LUUKAS
8. luvun tutkimisviitteet
saarnasi: Ks. Mt 3:1, tutkimisviite.
Maria, Magdaleenaksi kutsuttu: Nainen, jota sanotaan usein Maria Magdaleenaksi, mainitaan ensimmäisen kerran tässä kertomuksessa, jossa kuvaillaan Jeesuksen toista palvelusvuotta. Lisänimi Magdaleena (merk. ’Magdalasta oleva’, ’Magdalaan kuuluva’) tulee todennäköisesti Magdalan kaupungista, joka sijaitsi Galileanjärven länsirannalla suunnilleen puolimatkassa Kapernaumin ja Tiberiaan välillä. Magdalan arvellaan olleen Marian kotikaupunki tai asuinpaikka. Maria Magdaleenasta puhutaan etupäässä Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen yhteydessä (Mt 27:55, 56, 61; Mr 15:40; Lu 24:10; Joh 19:25).
Johanna: Tämä on lyhennetty feminiinimuoto heprealaisesta nimestä Jehohanan, jonka merkitys on ’Jehova on osoittanut myötätuntoa’, ’Jehova on ollut armollinen’. Johanna oli yksi Jeesuksen parantamista naisista. Hänestä on Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain kaksi mainintaa, molemmat Luukkaan evankeliumissa (Lu 24:10).
Kuusaan: Herodes Antipaan valtuutettu, mahdollisesti taloudesta vastaava palvelija.
heidän palvelemiseensa: Tai ”heidän tukemiseensa”, ”heistä huolehtimiseen”. Kreikan sana diakonéō voi tarkoittaa sitä, että huolehtii toisten fyysisistä tarpeista esimerkiksi hankkimalla, valmistamalla ja tarjoilemalla heille ruokaa. Sitä käytetään tässä merkityksessä seuraavissa jakeissa: Lu 10:40 (”työt – – tehtäväkseni”), Lu 12:37 (”palvelee”), Lu 17:8 (”palvele”) ja Ap 6:2 (”jakaaksemme ruokaa”). Se voi kuitenkin tarkoittaa myös kaikkia muita samantapaisia henkilökohtaisia palveluksia. Tässä sillä kuvaillaan sitä, miten jakeissa 2 ja 3 mainitut naiset tukivat Jeesusta ja hänen opetuslapsiaan ja auttoivat heitä näin hoitamaan Jumalalta saamansa tehtävän. Tällä tavalla nuo naiset tuottivat kunniaa Jumalalle, ja Jumala puolestaan osoitti arvostuksensa heitä kohtaan, kun hän sisällytti Raamattuun tulevien sukupolvien luettavaksi kertomuksen heidän huomaavaisuudestaan ja anteliaisuudestaan (San 19:17; Hpr 6:10). Samaa kreikan sanaa käytetään naisten toiminnasta Mt 27:55:ssä ja Mr 15:41:ssä. (Ks. Lu 22:26, tutkimisviite, jossa selitetään samaan sanueeseen kuuluvaa substantiivia diákonos.)
vertauksen: Ks. Mt 13:3, tutkimisviite.
kalliolle: Ks. Mt 13:5, tutkimisviite.
ohdakkeiden sekaan: Ks. Mt 13:7, tutkimisviite.
pyhät salaisuudet: Ks. Mt 13:11, tutkimisviite.
Paholainen: Kreik. diábolos ’panettelija’. (Ks. sanasto.)
lampun: Ks. Mt 5:15, tutkimisviite.
veljensä: Ks. Mt 12:46, tutkimisviite.
Äitini ja veljeni: Jeesus tekee tässä eron biologisten veljiensä ja hengellisten veljiensä, opetuslastensa, välillä. Hänen velipuolensa eivät ilmeisesti uskoneet häneen (Joh 7:5). Hän osoittaa, että olipa hänellä kuinka vahvat siteet sukulaisiin tahansa, side niihin, jotka kuulevat Jumalan sanan ja tekevät sen mukaan, on vielä vahvempi.
toiselle puolelle: Ts. Galileanjärven itärannalle.
raju myrskytuuli: Kreikan kaksi sanaa voitaisiin kääntää kirjaimellisesti ”tuulen hirmumyrsky”. (Ks. Mr 4:37, tutkimisviite.) Galileanjärvellä on usein kovia myrskyjä. Sen pinta on noin 210 m merenpinnan alapuolella, ja ilma on järvellä lämpimämpää kuin ympäröivillä tasangoilla ja vuorilla. Tämä aiheuttaa häiriöitä ilmakehässä ja voimakkaita tuulia, jotka voivat nostattaa nopeasti aaltoja.
gerasalaisten: Ks. Mr 5:1, tutkimisviite.
gerasalaisten alueelle: Alue, joka oli vastapäätä Galileaa, ts. Galileanjärven itärannalla. ”Gerasalaisten alueen” tarkkoja rajoja ei tiedetä nykyään, eikä sen sijainnista ole varmuutta. Jotkut yhdistävät sen järven itärannan jyrkkien rinteiden lähellä sijainneen Kursin ympäristöön. Toisten mielestä se oli laaja alue, jonka keskellä sijaitsi Gerasan kaupunki (Jarash) 55 km Galileanjärveltä eteläkaakkoon. Mt 8:28:ssa sitä sanotaan ”gadaralaisten alueeksi”. (Ks. Mt 8:28; Mr 5:1; tutkimisviitteet.) Vaikka kertomuksissa käytetään eri nimiä, ne viittaavat suunnilleen samaan seutuun Galileanjärven itärannalla, ja alueet saattoivat mennä osittain päällekkäin. Kertomukset eivät siis ole keskenään ristiriitaisia. (Ks. myös liite A7, kartta 3B, ”Toimintaa Galileanjärven alueella”, ja liite B10.)
demonien riivaama mies: Matteus (8:28) mainitsee kaksi miestä mutta Markus (5:2) ja Luukas vain yhden. Ilmeisesti Markus ja Luukas keskittyivät vain yhteen demonien riivaamaan mieheen, koska Jeesus puhui hänelle ja hänen tapauksensa herätti enemmän huomiota. Ehkä mies oli väkivaltaisempi tai demonit olivat pitäneet häntä vallassaan pidempään. On myös mahdollista, että kun miehet oli parannettu, vain toinen heistä halusi lähteä Jeesuksen mukaan (Lu 8:37–39).
haudoilla: Ks. Mt 8:28, tutkimisviite.
