MARKUS
2. luvun tutkimisviitteet
Kapernaumiin: Ks. Mt 4:13, tutkimisviite.
kotona: Jeesus oli palveluksensa kolmen ensimmäisen vuoden aikana enimmäkseen Galileassa ja sen ympäristössä, ja Kapernaum oli siellä hänen toimintansa keskuspaikka. Hän asui ehkä Pietarin ja Andreaan luona. (Mr 1:29; ks. Mt 9:1, tutkimisviite.)
purkivat katon – – kaivettuaan siihen aukon: Ensimmäisen vuosisadan Israelissa monissa taloissa oli tasakatto, jolle päästiin portaita pitkin tai ulkokautta tikapuita pitkin. Markuksen kertomuksessa ei tarkenneta, mistä materiaalista tämän talon katto oli tehty. Usein katto kuitenkin rakennettiin puupalkeista ja niiden päälle asetettiin oksia ja ruokoja sekä maakerros, joka tiivistettiin. Joissain taloissa oli tiilikatto, ja Luukkaan mukaan mies laskettiinkin ”tiilikaton läpi”. (Ks. Lu 5:19, tutkimisviite.) Halvaantuneen miehen ystävät pystyivät helposti tekemään kattoon niin suuren aukon, että siitä mahtui laskemaan paarit täpötäyteen huoneeseen.
näki heidän uskonsa: Ks. Mt 9:2, tutkimisviite.
Lapsi: Ks. Mt 9:2, tutkimisviite.
kirjanoppineita: Ks. Mt 2:4, tutkimisviite, ja sanasto.
havaitsi: Tai ”havaitsi mielessään”. Kirjaim. ”havaitsi henkensä avulla”. Ilmeisesti kreikan sana pneúma tarkoittaa tässä Jeesuksen havaintokykyä. Jes 11:2, 3:n mukaan Messiaan ”päälle laskeutuu Jehovan henki”, niin ettei hän tuomitse ”näkemänsä perusteella”. Jeesus siis pystyi havaitsemaan, mitä toiset ajattelivat ja pohtivat ja mikä heitä motivoi (Joh 2:24, 25).
Kumpi on helpompi: Olisi helppo sanoa, että pystyy antamaan syntejä anteeksi, koska väitteen tueksi ei tarvita mitään näkyviä todisteita. Sitä vastoin sanat Nouse – – ja kävele vaativat Jeesusta tekemään ihmeen, joka todisti kiistattomasti, että hänellä oli valta antaa syntejä anteeksi. Tämä kertomus ja Jes 33:24 osoittavat, että sairaudet ja syntisyys liittyvät yhteen.
Ihmisen Pojalla: Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.
antaa syntejä anteeksi maan päällä...: Ks. Mt 9:6, tutkimisviite.
järven: Ts. Galileanjärven. (Mr 1:16; ks. Mt 4:18, tutkimisviite.)
Leevin: Rinnakkaiskertomuksessa Mt 9:9:ssä tätä opetuslasta sanotaan Matteukseksi. Puhuessaan hänestä entisenä veronkantajana Markus ja Luukas käyttävät nimeä Leevi (Lu 5:27, 29), mutta mainitessaan hänet apostolien joukossa he käyttävät nimeä Matteus (Mr 3:18; Lu 6:15; Ap 1:13). Raamatussa ei kerrota, sanottiinko Leeviä Matteukseksi jo ennen kuin hänestä tuli Jeesuksen opetuslapsi. Markus on ainoa evankeliumin kirjoittaja, joka mainitsee, että Matteus Leevi oli Alfeuksen poika (ks. Mr 3:18, tutkimisviite).
Alfeuksen: Ilmeisesti ei sama kuin Mr 3:18:ssa mainittu Alfeus (ks. Mr 3:18, tutkimisviite), jonka poika Jaakob mainitaan yhdeksäntenä 12 apostolin luettelossa (Mt 10:3; Lu 6:15).
veroasemalla: Tai ”tulliasemalla”. Veroasema saattoi olla pieni rakennus tai koppi, jossa veronkantaja istui keräämässä veroja vienti- ja tuontitavaroista sekä tavaroista, joita kauppiaat kuljettivat maan halki. Leevi, joka tunnettiin myös nimellä Matteus, työskenteli veroasemalla Kapernaumissa tai sen lähistöllä.
