellei ole mitään pätevää syytä muutoksen tekemiseen.
Joustava siirto uuden palvelusvuoden alkaessa
Vanhimman, joka tällä hetkellä palvelee jossakin nimenomaisessa asemassa, on hyvä auttaa tilalleen tulevaa vanhinta oppimaan velvollisuutensa. Näiden kahden on hyvä käyttää ainakin yksi ilta yhdessä niin pian, kuin vuorottelusta on päätetty, ja sen jälkeen niin paljon aikaa kuin on tarpeen, jotta uuden vastuun omaksuva vanhin voisi perehtyä velvollisuuksiinsa. Tämä koituu siunaukseksi kyseisille vanhimmille ja seurakunnalle. Esivalvoja voi esimerkiksi tutustuttaa tilalleen tulevan vanhimman seurakunnan arkistossa olevaan aineistoon. He voivat keskustella yhdessä seurakunnan taloudellisesta asemasta, niin että uusi esivalvoja tietää, mitä velkoja seurakunnalla on joko Seuralle tai yksityisille henkilöille, jos niitä yleensä on. Kirjeenvaihdosta, joka on hoidettava sellaisten asioiden tai joidenkin muiden asioiden suhteen, tulisi keskustella, samoin kuin kokouksesta vakituisten tienraivaajien kanssa, kierrosvalvojan vierailusta, kierroskonventista jne., jotta niistä huolehditaan asianmukaisesti. Sama pitää paikkansa myös ongelmista, joita tuomiovaltainen komitea parhaillaan käsittelee. On myös hyödyllistä muistuttaa uutta esivalvojaa siitä, että kirjeenvaihdossa Seuran kanssa esiintyy aina selvästi seurakunnan nimi.
Samoin sellaisista osastoista vastuussa olevien vanhinten, joihin on äskettäin määrätty avustavia palvelijoita, tulisi varata aikaa selittääkseen, mitä näiden velvollisuuksiin sisältyy, vastatakseen kysymyksiin ja varmistautuakseen siitä, että veljet tietävät mitä tehdä. Esimerkiksi kenttävalvojan tulee käydä asiat läpi niiden kanssa, jotka huolehtivat alueesta ja lehdistä. Seurakunnan tileistä huolehtivaa tulisi auttaa, ei ainoastaan pitämään täsmällistä kirjaa, vaan olemaan huolellinen rahojen käsittelyssä. (2. Kor. 8:20) Joitakuita avustavia palvelijoita voidaan siirtää tehtävästä toiseen, mutta tätä ei ole pakko tehdä. Jos he tekevät hyvää työtä ja pitävät nykyisestä tehtävästään kokemuksensa vuoksi, ei ole tarpeellista tehdä muutoksia. Harkitkaa tätä ja mikä olisi parhaaksi seurakunnalle. – Ks. or s. 68, 69, myös kirjoitusta ”Joustava siirto” elokuun 1973 Valtakunnan Palveluksessa.
Vuosiraportin täyttäminen
Joka palvelusvuoden lopussa syyskuun 1. päivän tienoilla esivalvoja kirjoittaa merkityksellisen raportin haaratoimistoon käyttäen S-10-lomaketta. Tässä hän esittää nimenomaisia havaintojaan seurakunnan hengellisestä tilasta, mitä on tehty menneen vuoden aikana ja mihin asioihin näyttää olevan tarpeellista kiinnittää huomiota tulevina kuukausina. Tämä raportti tulee lukea vanhimmille heidän kokouksessaan syyskuun alussa, ennen kuin se lähetetään haaratoimistoon, ja jäljennös säilytetään seurakunnan arkistossa. Tarkasta numerot uudelleen kenttävalvojan kanssa, sillä usein 2. kysymyksen kohdalla jotkin numerot on jätetty pois tai ilmoitettu väärin. Tämä on tärkeä erittely, joten esitä täsmälliset tiedot. Jos tarvitset lisätilaa havainnoillesi mihin tahansa kysymykseen vastattaessa, niin käytä lomakkeessa olevaa tyhjää tilaa tai lisälehteä, jotta esittäisit merkityksellisen mutta lyhyen, ytimekkään raportin. Tähän raporttiin vastataan aikanaan.
