LUUKAS
15. luvun tutkimisviitteet
vertauksen: Ks. Mt 13:3, tutkimisviite.
vanhurskaasta: Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.
kymmenen: Kuten tämän jakeen sanoja drakman kolikkoa selittävässä tutkimisviitteessä osoitetaan, drakma oli lähes samanarvoinen kuin denaari, joka oli päivän palkka. Tämä kadonnut kolikko saattoi olla erityisen arvokas siksi, että se oli ehkä perintökalleus tai se kuului kymmenen kolikon sarjaan tai nauhamaiseen arvokkaaseen koruun. Löytääkseen kolikon naisen piti sytyttää lamppu, koska ikkuna – jos sellainen talossa oli – oli yleensä melko pieni, ja lisäksi hänen täytyi lakaista lattia, joka oli siihen aikaan tavallisesti kovaksi tallattua maata.
drakman kolikkoa: Drakma oli kreikkalainen hopeakolikko. Jeesuksen aikana se painoi luultavasti 3,4 g. Kreikkalaiset pitivät drakmaa samanarvoisena kuin denaaria, mutta Rooman valtio määritti drakman arvoksi kolme neljäsosaa denaarin arvosta. Juutalaiset maksoivat vuosittain kaksi drakmaa (didrakman) temppeliveroa. (Ks. Mt 17:24, tutkimisviite; sanasto, ”Drakma”; liite B14.)
drakman kolikon: Ks. Lu 15:8, tutkimisviite; sanasto, ”Drakma”; liite B14.
Eräällä miehellä oli kaksi poikaa: Tuhlaajapoikavertaus (eli vertaus kadonneesta pojasta) on erilainen kuin Jeesuksen muut vertaukset. Se on niistä pisimpiä, ja siinä kuvaillaan perheenjäsenten välisiä suhteita. Monissa muissa vertauksissa Jeesus puhui elottomista asioista, kuten erilaisista siemenistä ja maaperistä, tai isännän ja orjien välisestä etäisemmästä suhteesta (Mt 13:18–30; 25:14–30; Lu 19:12–27). Tässä vertauksessa Jeesus kuitenkin korosti isän ja poikien läheistä suhdetta. Monilla kuulijoilla ei ehkä ollut tällaista lämmintä, hyväsydämistä isää. Vertaus valaisee taivaallisen Isämme syvää rakkautta ja myötätuntoa maallisia lapsiaan kohtaan. Hänellä on tällaisia lämpimiä tunteita sekä niitä kohtaan, jotka pysyvät hänen luonaan, että niitä kohtaan, jotka lähtevät harhateille mutta palaavat hänen luokseen.
Nuorempi heistä: Mooseksen lain mukaan esikoinen sai kaksinkertaisen osan perinnöstä (5Mo 21:17). Tässä vertauksessa nuoremman pojan perintö oli siis puolet vanhemman pojan perinnöstä.
tuhlasi: Tässä käytetty kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’hajottaa eri suuntiin’ (Lu 1:51; Ap 5:37). Mt 25:24, 26:ssa se on käännetty ilmauksella ”viskata viljaa”. Tässä se tarkoittaa holtitonta kuluttamista, haaskaamista.
paheellista: Tai ”tuhlailevaa”, ”vastuutonta”, ”hurjaa”. Samaan sanueeseen kuuluvaa kreikan sanaa käytetään samaan tapaan Ef 5:18; Tit 1:6; 1Pi 4:4:ssä.
paimentamaan sikoja: Siat olivat Mooseksen lain mukaan epäpuhtaita, joten niiden paimentaminen oli juutalaisille alentavaa ja halveksittavaa työtä (3Mo 11:7, 8).
palkoja: Johanneksenleipäpuun palko eli hedelmä on käyrän sarven muotoinen, mikä käy ilmi sen kreikkalaisesta nimestä (kerátion, kirjaim. ’pieni sarvi’). Sen violetinruskea kuori on kiiltävän nahkamainen. Näitä palkohedelmiä on nykypäiviin saakka käytetty laajalti hevosten, nautojen ja sikojen rehuksi. Nuoren miehen alennustilan syvyyttä kuvasti se, että hän oli halukas syömään jopa sianruokaa. (Ks. Lu 15:15, tutkimisviite.)
sinua vastaan: Tai ”sinun nähtesi”. Kreikan prepositio enṓpion merkitsee kirjaimellisesti ’edessä’, ’näkyvissä’. Sitä käytetään samalla tavalla Septuagintassa 1Sa 20:1:ssä, jossa Daavid kysyy Jonatanilta: ”Minkä synnin olen tehnyt isääsi vastaan?”
palkkalaiseksesi: Nuorempi poika aikoi kotiin palattuaan pyytää isää ottamaan hänet vastaan palkkalaisena, ei poikana. Palkkalainen ei kuulunut talouteen, kuten orja, vaan oli ulkopuolinen työntekijä, joka palkattiin usein vain päiväksi kerrallaan (Mt 20:1, 2, 8).
suuteli häntä hellästi: Ilmausta ”suudella hellästi” vastaava kreikan sana on nähtävästi merkitykseltään vahvempi muoto verbistä filéō, joka käännetään joskus sanalla ”suudella” (Mt 26:48; Mr 14:44; Lu 22:47) mutta jonka merkitys on useimmiten ’olla kiintynyt’ (Joh 5:20; 11:3, alav.; 16:27). Tervehtimällä poikaansa näin lämpimästi ja ystävällisesti vertauksen isä osoittaa, että hän todella haluaa toivottaa katuvan poikansa tervetulleeksi takaisin.
kutsutaan sinun pojaksesi: Jotkin käsikirjoitukset lisäävät lauseen ”Ota minut palkkalaiseksesi”. Useat varhaiset arvovaltaiset käsikirjoitukset tukevat kuitenkin nykyisen päätekstin lukutapaa. Joidenkin tutkijoiden mukaan ylimääräinen ajatus on lisätty, jotta jae vastaisi Lu 15:19:ää.
pitkä vaate – – sormus – – sandaalit: Pitkä vaate ei ollut mikä tahansa vaatekappale vaan kaikkein paras, ehkä runsaasti kirjailtu vaate, jollainen annettiin kunniavieraalle. Laittamalla sormuksen poikansa sormeen isä osoitti hyväksyntänsä ja kiintymyksensä. Sormus kertoi myös siitä, että poika sai takaisin kunnioitetun, arvostetun aseman. Sormusta tai sandaaleja ei yleensä annettu orjille. Isä teki siis selväksi, että hänen poikansa otettiin takaisin perheen täysivaltaiseksi jäseneksi.
tuhlasi: Kirjaim. ”ahmi”. Kreikan sana kuvailee havainnollisesti sitä, miten nuorempi poika kulutti loppuun isältä saamansa omaisuuden eli varat, jotka oli tarkoitettu elatukseen.