Tule minun seuraajakseni: Tässä kehotuksessa käytetyn kreikan verbin perusmerkitys on ’kulkea perässä’ tai ’tulla jäljessä’, mutta tässä se merkitsee ’seurata jotakuta opetuslapsena’.
hänen talossaan: Tarkoittaa Leevin taloa (Mt 9:10; Lu 5:29).
aterialla: Tai ”pitkällään pöydän ääressä”. Ateriointi toisen kanssa pitkällään pöydän ääressä kertoi läheisistä väleistä. Siksi Jeesuksen ajan juutalaiset eivät yleensä koskaan olleet pitkällään pöydän ääressä eli syöneet ateriaa ei-juutalaisten tai sellaisten juutalaisten kanssa, joita he halveksivat.
veronkantajia: Ks. Mt 5:46, tutkimisviite.
syntisiä: Ks. Mt 9:10, tutkimisviite.
veronkantajien: Ks. Mt 5:46, tutkimisviite.
vanhurskaita: Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.
tapana paastota: Ks. Mt 6:16, tutkimisviite.
sulhasen ystävillä: Ks. Mt 9:15, tutkimisviite.
viiniä – – viinileileihin: Ks. Mt 9:17, tutkimisviite.
sapattina: Ks. sanasto.
viljapeltojen halki: Ks. Mt 12:1, tutkimisviite.
sellaista, mitä ei ole lupa tehdä: Ks. Mt 12:2, tutkimisviite.
Ylipappi Abjataria: Tässä käytetty kreikan sana voidaan kääntää vastineella ”ylimmäinen pappi” tai ”ylipappi”. Jälkimmäinen kuvaa Abjataria täsmällisemmin, koska tämän tapahtuman aikaan ylimmäisenä pappina oli hänen isänsä Ahimelek (1Sa 21:1–6). Abjatar mainitaan Raamatussa ensimmäisen kerran vähän sen jälkeen kun Daavid meni pyhäkköön ja söi uhrileivät. Nähtävästi Abjatar palveli jo tuolloin huomattavassa asemassa ylipappina, koska hän oli ylimmäisen papin Ahimelekin poika. Hän oli Ahimelekin pojista ainoa, joka selvisi hengissä edomilaisen Doegin verilöylystä (1Sa 22:18–20). Myöhemmin hänestä tuli ylimmäinen pappi, ilmeisesti Daavidin hallituskaudella. Kreikan sana voitaisiin tässä kääntää myös vastineella ”ylimmäinen pappi”, koska kreikan prepositio – joka on käännetty sanoilla ”koskevan kertomuksen mukaan” – voi laajassa merkityksessä viitata 1Sa 21.–23. lukuun ja tässä pidemmässä jaksossa mainitaan useita kertoja Abjatar, josta myöhemmin tuli tunnettu ylimmäinen pappi. Jotkut kreikan kielen tutkijat pitävät parempana käännöstä ”ylimmäisen papin Abjatarin aikana”. Tämäkin sanamuoto voisi viitata yleisesti koko tuohon ajanjaksoon, mukaan luettuna aika, jolloin Abjatar myöhemmin palveli ylimmäisenä pappina. Olipa selitys mikä tahansa, voimme olla varmoja, että Jeesuksen sanat olivat sopusoinnussa historiallisten tosiasioiden kanssa.
koskevan kertomuksen mukaan: Näillä sanoilla käännetty kreikan prepositio epí voi viitata aikaan tai paikkaan, esimerkiksi johonkin Raamatussa olevaan kohtaan tai kertomukseen. Useimmat kääntäjät ymmärtävät sen tarkoittavan aikaa ja kääntävät sen ”kun Abjatar oli” tai ”Abjatarin aikana”. Kuten tämän jakeen ilmausta ylipappi Abjataria selittävässä tutkimisviitteessä osoitetaan, Jeesuksen mainitseman historiallisen tapahtuman valossa (1Sa 21:1–6) on kuitenkin todennäköisempää, että tämä kreikan prepositio viittaa tässä paikkaan, ts. Raamatussa olevaan kertomukseen. Samanlainen kreikan rakenne on Mr 12:26:ssa ja Lu 20:37:ssä, joissa monet käännökset käyttävät rakennetta ”[jotain] koskevassa kertomuksessa” tai ”kertomuksessa [jostain]”.
pyhäkköön: Tarkoittaa tässä pyhäkkötelttaa. Jeesuksen mainitseman kertomuksen aikaan (1Sa 21:1–6) pyhäkköteltta oli Nobin kaupungissa, joka sijaitsi ilmeisesti Benjaminin alueella lähellä Jerusalemia (ks. liite B7, pikkukartta).
uhrileivät: Ks. Mt 12:4, tutkimisviite, ja sanasto.
sapatinkin Herra: Jeesus käytti tätä nimitystä itsestään (Mt 12:8; Lu 6:5) ja osoitti näin, että hän sai tehdä taivaallisen Isänsä antamaa työtä sapattina (vrt. Joh 5:19; 10:37, 38). Jeesus teki juuri sapattina joitain huomattavimpia ihmeitään, muun muassa paransi sairaita (Lu 13:10–13; Joh 5:5–9; 9:1–14). Tämä kuvasi ilmeisesti sitä, millaista huojennusta hän toisi tulevan sapatinlevon aikana, kun hänen valtakuntansa hallitsisi (Hpr 10:1).