Mitä sinä minusta haluat: Ks. Mr 5:7, tutkimisviite.
piinaa minua: Kreikan verbin kanssa samaan sanueeseen kuuluva substantiivi on käännetty ”vanginvartijoiksi” Mt 18:34:ssä (ks. tutkimisviite), joten tässä tekstiyhteydessä ”piinaaminen” näyttää tarkoittavan sulkemista tai eristämistä ”syvyyteen”, joka mainitaan Lu 8:31:ssä.
Legioona: Ks. Mr 5:9, tutkimisviite.
syvyyteen: Kreikan sana ábyssos, joka merkitsee ’äärettömän syvää’ tai ’pohjatonta’, ’rajatonta’, tarkoittaa paikkaa tai tilaa, jossa ei ole vapautta toimia tai jossa ollaan vankina. Sana esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa yhdeksän kertaa: tässä, Ro 10:7:ssä ja seitsemän kertaa Ilmestyskirjassa. Il 20:1–3:ssa kuvaillaan, miten Saatana tullaan heittämään syvyyteen tuhanneksi vuodeksi. Tämä tuleva tapahtuma oli ehkä demonien legioonalla mielessä, kun he pyysivät Jeesukselta, ettei hän lähettäisi heitä ”syvyyteen”. Jakeessa 28 yksi heistä pyysi Jeesusta olemaan ”piinaamatta” häntä. Rinnakkaiskertomuksessa Mt 8:29:ssä demonit kysyivät Jeesukselta: ”Tulitko tänne piinaamaan meitä ennen määräaikaa?” Demonien pelkäämä ”piinaaminen” näyttää siis tarkoittavan sitä, että heidät vangitaan tai suljetaan ”syvyyteen”. (Ks. sanasto ja Mt 8:29, tutkimisviite.)
sikalauma: Siat olivat Mooseksen lain mukaan epäpuhtaita (3Mo 11:7). Sianlihalle oli kuitenkin kysyntää, koska Dekapoliin alueella asui paljon ei-juutalaisia ja se oli kreikkalaisten ja roomalaisten suurta herkkua. Kertomuksessa ei sanota, olivatko ”paimenet” juutalaisia, jotka toimivat vastoin lakia (Lu 8:34).
kerro siitä, mitä Jumala on sinulle tehnyt: Tavallisesti Jeesus kielsi puhumasta ihmeistään (Mr 1:44; 3:12; 7:36; Lu 5:14), mutta nyt hän kehotti miestä kertomaan tapahtuneesta sukulaisilleen. Syynä oli ehkä se, että Jeesusta pyydettiin poistumaan alueelta eikä hän pystyisi todistamaan siellä itse. Miehen kertomus olisi myös vastapainona kielteisille puheille, joihin sikojen menetys saattaisi antaa aihetta.
kaupungissa: Mr 5:20:n rinnakkaiskertomus puhuu ”Dekapoliista”, joten tässä mainittu kaupunki oli ilmeisesti jokin Dekapoliin alueen kaupunki (ks. sanasto, ”Dekapolis”).
ainoa: Kreikan sana monogenḗs on Uuden maailman käännöksen edellisissä laitoksissa käännetty ”ainosyntyiseksi”, ja sen on selitetty merkitsevän ’ainoaa lajissaan tai luokassaan’, ’ainoaa laatuaan’, ’ainokaista’, ’ainutlaatuista’. Sanalla kuvaillaan sekä poikien että tyttärien suhdetta vanhempiinsa, ja tässä tekstiyhteydessä se tarkoittaa ainoaa lasta. Samaa kreikan sanaa käytetään Nainin lesken ”ainoasta” pojasta ja erään miehen ”ainoasta” pojasta, josta Jeesus ajoi demonin ulos (Lu 7:12; 9:38). Kreikkalainen Septuaginta käyttää sanaa monogenḗs Jeftan tyttärestä kohdassa, jossa sanotaan: ”Hän oli Jeftan ainoa lapsi. Hänen lisäkseen Jeftalla ei ollut poikia eikä tyttäriä.” (Tu 11:34.) Apostoli Johannes käyttää teksteissään viisi kertaa sanaa monogenḗs Jeesuksesta. (Ks. Joh 1:14; 3:16; tutkimisviitteet, joissa selitetään tämän sanan merkitystä Jeesuksen yhteydessä.)
verenvuotoa: Ks. Mt 9:20, tutkimisviite.
Tytär: Ks. Mr 5:34, tutkimisviite.
Mene rauhassa: Ks. Mr 5:34, tutkimisviite.
ei ole kuollut vaan nukkuu: Ks. Mr 5:39, tutkimisviite.
henki: Tai ”elämänvoima”, ”hengitys”. Kreikan sana pneúma tarkoittaa tässä todennäköisesti ihmisissä tai eläimissä vaikuttavaa elämänvoimaa tai vain hengitystä. (Ks. Mt 27:50, tutkimisviite.)