MATTEUS
13. luvun tutkimisviitteet
istumaan: Juutalaisilla opettajilla oli tapana opettaa istualtaan (Mt 5:1, 2).
rannalla: Galileanjärven rannalla lähellä Kapernaumia on alue, joka muodostaa luonnon amfiteatterin. Siellä on niin hyvä akustiikka, että suuri ihmisjoukko olisi pystynyt kuulemaan, kun Jeesus puhui heille veneestä.
vertauksin: Tai ”kielikuvin”. Kreikan sana parabolḗ merkitsee kirjaimellisesti ’rinnakkain asettamista’ tai ’yhteen asettamista’, ja sitä voidaan käyttää sananlaskusta, vertauksesta tai muusta kielikuvasta. Jeesus selitti usein jotain asiaa asettamalla sen toisen samanlaisen asian rinnalle eli vertaamalla niitä keskenään (Mr 4:30). Hänen vertauksensa olivat lyhyitä, usein fiktiivisiä kertomuksia, jotka sisälsivät moraalisen opetuksen tai hengellisen totuuden.
kallioisiin paikkoihin: Ei tarkoita kivikkoista maata vaan peruskalliota tai kallionkielekettä, jonka päällä on vain ohut maakerros. Rinnakkaiskertomuksessa Lu 8:6:ssa sanotaan, että osa siemenistä putosi ”kalliolle”. Sellaisessa maaperässä juuret eivät pääse tarpeeksi syvälle imemään kasvin tarvitsemaa kosteutta.
ohdakkeiden sekaan: Jeesus ei selvästikään viitannut täysikasvuisiin piikkipensaisiin vaan rikkakasveihin, joita ei ollut kitketty kynnetystä maasta. Ne kasvaisivat ja tukahduttaisivat orastavan viljan.
pyhät salaisuudet: Kreikan sana mystḗrion on käännetty Uuden maailman käännöksessä 25 kertaa vastineella ”pyhä salaisuus”. Tässä ilmaus on monikossa ja viittaa Jumalan tarkoituksen yksityiskohtiin, jotka ovat salattuja, kunnes Jumala päättää tehdä ne tunnetuksi. Silloin ne paljastetaan kokonaan mutta vain niille, joille hän päättää antaa ymmärrystä (Kol 1:25, 26). Kun Jumalan pyhät salaisuudet on paljastettu, niitä julistetaan mahdollisimman laajalti. Raamattu käyttääkin ”pyhän salaisuuden” yhteydessä esimerkiksi verbejä ”julistaa”, ”ilmaista”, ”paljastaa” ja ”saarnata” (1Ko 2:1; Ef 1:9; 3:3; Kol 1:25, 26; 4:3). Tärkein ”Jumalan pyhä salaisuus” keskittyy Jeesuksen tunnistamiseen luvatuksi ”jälkeläiseksi”, Messiaaksi eli Kristukseksi (1Mo 3:15; Kol 2:2). Tähän pyhään salaisuuteen sisältyy kuitenkin monia piirteitä, esimerkiksi Jeesuksen rooli Jumalan tarkoituksessa (Kol 4:3). Kuten Jeesus osoitti tässä tilanteessa, ”pyhät salaisuudet” liittyvät taivaan valtakuntaan eli ”Jumalan valtakuntaan”, taivaalliseen hallitukseen, jonka kuningas Jeesus on (Mr 4:11; Lu 8:10; ks. Mt 3:2, tutkimisviite). Sanaa mystḗrion käytetään Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa eri tavalla kuin muinaisissa mysteeriuskonnoissa. Nämä uskonnot perustuivat usein hedelmällisyyskultteihin, jotka kukoistivat ensimmäisellä vuosisadalla, ja ne lupasivat kannattajilleen, että salaperäisten menojen avulla he saisivat kuolemattomuuden, jumalallisia ilmoituksia ja yhteyden jumaliin. Mysteeriuskontojen salaisuudet eivät selvästikään perustuneet totuuteen. Tällaisten uskontojen jäseniksi vihityt vannoivat, etteivät he paljastaisi noita salaisuuksia, ja siksi niitä verhosi salaperäisyys toisin kuin kristillisyyden pyhiä salaisuuksia, joita julistettiin avoimesti. Kun mystḗrion-sanaa käytetään Raamatussa väärän palvonnan yhteydessä, se on Uuden maailman käännöksessä käännetty sanoilla ”salainen” tai ”salaisuus”. (Ks. 2Te 2:7; Il 17:5, 7. Näissä kolmessa jakeessa mystḗrion on käännetty sanoilla ”salainen” tai ”salaisuus”.)