Miten saada vanhimpia lähiseurakunnista, jos se on tarpeen
Joskus kierrosvalvojat havaitsevat, että jossakin seurakunnassa on monia vanhimpia, kun taas toinen seurakunta tarvitsee vanhinten apua. Kierrosvalvoja voi tehdä tarpeen tunnetuksi seurakunnalle, jossa on monia vanhimpia, mutta sitten on tuohon vanhimmistoon kuuluvien asiana harkita omia tarpeitaan, jotta he voisivat huolehtia oman seurakuntansa toiminnoista. Jos he uskovat, ettei heidän seurakunnalleen aiheudu vaikeuksia siitä, että joku vanhin työskentelee lähiseurakunnan yhteydessä, joka todella tarvitsee vanhimpia, he voivat keskustella asiasta keskenään sen selville saamiseksi, haluaako kukaan heistä matkustaa lähiseurakuntaan.
Jokaisen sellaista siirtoa harkitsevan vanhimman tulee ottaa huomioon, mitä tämä merkitsisi hänelle itselleen ja hänen perheelleen ruumiillisesti ja hengellisesti, samoin kuin muita siihen liittyviä asioita.
Jos sellaisen harkinnan jälkeen jonkun havaitaan olevan käytettävissä palvelemaan lähiseurakunnassa, niin esivalvoja voi ottaa yhteyttä lähiseurakuntaan tehdäkseen sille tiettäväksi, että on olemassa vanhin, joka on halukas palvelemaan sitä säännöllisesti. Jos lähiseurakuntaa edustavat veljet sellaisen tiedon saatuaan haluavat keskustella käytettävissä olevan veljen kanssa, he voivat tehdä niin. Jos he sitten haluaisivat hänen palvelevan kanssaan, heidän tulisi lähettää suosituksensa hallitsevalle elimelle selittäen, että kirjeessä suositellut muutokset ovat saaneet toisen seurakunnan hyväksynnän. Kun asia hyväksytään, vanhin voi palvella seurakunnassa, ja hänen nimensä poistetaan edellisen seurakunnan vanhinten luettelosta. (Huhtikuun 1973 Valtakunnan Palvelus) Tällaisia siirtoja voidaan tehdä koska tahansa tarpeen mukaan vuoden aikana.
Mitä tulee tehdä, kun vanhimmat tai avustavat palvelijat muuttavat
Sen seurakunnan vanhimmisto, johon vanhin on muuttanut, voi tehdä kirjallisen tiedustelun sen seurakunnan koko vanhimmistolle, jossa hänet nimitettiin ja jossa hän palveli. Kun entinen vanhimmisto tekee suotuisan suosituksen veljestä, niin toisen vanhimmiston tulee mainita tämä asia suositellessaan häntä hallitsevalle elimelle ja mainita myös seurakunta, jossa hän aikaisemmin palveli. Mutta teidän tulee odottaa nimitystä, ennen kuin veljeä käytetään vanhimpana tai avustavana palvelijana hänen uudessa seurakunnassaan.
Entä jos entinen vanhimmisto ei esitä suotuisaa suositusta? Olisi hyödyllistä hankkia täydellinen tieto sen syistä. Keskustelkaa näistä kyseisen veljen kanssa. Jos olette samaa mieltä siitä, että hän ei ole pätevä, niin ei olisi viisasta suositella häntä. Mutta jos häntä suositellaan entisen vanhimmiston epäsuotuisasta raportista huolimatta, voisitte esittää havaintonne ja suosituksenne yhdessä entiseltä vanhimmistolta tulleen kirjeen kanssa hallitsevan elimen ratkaistavaksi.
