JOHANNES
9. luvun tutkimisviitteet
Tulee yö: Raamatussa sanaa ”yö” käytetään joskus kuvaannollisesti. Jeesus viittaa tässä aikaan, jolloin hänet tuomitaan kuolemaan ja teloitetaan eikä hän voi tehdä Isänsä antamaa työtä. (Job 10:21, 22; Sr 9:10; vrt. Lu 22:53, tutkimisviite.)
syljen: Raamatussa kerrotaan kolmesta tilanteesta, joissa Jeesus käytti ihmeparannuksissa sylkeään (Mr 7:31–37; 8:22–26; Joh 9:1–7). Syljen käyttö oli yleistä kansanlääkinnässä, mutta Jeesuksen ihmeiden takana oli Jumalan henki. Saadakseen näkönsä sokeana syntyneen miehen piti mennä ”peseytymään Siloamin altaaseen” (Joh 9:7). Tämä epäilemättä koetteli hänen uskoaan. Samalla tavalla Naamanin uskoa oli koeteltu, kun hänen käskettiin peseytyä Jordanissa ennen kuin hän parani spitaalista (2Ku 5:10–14).
Siloamin altaassa: Temppelivuoren eteläpuolelta on löytynyt altaan rauniot, jotka ovat peräisin ensimmäiseltä vuosisadalta ja joita pidetään Siloamin altaan jäännöksinä. Paikka sijaitsee lähellä Tyropoioninlaakson ja Kidroninlaakson yhtymäkohtaa heti sen vuorenharjanteen eteläpuolella, jolle muinainen Jerusalemin kaupunki alun perin rakennettiin. (Ks. liite B12.) Kreikkalainen nimi Siloam vastaa heprealaista nimeä Siloa, joka saattaa juontua heprean verbistä šaláḥ ’lähettää’. Johannes sanookin, että Siloam merkitsee lähetettyä. Jes 8:6:ssa heprealainen nimi Siloa tarkoittaa vesikanavaa, joka oli osa Jerusalemin vesihuoltoa, ja Septuagintassa sitä vastaa nimi Siloam. Siloamin altaaseen tuli vettä Gihonin lähteestä, josta pulppusi vettä ajoittain. Nimi Siloam voi siis liittyä siihen, että tuo lähde ikään kuin lähetti vettä. Useat Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankieliset käännökset (ks. liite C4, viitteet J7–14, 16–18, 22) käyttävät Joh 9:7:ssä nimeä Siloa.
Juutalaiset: Viittaa ilmeisesti juutalaisiin viranomaisiin tai uskonnollisiin johtajiin. (Ks. Joh 7:1, tutkimisviite.)
Hän on täysi-ikäinen: Tai ”Hän on jo tarpeeksi vanha”. Ilmaus voi viitata 20 vuoden ikään, jolloin miehet otettiin Mooseksen lain alaisuudessa armeijaan (4Mo 1:3). Tämä sopii yhteen sen kanssa, että tätä sokeaa kuvailtiin pojan sijasta ”mieheksi” (Joh 9:1) ja että hänellä oli ollut ”tapana istua kerjäämässä” (Joh 9:8). Joidenkin mielestä ilmaus viittaa 13 vuoden ikään, jolloin poika tuli lain mukaan täysi-ikäiseksi juutalaisessa yhteiskunnassa.
juutalaisia: Viittaa ilmeisesti juutalaisiin viranomaisiin tai uskonnollisiin johtajiin. (Ks. Joh 7:1, tutkimisviite.)
erottaa synagogasta: Tai ”erottaa uskonnollisesta yhteisöstä”. Kreikan adjektiivia aposynágōgos käytetään ainoastaan tässä ja Joh 12:42; 16:2:ssa. Synagogasta erotettua ihmistä kartettiin ja halveksittiin, ja hänestä tuli yhteiskunnan hylkiö. Siitä oli perheelle vakavia taloudellisia seurauksia. Synagogat olivat pääasiassa koulutuskeskuksia, mutta niissä kokoontuivat myös paikalliset oikeusistuimet, joilla oli valta rangaista ruoskimalla tai erottamalla synagogasta (ks. Mt 10:17, tutkimisviite).
Anna kunnia Jumalalle: Tätä idiomia käytettiin, kun ihmistä velvoitettiin kertomaan totuus. Se voitaisiin kääntää myös: ”Anna kunnia Jumalalle puhumalla totta” tai ”Kerro totuus Jumalan edessä.” (Vrt. Jos 7:19.)
kumarsi hänelle syvään: Tai ”kumarsi hänelle kunnioittavasti”, ”heittäytyi kasvoilleen hänen eteensä”, ”osoitti hänelle kunnioitusta”. Kun kreikan verbiä proskynéō käytetään jumalan tai jumaluuden palvonnan yhteydessä, se käännetään verbillä ”palvoa” (Mt 4:10; Lu 4:8). Tässä tekstiyhteydessä sokeana syntynyt mies, joka oli parannettu, tunnusti, että Jeesus oli Jumalan edustaja, ja kumarsi hänelle syvään. Mies ei ajatellut, että Jeesus oli Jumala tai jumaluus vaan ennustettu ”Ihmisen Poika”, Jumalan valtuuttama Messias (Joh 9:35). Hän kumarsi kunnioittavasti Jeesukselle ilmeisesti samaan tapaan kuin Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa kerrotaan ihmisten kumartaneen profeettojen, kuninkaiden ja muiden Jumalan edustajien edessä (1Sa 25:23, 24; 2Sa 14:4–7; 1Ku 1:16; 2Ku 4:36, 37). Menneinä aikoina kumartamalla oli ilmaistu kiitollisuutta, ja samoin monissa tilanteissa ihmiset kumarsivat Jeesukselle osoittaakseen, että he olivat kiitollisia Jumalan antamasta ymmärryksestä tai Jumalan osoittamasta hyvyydestä (Mt 14:32, 33; 28:5–10, 16–18; Lu 24:50–52). (Ks. myös Mt 2:2; 8:2; 14:33; 15:25; tutkimisviitteet.)