Minä vakuutan: Ks. Mt 5:18, tutkimisviite.
muut Jumalan palvelijat: Tai ”vanhurskaat”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
Paholainen: Kreik. ponērós. (Ks. sanasto.)
ajan: Tai ”maailman”, ”asiainjärjestelmän”. Kreikan sanan aiṓn perusmerkitys on ’aikakausi’, ja se voi tarkoittaa olosuhteita tai jollekin ajalle tai ajanjaksolle tunnusomaisia piirteitä. Tässä ilmaus yhdistetään huoliin ja ongelmiin, jotka ovat tunnusomaisia nykyiselle aikakaudelle. (Ks. sanasto, ”Aikakausi”.)
kylvi – – sekaan: Tällaista tahallista vahinkoa tiettävästi tehtiin muinaisessa Lähi-idässä.
rikkakasveja: Yleisen käsityksen mukaan nämä ”rikkakasvit” olivat heinäkasvien heimoon kuuluvaa myrkkyraiheinää eli myrkkylustetta (Lolium temulentum). Tämä myrkyllinen kasvi muistuttaa paljon vehnää varhaisessa kasvuvaiheessa ennen kuin vehnä kypsyy.
Orjat: Muutamissa käsikirjoituksissa lukee ”He”, mutta useammat vanhimmista käsikirjoituksista tukevat nykyistä lukutapaa.
nyhdätte vehnää niiden mukana: Rikkakasvien ja vehnän juuret kietoutuisivat toisiinsa. Vaikka rikkakasvit tunnistettaisiinkin, niitä nyhdettäessä menetettäisiin vehnää.
Kerätkää ensin rikkakasvit: Kun myrkkyraiheinä (ks. Mt 13:25, tutkimisviite) kasvaa täyteen mittaansa, se erottuu helposti vehnän joukosta.
sinapinsiemen: Israelissa kasvaa luonnonvaraisena useita erilaisia sinappilajeja. Mustasinappi (Brassica nigra) on yleinen viljelykasvi. Suhteellisen pienestä siemenestä, jonka läpimitta on 1–1,6 mm ja paino 1 mg, kasvaa puun kokoinen kasvi. Jotkin lajit voivat kasvaa jopa 4,5 m korkeiksi.
pienin kaikista siemenistä: Muinaisissa juutalaisissa teksteissä sinapinsiementä käytettiin kielikuvana siitä, mikä oli kaikkein pienintä. Vaikka nykyään tunnetaan pienempiäkin siemeniä, se oli ilmeisesti pienin niistä siemenistä, joita galilealaiset maanviljelijät keräsivät ja kylvivät Jeesuksen aikana.
hapate: Ts. taikinajuuri eli pieni määrä hapatettua taikinaa, joka on otettu talteen aiemmasta taikinaerästä ja sekoitetaan uuteen taikinaan sen kohottamiseksi. Jeesus viittaa tässä tavalliseen tapaan leipoa leipää. Hapate edustaa Raamatussa usein syntiä ja turmeltuneisuutta (ks. Mt 16:6, tutkimisviite), mutta aina sillä ei ole kielteistä merkitystä (3Mo 7:11–15). Tässä happaneminen kuvaa ilmeisesti jonkin hyvän leviämistä.
