Toistemme auttaminen (1. osa): Kentällä
1 Jehovan kansan nykyhistorian kuluessa on hyvän uutisen saarnaaminen talosta taloon ilmeisesti saanut Jehovan siunauksen. Se on suuresti auttanut toteuttamaan Jeesuksen opetuslapsilleen antamaa tehtävää: ”Menkää en tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä, kastakaa heidät . . . ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” – Matt. 28:19, 20.
2 Jeesus antoi esimerkin opetuslastensa valmentamisesta. Hän ei ainoastaan opettanut heille Valtakunnasta ja muita Raamatun totuuksia, vaan hän neuvoi heille myös tehokkaimmat tavat tämän hyvän uutisen saarnaamiseksi toisille. Hän lähetti heidät liikkeelle kaksittain. (Mark. 6:7; Luuk. 10:1) Epäilemättä he saivat näin toveruutta ja kannustusta, mutta voimme olla varmoja siitä, että he myös oppivat toisiltaan, kun he noudattivat kokosydämisesti Herran kehotusta mennä saarnaamaan, että taivasten valtakunta on käsillä.
3 Ja mitä iloa he kokivatkaan työskennellessään yhdessä! Luukkaan 10:17 kertoo, että ”ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat: ’Herra, sinun nimeäsi käyttämällä demonitkin tulevat meille alamaisiksi.’” Mutta Jeesus oikaisi heidän ajattelutapaansa sanomalla: ”Älkää kuitenkaan iloitko siitä, että henget tulevat teille alamaisiksi, vaan iloitkaa siksi, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa.” (Luuk. 10:20) Me emme siis saarnaa kiinnittääksemme huomion itseemme huomiota herättävillä urotöillä, vaan ihmishenkien pelastamiseksi, niin omamme kuin niidenkin, joille saarnaamme. – 1. Tim. 4:16.
4 Vaikka tilanne voi alueellamme olla nykyään vähän erilainen, meihin soveltuvat yhä perusohjeet siitä, mitä me saarnaamme ja että on tarpeellista etsiä arvollisia vastustuksenkin kohdatessa. Ja uudet opetuslapset tarvitsevat nykyään samoin kuin Jeesuksenkin päivinä rakkaudellista apua voidakseen osallistua tehokkaasti saarnaamiseen ja opetuslasten tekemiseen.
5 Oletko sellainen, jolla on paljon kokemusta hyvän uutisen saarnaamisessa ja joka voisi auttaa sellaista, joka haluaa apua? Vai haluaisitko jonkun kokeneen julistajan työskentelevän kanssasi muutamia viikkoja ja näyttävän sinulle käytännöllisiä tapoja opetuslasten tekemisesi parantamiseksi? Kehotamme sinua puhumaan tutkistelunjohtajallesi tai palvelusvalvojalle halustasi osallistua, joko antamaan tai saamaan apua. (Elokuun Valtakunnan Palveluksessamme esitetään lisää yksityiskohtia siitä, miten näitä järjestelyjä voidaan tehdä kirjantutkisteluryhmissä.)
6 Alkaessasi työskennellä toverisi kanssa palveluksessa voisitte ensin kokoontua katsomaan, millaista keskustelunaihetta teidän olisi tehokasta käyttää alueellanne. Harjoitteleminen on avuksi. Voidaan jäljitellä ovella tyypillisiä tilanteita. Se antaa sinulle kokemusta ja painaa mieleesi nimenomaisia kohtia, joista voit puhua. Hyvä valmistautuminen vähentää suuresti epäilyksiä puhumiskyvyn suhteen ja pelkoa siitä, ettei tiedä mitä sanoisi. Kehittyy voimakas halu kertoa toisille, mitä on sydämessäsi, tietäessäsi, että teet elämää pelastavaa työtä.
7 Yhdessä oville meneminen antaa tilaisuuden panna opitut asiat käyttöön. Siellä saadaan kokemusta. Luottamus kasvaa. Ilo Jehovan palveluksessa on tuloksena. Ja kun löydämme kiinnostuneita, se aikaansaa suurta onnea. Sovimme takaisin tulemisesta ruokkimaan näitä ”lampaita”. Jos jotkut eivät hyvistä yrityksistämme huolimatta ole kiinnostuneita, se ei masenna meitä. Kaikki eivät kuunnelleet Jeesustakaan, ja kukaan ei voisi parantaa hänen menetelmiään. (Matt. 13:58) Ei ole siis syytä levottomuuteen, vaikka jotkut sulkisivat korvansa tai jopa toisinaan vastaisivat töykeästi. Me menemme seuraavaan taloon etsimään ”lampaita”, emmekä suhtaudu sanottuun ikään kuin se olisi tähdätty meihin henkilökohtaisesti.
8 On siis tarpeen AUTTAA TOISIAMME kentällä. Tämä on kristillinen henki. Meillä kaikilla on lahja tai mahdollisuus ojentaa kätemme auttaaksemme jollakin tavoin toisia Jehovan ylistäjiä. Pietari sanoi: ”Siinä määrin kuin kukin on jotakin lahjaa saanut, käyttäkää sitä toistenne palvelemiseen Jumalan monenlaisilla tavoilla ilmaistun ansaitsemattoman hyvyyden hyvinä taloudenhoitajina.” – 1. Piet. 4:10.