MATTEUS
6. luvun tutkimisviitteet
toimimasta oikein: Tai ”harjoittamasta vanhurskauttanne”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
lahjoja köyhille: Kreikan sana eleēmosýnē, joka on perinteisesti käännetty ”almuksi”, kuuluu samaan sanueeseen kuin kreikan sanat, joiden merkitys on ’armo’ ja ’osoittaa armoa’. Sana tarkoittaa rahaa tai ruokaa, joka lahjoitettiin köyhille. (Ks. sanasto.)
toitota torvea: Torven toitottaminen herättäisi huomiota. Ilmausta käytetään tässä ilmeisesti kuvaannollisessa merkityksessä. Ajatuksena on se, että ihmisen ei tulisi pitää meteliä omasta anteliaisuudestaan.
tekopyhät: Kreikan sanalla hypokritḗs tarkoitettiin alun perin kreikkalaisia (ja myöhemmin roomalaisia) näyttelijöitä, joiden käyttämät suuret naamiot vahvistivat ääntä. Sanaa alettiin käyttää kuvaannollisesti sellaisesta, joka kätki todelliset aikomuksensa tai persoonallisuutensa pettämällä tai teeskentelemällä. Jeesus sanoo tässä juutalaisia uskonnollisia johtajia ”tekopyhiksi”. (Mt 6:5, 16.)
Minä vakuutan: Ks. Mt 5:18, tutkimisviite.
he ovat jo saaneet koko palkkansa: Kreikan verbi apékhō ’olla saanut (saatavansa)’ esiintyi usein kuiteissa, jolloin se merkitsi ’maksettu täysimääräisenä’. Tekopyhät harjoittivat hyväntekeväisyyttä, jotta ihmiset huomaisivat heidät. Kun sitten toiset näkivät heidät ja ylistivät heidän anteliaisuuttaan, se oli koko palkka, jonka he saivat. He eivät voineet enää odottaa Jumalalta mitään.
vasemman kätesi ei tule tietää, mitä oikea kätesi tekee: Kielikuva ilmaisee, että jotain tehdään äärimmäisen hienovaraisesti tai salaa. Jeesuksen seuraajien ei pidä mainostaa hyviä tekojaan edes niille, jotka ovat heitä yhtä lähellä kuin vasen käsi on oikeaa kättä, ts. ei edes lähimmille ystävilleen.
Älkää rukoillessanne hokeko samoja asioita: Tai ”Älkää rukoillessanne hokeko tyhjää”, ”Älkää rukoillessanne lörpötelkö turhia”. Jeesus opetti, että hänen seuraajansa eivät saisi rukoilla ajattelematta, mitä he sanovat. Hän ei tarkoittanut, että olisi väärin toistaa pyyntöjä (Mt 26:36–45). Olisi kuitenkin väärin jäljitellä muiden kansojen ihmisten (ts. ei-juutalaisten) rukouksia, koska heillä oli tapana ”hokea samoja asioita” eli toistaa samoja ulkoa opeteltuja fraaseja miettimättä niiden sisältöä.
teidän Isänne: Muutamissa vanhoissa käsikirjoituksissa lukee ”Jumala, teidän Isänne”, mutta useimmat käsikirjoitukset tukevat lyhyempää lukutapaa ”teidän Isänne”.
Teidän: Puhuttelemalla kuulijoitaan suoraan Jeesus osoittaa, että heidän pitäisi olla erilaisia kuin aiemmin mainitut tekopyhät (Mt 6:5).
näin: Ts. eri tavalla kuin ne, joilla oli tapana ”hokea samoja asioita” (Mt 6:7).
Meidän Isämme: Kun ihminen käyttää rukoillessaan monikollista pronominia ”meidän”, hän tunnustaa, että muillakin on läheinen suhde Jumalaan ja hekin kuuluvat Jumalan palvojien perheeseen. (Ks. Mt 5:16, tutkimisviite.)
nimesi: Jumalan nimi kirjoitetaan hepreassa neljällä konsonantilla יהוה (JHWH) ja käännetään suomeksi tavallisesti vastineella ”Jehova”. Uuden maailman käännöksessä se esiintyy Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa 6 979 kertaa ja kreikkalaisissa kirjoituksissa 237 kertaa. (Ks. liite A5 ja liite C, joissa on tietoa Jumalan nimen käytöstä Kreikkalaisissa kirjoituksissa.) Raamatussa jonkun ”nimi” edustaa joskus myös koko hänen persoonaansa, hänen mainettaan ja kaikkea, mitä hän sanoo olevansa (vrt. 2Mo 34:5, alav., 6; Il 3:4, alav.).