suureen mitalliseen: Tässä käytetty kreikan sana sáton vastaa heprean sanaa, joka tarkoittaa sea-mittaa. Sea oli 7,33 l. (Ks. 1Mo 18:6, alav.; sanasto, ”Sea”; liite B14.)
jotta täyttyisi se, mitä oli sanottu profeetan välityksellä: Tämä lainaus on otettu Ps 78:2:sta. Tuossa psalmissa kirjoittaja (jota tässä sanotaan ”profeetaksi”) käytti kuvakieltä kertoessaan, miten Jumala oli ollut tekemisissä Israelin kansan kanssa. Samoin Jeesus käytti paljon vertauksia ja muita kielikuvia opettaessaan opetuslapsiaan ja ihmisjoukkoja, jotka seurasivat häntä. (Ks. Mt 1:22, tutkimisviite.)
alusta lähtien: Tai mahd. ”maailman perustamisesta lähtien”. Pidempi lukutapa perustuu joihinkin vanhoihin käsikirjoituksiin, joissa tekstiin on lisätty ”maailmaa” vastaava kreikan sana. (Vrt. Mt 25:34, tutkimisviite.) Toisissa vanhoissa käsikirjoituksissa on lyhyempi sanamuoto, jota tässä käytetään päätekstissä.
Ihmisen Poika: Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.
maailma: Tarkoittaa ihmismaailmaa.
Paholaisen: Kreik. ponērós. (Ks. sanasto.)
Paholainen: Kreik. diábolos ’panettelija’. (Ks. sanasto.)
aikakauden: Tai ”asiainjärjestelmän”. (Ks. Mt 13:22; 24:3; tutkimisviitteet; sanasto, ”Aikakauden päättyminen” ja ”Aikakausi”.)
päättymistä: ”Päättymiseksi” käännetty kreikan sana syntéleia esiintyy myös Mt 13:40, 49; 24:3; 28:20; Hpr 9:26:ssa. (Ks. Mt 24:3, tutkimisviite, ja sanasto, ”Aikakauden päättyminen”.)
tekevät pahaa: Tai ”harjoittavat laittomuutta”. (Ks. Mt 24:12, tutkimisviite.)
kiristelevät hampaitaan: Ks. Mt 8:12, tutkimisviite.
ne, jotka Jumala on hyväksynyt: Tai ”vanhurskaat”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
kaiken: Kreikan sana pánta (’kaikki’, ’jokainen’) puuttuu yhdestä vanhasta käsikirjoituksesta, mutta useat varhaiset ja myöhemmät käsikirjoitukset tukevat nykyistä lukutapaa.
helmen: Raamatun aikoina kauniita helmiä saatiin Punaisestamerestä, Persianlahdesta ja Intian valtamerestä. Epäilemättä tämän vuoksi Jeesuksen vertauksessa kauppiaan piti matkustaa ja nähdä paljon vaivaa etsiessään tällaista helmeä.
huonot: Voi tarkoittaa evättömiä ja suomuttomia kaloja, jotka olivat Mooseksen lain mukaan epäpuhtaita ja joita ei saanut syödä, tai mitä tahansa muita kaloja, jotka eivät kelvanneet syötäväksi (3Mo 11:9–12; 5Mo 14:9, 10).
tämä aikakausi on päättymässä: Tai ”tämä asiainjärjestelmä on päättymässä”. (Ks. Mt 13:39; 24:3; tutkimisviitteet; sanasto, ”Aikakauden päättyminen” ja ”Aikakausi”.)
niistä, jotka toimivat oikein: Tai ”vanhurskaista”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
opettaja: Tai ”oppinut”. Kreikan sana grammateús käännetään ”kirjanoppineeksi”, kun viitataan juutalaisiin opettajiin, jotka olivat perehtyneet Mooseksen lakiin. Tässä sanaa käytetään kuitenkin Jeesuksen opetuslapsista, joita valmennettiin opettamaan toisia.