Jokaisessa tapauksessa, jossa nimitetty vanhin tai avustava palvelija kuolee tai muuttaa, hallitsevalle elimelle tulisi tehdä ilmoitus, ja palveluskomitean tulee allekirjoittaa kirje vanhimmiston puolesta. Jos tiedätte, mihin paikkaan veli on muuttanut, niin ilmoittakaa siitä haaratoimistolle. Jos veli palveli komiteassa, niin ilmoittakaa haaratoimistolle sen henkilön nimi ja osoite, joka tulee hänen sijaansa. Meillä tulee aina olla täydellinen tieto siitä, ketkä palvelevat palveluskomiteassa. Katsokaa tietoja kirjoituksesta ”Mitä tulisi tehdä?” heinäkuun 1973 Valtakunnan Palveluksesta.
Niiden suositteleminen, joita on aikaisemmin ojennettu tai erotettu
Voitte haluta kerrata sivuja 177, 178 Järjestö-kirjasta.
Kun kysymyksessä on sellainen, jota on ojennettu, paljon riippuu siitä, oliko ojennus yksityinen vai julkinen. Jos annettiin yksityinen ojennus, voi olla, että miestä voitaisiin suositella joidenkin kuukausien kuluttua. Mutta jos annettiin julkinen ojennus, niin asia on vakavampi, joten vanhimmiston tulee olla varma siitä, että seurakunta ajattelee jälleen hyvää veljestä, että hänellä on sen kunnioitus ja luottamus. Vanhinten tulee sellaisessa tapauksessa esittää hallitsevalle elimelle lisätietoja, jotta heillä on aivan selvä kuva asiasta ja voidaan tehdä oikea ratkaisu.
Kun kysymyksessä on sellainen, joka on otettu takaisin ja jolle harkitaan lisäetujen antamista, niin on selvää, että hänen on täytynyt elämäntavallaan poistaa kaikki moite, jota hän aiheutti itselleen väärän tekonsa vuoksi, ja hänen on täytynyt tehdä tämä rakentamalla itselleen luotettava vanhurskauden maine, joka on menneen väärinteon vaikutusten vastapainona. Tämä voi viedä ehkä vain muutamia vuosia tai mahdollisesti monia vuosia väärinteon saamasta julkisuudesta riippuen. Joka tapauksessa sellaista takaisin otettua tulee ensin suositella avustavaksi palvelijaksi.
Havaintoja ja suosituksia kaikille vanhimmille
Jehova on epäilemättä antanut kullekin meistä suurenmoisen luottamustehtävän ja edun samoin kuin raskaan vastuun. (Jaak. 3:1) On hyvä tunnustaa nöyrästi tämä luottamustehtävä kehittämällä elämässämme yhä enemmän hengellisyyttä. Tämä vaatii tietysti jatkuvaa tutkimista, alituista Jehovan rukoilemista ja epätäydellisyyksiemme ja syntiemme nöyrää tunnustamista, sen myöntämistä, miten paljon me tarvitsemme Jehovaa, Taivaallista Isäämme, ja Kristusta, joka on asetettu kristillisen seurakunnan pääksi.
Jos valvojat laiminlyövät tai lopettavat huomion kiinnittämisen itseensä tai laumaan, voit kuvitella mitä voisi tapahtua. Voisi kehittyä vakavia ongelmia, ehkä kitkaa tai jakaumia, jotka voivat jopa vaikuttaa vanhimmistoon aiheuttaen sen, että se ei ryhdy päättäväisiin toimiin väärintekotapausta käsitellessään. (1. Sam. 2:12–17, 27–30) Hengellisesti valppaat valvojat ottavat askeleita estääkseen sellaista tilannetta koskaan kehittymästä. He eivät anna henkilökohtaisten tunteittensa vaikuttaa arvostelukykyynsä, niin että pidättäisivät jotakuta veljeä saamasta etuja. Eivätkä he anna sellaisten tunteitten estää suosittelemasta jonkun veljen poistamista, kun sellaiselle toimenpiteelle on olemassa raamatulliset perusteet. – 1. Tim. 5:21.