pyhitetty: Tai ”pidetty pyhänä”. Tässä pyydetään, että koko älyllinen luomakunta, sekä ihmiset että enkelit, pitäisi Jumalan nimeä pyhänä. Pyyntöön sisältyy myös ajatus siitä, että Jumala pyhittäisi itsensä puhdistamalla nimensä häpeästä, jota sille on tuotettu aina siitä lähtien kun ensimmäiset ihmiset kapinoivat Eedenin puutarhassa.
Tulkoon sinun valtakuntasi: Jehova ilmentää suvereenia valtaansa maahan valtakuntansa välityksellä. Valtakunnalla on messiaaninen kuningas, ja hänellä on hallitsijatovereita. Tässä rukouksessa Jumalaa pyydetään ryhtymään toimiin ja tekemään valtakunnastaan koko maan ainoan hallituksen. Lu 19:11–27:ssä oleva Jeesuksen vertaus vahvistaa Jumalan valtakunnan ”tulevan” siinä merkityksessä, että se panee täytäntöön tuomion, tuhoaa kaikki vihollisensa ja palkitsee ne, jotka luottavat siihen (ks. Mt 24:42, 44). Se tekee lopun nykyisestä pahasta maailmasta ja kaikista ihmisten hallintojärjestelmistä ja saa aikaan uuden maailman, jossa kaikki tekevät sitä, mikä on oikein. (Da 2:44; 2Pi 3:13; Il 16:14–16; 19:11–21.)
Toteutukoon sinun tahtosi: Tässä ei rukoilla ensisijaisesti sitä, että ihmiset tekisivät Jumalan tahdon vaan että Jumala toimisi ja toteuttaisi maata ja ihmisiä koskevan tahtonsa. Häntä pyydetään käyttämään voimaansa ja toteuttamaan ilmoittamansa tarkoituksen. Rukouksen esittäjä ilmaisee myös, että hän asettaa Jumalan tahdon etusijalle ja haluaa mukautua siihen (vrt. Mt 26:39). Sanat myös maan päällä niin kuin taivaassa voidaan tässä tekstiyhteydessä ymmärtää kahdella tavalla. Jumalalta pyydetään, että hänen tahtonsa toteutuisi maan päällä niin kuin se toteutuu jo taivaassa tai että hänen tahtonsa toteutuisi täysin sekä taivaassa että maan päällä.
ruokamme täksi päiväksi: Kirjaim. ”leipämme täksi päiväksi”. ”Leipää” vastaavat heprean ja kreikan sanat tarkoittavat monissa tekstiyhteyksissä ruokaa (1Mo 3:19, alav.). Jeesus osoittaa, että Jumalan palvelijat voivat luottavaisin mielin pyytää Jumalaa antamaan heille joka päivä sen verran ruokaa kuin he tarvitsevat, ei kohtuutonta määrää. Tämä pyyntö tuo mieleen sen, mitä Jumala käski israelilaisten tehdä, kun hän antoi heille mannaa ihmeen välityksellä: heidän piti kerätä sitä ”päivittäin – – oma osansa” (2Mo 16:4).
Anna – – anteeksi: Kreikan sanan kirjaimellinen merkitys on ’päästää irti’, mutta se voi merkitä myös ’vapauttaa [velanmaksusta]’ kuten Mt 18:27, 32:ssa.
syntimme: Kirjaim. ”velkamme”. Kun joku tekee syntiä toista vastaan, hän jää toiselle velkaa eli hänellä on velvollisuus tehdä jotain hänen hyväkseen, ja siksi hänen täytyy pyytää häneltä anteeksi. Jumalan anteeksiannon saaminen riippuu siitä, onko ihminen antanut anteeksi omille velallisilleen eli niille, jotka ovat tehneet syntiä häntä vastaan (Mt 6:14, 15; 18:35; Lu 11:4).
