Älä unohda niitä, jotka ovat jääneet toimettomiksi
1. Miksi meidän tulee pyrkiä rohkaisemaan toimettomiksi jääneitä?
1 Tunnetko jonkun, joka on jäänyt toimettomaksi? Kenties hän on lakannut olemasta seurakunnan yhteydessä ja ajelehtinut pois. Olet saattanut tavata tällaisen henkilön talosta-taloon-työssä. On hyvä muistaa, että hän on edelleen hengellinen veljemme. Haluamme osoittaa, että rakastamme häntä, ja auttaa häntä palaamaan seurakuntaan ja ”sielumme paimenen ja valvojan luo” (1. Piet. 2:25).
2. Miten voimme rohkaista toimetonta ystävää?
2 Ole kiinnostunut. Lyhyt puhelinsoitto tai käynti voi riittää vakuuttamaan toimettoman ystävän siitä, ettei häntä ole unohdettu. Mitä voisimme sanoa? Jo pelkästään se, että hän huomaa meidän ajatelleen häntä, voi rohkaista. Säilytä keskustelu myönteisenä ja rakentavana (Fil. 4:8). Voimme ehkä mainita jotakin kiinnostavaa viimeaikaisista kokouksista. Voimme myös kutsua hänet tulevaan kokoukseen tai konventtiin ja tarjoutua varaamaan hänelle istumapaikan tai kuljetuksen.
3. Miten eräs sisar elvytettiin toimintaan?
3 Erään seurakunnan alueelta löytyi yli 20 vuotta toimettomana ollut sisar. Hän ei halunnut raamatuntutkistelua, mutta hänet löytänyt sisar kävi aina viemässä hänelle lehtiemme ajankohtaiset numerot. Piirikonventin jälkeen julistaja kertoi kohokohtia konventista, ja lopulta toimettomaksi jäänyt sisar saatiin elvytettyä toimintaan.
4. Miten meidän tulee kohdella sellaista, joka palaa veljien yhteyteen ja alkaa käydä kokouksissa?
4 Kun joku tekee paluuta. Miten kohtelemme toimetonta veljeä tai sisarta, joka alkaa käydä kokouksissa? Miten Jeesus suhtautui opetuslapsiinsa sen jälkeen, kun he olivat tilapäisesti hylänneet hänet? Hän puhutteli heitä lämpimästi ”veljikseen” ja ilmaisi luottavansa heihin. Hän jopa antoi heille tärkeän tehtävän. (Matt. 28:10, 18, 19.) Pian he taas julistivat hyvää uutista ”herkeämättä” (Apt. 5:42).
5. Missä tilanteissa meidän tulee puhua toimettomasta julistajasta vanhimmille?
5 Ennen kuin tarjoamme jollekulle toimettomaksi jääneelle raamatuntutkistelua tai kutsumme pitkään toimettomana ollutta veljeä kanssamme palvelukseen, meidän tulee kääntyä vanhinten puoleen. Meidän on hyvä kertoa heille myös kaikista palveluksessa tapaamistamme toimettomista, jotta he voivat järjestää tarvittavaa apua.
6. Miten toimettomien auttaminen voi tuottaa meille iloa?
6 Raamatussa osoitetaan selvästi, että ainoastaan ne pelastuvat, jotka juoksevat kestävinä loppuun saakka (Matt. 24:13). Älä siksi unohda niitä, jotka ovat kompastuneet tai ajautuneet pois. Jos kärsivällisesti heijastamme Jehovan rakkautta olemalla vilpittömästi kiinnostuneita tällaisista ystävistä, meillä voi olla ilo nähdä heidän jälleen aloittavan pyhän palveluksen rinnallamme. (Luuk. 15:4–10.)