Jos kierrosvalvoja seurakunnassa vieraillessaan näkee varmoja todisteita jostakin sellaisesta vakavasta ongelmasta, niin hänen ei tule arkaillen pidättyä ilmaisemasta ajatuksiaan, vaan hänen tulisi julistaa Jumalan koko neuvo. Hän ei yritä siten riistää itselleen seurakunnan tai edes vanhinten kokousten johtoa, silloin kun hän on läsnä, eikä hänen sanansa paina enemmän kuin vanhinten. Mutta hänen täytyy tunnollisesti ilmaista Jumalan sanan neuvoja ja pyrkiä auttamaan vanhimpia soveltamaan niitä, kun selvästi nähdään sen olevan tarpeen. (Apt. 20:26, 27; 2. Tim. 1:6, 7; 4:2) Raportoidessaan sellaisista asioista haaratoimistoon hän esittää asiat selvästi ja rehellisesti. – or s. 86 §1.
Me ymmärrämme tietysti, että seurakunnissa ei ole itsehallintoa – ne ovat suoranaisesti ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” yhteydessä, ja me kaikki toimimme Kristuksen johdon alaisuudessa. Tästä syystä on hyvä silloin tällöin tarkastella 1.3. ja 15.3.1973 olleita Vartiotornin kirjoituksia ”Miten taivaallinen johto ohjaa maallista seurakuntaa” ja ”Alistutko sinä Kristuksen johtoon nykyään?” Näissä kahdessa kirjoituksessa on erinomaisia neuvoja auttamaan jokaista vanhinta näkemään, miten elintärkeätä on alistua Kristuksen johtoon ja suoda jokaiselle vanhintoverille hänen ansaitsemansa kunnia. (Room. 12:10; Fil. 2:3) Jos pidämme toinen toistamme asianmukaisessa arvossa ja nöyrästi tunnustamme, että tärkeää on koko vanhimmiston työskentely sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa eikä se, mitä yksi tai kaksi vanhinta tekee, niin vanhimmisto toimii siten kuin Jehova haluaa sen toimivan, nimittäin rakkaudessa. – Ks. Vartiotornin 1.1.1974 s. 21–23 kirjoitusta ”Neuvonantajat jotka ilmaisevat ’viisauteen kuuluvaa lempeyttä’”; Watchtower 15.2.1974 s. 103, 104, ja Vartiotornin 15.8.1975 kirjoituksia ”Kehittäkää hellittämättömän harrasta rakkautta toisianne kohtaan” ja ”Rakkaus peittää paljon syntejä”.
Vanhinten tulee ymmärtää, että heilläkin voi olla ongelmia keskuudessaan inhimillisten epätäydellisyyksien vuoksi mutta että lämpimän kristillisen rakkauden ominaisuuden tulee aina vaikuttaa toisen epätäydellisyyksien peittämiseksi. (1. Piet. 4:8) On hyvä vartioida tätä luottamustehtävää, työskennellä yhteistoiminnallisesti, olla ajattelematta itsestämme enemmän kuin meidän pitäisi ja auttaa alituisesti toisiamme täyttämään vastuumme Jehovan edessä. Jos työskentelemme yhdessä rauhallisesti ja sopusointuisesti seurakunnan hyödyksi, niin Jehova varmasti siunaa meitä ja työtämme, mikä kaikki koituu hänen ylistyksekseen.
Haluamme lähettää teille lämpimät kristilliset terveisemme ja toivomme hyvää menestystä teille jokaiselle näinä aikoina.
JEHOVAN TODISTAJAIN HALLITSEVA ELIN