Auta meitä, ettemme antaisi periksi kiusaukselle: Tai ”Älä anna meidän joutua kiusaukseen”. Kirjaim. ”Älä saata meitä kiusaukseen”. Raamatussa sanotaan joskus, että Jumala aiheuttaa jotain, mitä hän pelkästään sallii (Ru 1:20, 21). Jeesus ei siksi tarkoita, että Jumala johdattaisi ihmisen kiusaukseen tehdä syntiä (Ja 1:13). Sen sijaan Jeesus kehottaa seuraajiaan rukoilemaan Jumalalta apua voidakseen välttää tai kestää kiusauksen (1Ko 10:13).
Paholaiselta: Tai mahd. ”siitä, mikä on pahaa”. Kreik. ponērós. (Ks. sanasto.)
väärintekonsa: Kreikan sana voidaan kääntää ”harha-askeleeksi” (Ga 6:1) tai virheeksi, joka on vastakohta sille, että pysyy oikealla tiellä eli noudattaa oikeaa ja väärää koskevia Jumalan vaatimuksia.
paastoatte: Tarkoittaa ravinnosta pidättymistä määräajaksi. (Ks. sanasto, ”Paasto”.) Jeesus ei käskenyt opetuslastensa paastota eikä toisaalta kieltänyt heitä tekemästä niin. Mooseksen lain alaisuudessa vilpittömät juutalaiset ilmaisivat paastoamalla, että he katuivat nöyrästi syntejään Jehovan edessä (1Sa 7:6; 2Ai 20:3).
he tekevät kasvoistaan surkean näköiset: Tai ”he laiminlyövät ulkonäköään”. Näyttääkseen surkeilta ihmiset saattoivat jättää peseytymättä tai siistiytymättä ja ripotella tai hieroa tuhkaa päähänsä.
levitä päähäsi öljyä ja pese kasvosi: Yleensä paaston aikana ei huolehdittu ulkonäöstä normaaliin tapaan. Jeesus kielsi opetuslapsiaan tekemästä numeroa siitä, että he pidättyivät ravinnosta.
Silmä on ruumiin lamppu: Virheettömästi toimiva kirjaimellinen silmä on ruumiille kuin pimeässä valaiseva lamppu. Sen avulla ihminen näkee ja havainnoi ympäristöään. Tässä sanaa ”silmä” käytetään kuvaannollisesti (Ef 1:18).
on tarkennettu yhteen kohteeseen: Tai ”näkee tarkasti”, ”on terve”. Ilmausta vastaavan kreikan sanan haplū́s perusmerkitys on ’yksinkertainen’. Se voi välittää ajatuksen mielen suuntaamisesta yhteen asiaan tai määrätietoisuudesta. Kirjaimellisen silmän täytyy pystyä tarkentumaan yhteen kohteeseen, jotta se toimisi virheettömästi. Kun kuvaannollinen silmä on ”tarkennettu” ainoaan oikeaan kohteeseen (Mt 6:33), sillä on myönteinen vaikutus koko persoonallisuuteen.
kateellinen: Kirjaim. ”huono”, ”paha”. Jos kirjaimellinen silmä on huono tai viallinen, se ei näe selvästi. Samoin kateellinen silmä ei pysty tarkentumaan siihen, mikä on todella tärkeää (Mt 6:33). Sellainen silmä on tyytymätön ja ahne, levoton ja harhaileva. Se saa ihmisen tekemään virhearviointeja ja elämään itsekkäästi. (Ks. Mt 6:22, tutkimisviite.)
orja: Orjalla on vain yksi isäntä. Jeesus tarkoitti tässä sitä, että kristitty ei pysty omistamaan Jumalalle tämän ansaitsemaa jakamatonta palvontaa, jos hän samanaikaisesti keskittyy kokoamaan aineellista omaisuutta.
rikkauden: Kreik. mamōnás (seemiläistä alkuperää). Tämä perinteisesti ”mammonaksi” käännetty kreikan sana voidaan kääntää myös vastineella ”raha”. ”Rikkaus” personoidaan tässä isännäksi tai jonkinlaiseksi epäjumalaksi, joskaan ei ole kiistattomia todisteita siitä, että tuota sanaa olisi koskaan käytetty jumalan nimenä.