kotiseudulleen: Kirjaim. ”isänsä paikkaan”, ts. kotikaupunkiinsa Nasaretiin, alueelle, jolta hänen perheensä oli lähtöisin.
puusepän poika: ”Puusepäksi” käännetty kreikan sana téktōn on yleiskäsite, joka voi tarkoittaa kaikenlaisia käsityöläisiä tai rakentajia. Kun viitataan puutyöntekijöihin, se voi tarkoittaa kirvesmiestä, joka työskentelee rakennuksilla, tai puuseppää, joka valmistaa huonekaluja ja muita tarvikkeita. 100-luvulla elänyt Justinus Marttyyri kirjoitti, että Jeesus ”työskenteli puuseppänä” ja ”teki auroja ja ikeitä”. Muinaisille kielille tehdyt varhaiset raamatunkäännökset tukevat ajatusta puutyöntekijästä. Jeesus tunnettiin sekä ”puusepän poikana” että ”puuseppänä” (Mr 6:3). Hän oppi puusepäntaidot ilmeisesti kasvatusisältään Joosefilta. Tällainen ammattiopetus alkoi yleensä, kun poika oli 12–15-vuotias, ja se kesti useita vuosia.
veljensä: Raamatussa kreikan sana adelfós voi viitata hengelliseen sukulaisuuteen, mutta tässä sitä käytetään Jeesuksen velipuolista, Joosefin ja Marian nuoremmista pojista. Jotkut uskovat, että Jeesuksen syntymän jälkeen Maria pysyi neitsyenä, ja väittävät, että sana adelfós tarkoittaa tässä serkkuja. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa käytetään kuitenkin toista sanaa ”serkusta” (kreik. anepsiós Kol 4:10:ssä) ja vielä eri ilmausta Paavalin ”sisarenpojasta” (Ap 23:16). Lisäksi Lu 21:16:ssa käytetään monikkomuotoja kreikan sanoista adelfós ja syngenḗs, jotka on käännetty sanoilla ”veljet” ja ”sukulaiset”. Nämä esimerkit osoittavat, että sukulaisuussuhteita kuvailevia sanoja ei käytetä Kreikkalaisissa kirjoituksissa väljästi tai sattumanvaraisesti.
Jaakob: Jeesuksen velipuoli. Ilmeisesti sama Jaakob, joka mainitaan Ap 12:17:ssä (ks. tutkimisviite) ja Ga 1:19:ssä ja joka kirjoitti omalla nimellään tunnetun raamatunkirjan (Ja 1:1).
Juudas: Jeesuksen velipuoli. Ilmeisesti sama Juudas, joka kirjoitti omalla nimellään tunnetun raamatunkirjan (Ju 1).
he kieltäytyivät uskomasta häneen: Tai ”he loukkaantuivat häneen”. Kirjaim. ”he kompastuivat häneen”. Tässä tekstiyhteydessä kreikan sana skandalízō viittaa kuvaannolliseen kompastumiseen eli loukkaantumiseen ja se voidaan kääntää myös ”he kieltäytyivät uskomasta häneen”. Joissain tekstiyhteyksissä kreikan sana voi tarkoittaa sitä, että lankeaa syntiin tai saa jonkun lankeamaan syntiin. (Ks. Mt 5:29, tutkimisviite.)
hän ei tehnyt siellä monia ihmeitä: Jeesus ei tehnyt monia ihmeitä Nasaretissa, mutta se ei johtunut voiman puutteesta vaan olosuhteista. Nasaretilaisilla ei nimittäin ollut uskoa. (Ks. Mr 6:5, tutkimisviite.) Jumalan voimaa ei pitänyt tuhlata silloin kun ihmiset epäilivät eivätkä kuunnelleet (vrt. Mt 10:14; Lu 16:29–31).