Lakatkaa olemasta huolissanne: Tai ”Lakatkaa murehtimasta”. Ilmausta ”olla huolissaan” vastaavan kreikan verbin merimnáō aikamuoto ilmaisee jatkuvaa tekemistä, ja kieltosanaan yhdistettynä se osoittaa tässä, että lakataan tekemästä jotain, mitä ollaan tekemässä. Tämä verbi voi viitata huoleen, joka tekee mielen levottomaksi ja hajottaa huomion niin että ilo katoaa. Samaa verbiä käytetään Mt 6:27, 28, 31, 34:ssä.
elämästänne – – elämä: Kreikan sana psykhḗ, joka on Uuden maailman käännöksen edellisissä laitoksissa käännetty vastineella ”sielu”, tarkoittaa tässä elämää. Elämä (sielu) ja ruumis yhdessä edustavat koko ihmistä.
hetkeäkään: Kirjaim. ”kyynärääkään”. Jeesuksen käyttämä sana tarkoittaa lyhyttä pituusmittaa, joka on noin 44,5 cm (vastaa suunnilleen kyynärpään ja keskisormen pään välistä etäisyyttä). (Ks. sanasto, ”Kyynärä”, ja liite B14.)
elinikäänsä: Tai ”elämänsä pituuteen”, ”elämänkaareensa”. Jeesus kuvailee elämää ilmeisesti matkaksi. Opetus on se, että huolissaan oleminen ei pidennä sitä lainkaan.
Ottakaa oppia: Kreikan verbimuoto voitaisiin kääntää myös ”omaksukaa opetus” tai ”sisäistäkää opetus”.
niittykukista: Tai ”kedon liljoista”. Joidenkin mielestä Jeesus tarkoitti näillä kukilla vuokkoja, mutta hänellä on voinut olla mielessään monenlaiset kukat, kuten tulppaanit, hyasintit, kurjenmiekat ja gladiolukset. Toisten mielestä Jeesus puhui yksinkertaisesti tuon seudun monista luonnonkukista, ja siksi he käyttävät käännösvastinetta ”niityn kukat”. Tällainen päätelmä voidaan tehdä, koska rinnakkaisilmauksena käytetään sanaa ”luonnonkasvit” (Mt 6:30; Lu 12:27, 28).
luonnonkasvit – – uuniin: Kuumina kesäkuukausina kasvillisuus kuihtuu Israelissa jo parissa päivässä. Kuivia kukkavarsia ja heinää kerättiin polttoaineeksi leivinuuneihin.
te heikkouskoiset: Jeesus käytti tätä ilmausta opetuslapsistaan osoittaakseen, että heidän uskonsa tai luottamuksensa ei ollut vahva (Mt 8:26; 14:31; 16:8; Lu 12:28). Se ei tarkoita sitä, ettei heillä olisi ollut uskoa lainkaan, vaan sitä, ettei heillä ollut uskoa riittävästi.
Asettakaa – – aina: Kreikan verbimuoto viittaa jatkuvaan toimintaan, ja se voidaan kääntää ”Asettakaa – – jatkuvasti” tai ”Etsikää – – jatkuvasti”. Jeesuksen aidot seuraajat eivät pitäisi valtakuntaa ensimmäisenä vain jonkin aikaa ja sitten siirtyisi tekemään muita asioita. Sen sijaan valtakunnan täytyy olla aina tärkein asia heidän elämässään.
Jumalan valtakunta: Joissain kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee vain ”valtakunta”.
se, mitä hän pitää oikeana: Tai ”hänen vanhurskautensa”. ”Hän” tarkoittaa Jumalaa, ”taivaallista Isää”, joka mainitaan Mt 6:32:ssa. Ne jotka asettavat ensimmäiseksi elämässään sen, mitä Jumala pitää oikeana, tekevät mielellään hänen tahtonsa ja noudattavat hänen oikeaa ja väärää koskevia normejaan. Jeesuksen opetus oli jyrkkä vastakohta fariseusten opetukselle: fariseukset pyrkivät vahvistamaan omat oikeaa ja väärää koskevat norminsa ja osoittamaan, että he itse olivat oikeamielisiä (Mt 5:20). (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
Älkää siis koskaan olko huolissanne seuraavasta päivästä: Raamattu kannustaa suunnittelemaan asioita etukäteen (San 21:5). Jos kuitenkin ihminen on liian huolissaan siitä, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua, hän alkaa ehkä turvautua Jumalan viisauden sijasta omaan viisauteensa, ja se voi vahingoittaa hänen suhdettaan Jumalaan (San 3:5, 6).